Huhtikuussa 2011 kokeneet suunnittelijat Teemu Rahikainen ja Ossi Rintala perustivat Siptin. Takana heillä kummallakin oli siinä vaiheessa yli neljännesvuosisata kokemusta vaativien rakenteiden parissa. Suuri osa siihenastisesta urasta oli tehty samoissa työpaikoissa, joten kollegan työskentelytavat ja arvot olivat käyneet yrittäjäkaksikolle tutuiksi.
Kumpikin painottaa teknisen osaamisen ja yhteistyökyvyn tärkeyttä asiakasprojekteissa. Teemu painottaa osaamisen monipuolisuuden erityistä merkitystä. Suurissa toimistoissa henkilökohtainen osaaminen voi olla kapea-alaisempaa, mutta Siptin kaltaisessa kompaktissa insinööritoimistossa on hallittava mahdollisimman monta osa-aluetta. Teemulla itsellään on vankka kokemus erityisesti geo- ja rakennesuunnittelussa. Ossi on puolestaan vaativan rakennesuunnittelun spesialisti. Näyttöjä osaamisesta on kertynyt lukuisissa vaativissa kohteissa, joista monet on toteutettu Helsingin keskustassa.
Yksi komeimmista viime vuosien näytöistä on ollut Amos Andersonin taidemuseon uudisrakennus ja samassa projektissa toteutettu Lasipalatsin peruskorjaus. Työ palkittiin vuonna 2018 sekä Vuoden GeoTekona että Vuoden Rakennusinsinöörityönä.
Toinen vaativa hanke on Suomen Kansallisteatterin käynnissä oleva peruskorjaus. Siellä tarvitaan sitä osaamispääomaa, jota Siptissä on paitsi Ossilla ja Teemulla myös heidän kymmenen vuoden aikana toimistoon rekrytoimillaan nuoremmilla kollegoilla.
Henkilöstö kasvaa
Pätevää väkeä on toimiston luonnollisen ja hallitun kasvun ylläpitämiseksi onneksi löytynyt. Helppoa se ei kuitenkaan ole ollut, sillä hyvät suunnittelijat ovat työpaikkauskollista väkeä. Toisaalta kyvykkäät opiskelijat ovat monesti siirtyneet suurten konsulttitoimistojen palvelukseen suoraan koulun penkiltä. Siptin hyvä maine on kuitenkin viime aikoina kantautunut entistä useampiin korviin, minkä seurauksena toimistoon on hiljattaisen haun tuloksena saatu neljä uutta kovan luokan ammattilaista: Marko Haatainen, Mika Rantala, Jaakko Isokangas ja Juha Häkkänen.
Marko Haatainen aloittaa kesäkuun alussa Siptin varatoimitusjohtajana. Samaan aikaan Mika Rantala ja Juha Häkkänen aloittavat työnsä projektipäälliköinä, Jaakko Isokangas projekti-insinöörinä. He tuovat Siptiin näin lisää geoteknistä ja rakenneteknistä osaamista.
Myös kalliorakennustekniikka on jo vanhastaan Siptin vahvuusalueita. Viime vuosina, erityisesti Sipti Environment Oy:n perustamisen myötä, Sipti-yhtiöihin on kertynyt myös pilaantuneen maan käsittelyyn ja muuhun ympäristötekniikkaan liittyvää osaamista. Sipti Environment on reippaassa kasvuvauhdissa, ja uusia ympäristösuunnittelijoita on aloittanut työskentelyn Environmentillä.
Sipti Environmentin tapaan myös Kymen Sipti Oy ja Sipti Infra Oy ovat Siptin osakkuusyhtiöitä. Kukin Sipti- yhtiöistä on vahva toimija omalla osaamisen alueellaan - Sipti Oy Keravalta ja Kuopiosta, Kymen Sipti Kotkasta ja Sipti Infra Helsingistä ja Lahdesta käsin.
Teemun ja Ossin tavoitteena on, että hyvää keskinäistä yhteistyötä tähänkin asti tehneet Siptin eri yhtiöt jatkossa olisivat vielä enemmän yhteistyössä keskenään. Kaikilla Sipti-yhtiöillä on ollut koko ajan työkanta, jonka hoitaminen on luonnollisesti ykkösasioita. Uusien rekrytointien myötä tulee lisääntymään Siptin osaamisresurssien käyttö sekä paikallisesti että Siptin eri yhtiöiden yhteisprojekteissa.
Muuttuvassa suunnittelussa mukana
Nykyinen Sipti on pitkäaikaisen kokemuksen ja tietotekniikan valtakaudella syntyneiden nuorten osaajien vahva yhdistelmä. Teemun ja Ossin uran alkuaikoina piirustuslauta ja taskulaskin olivat teknisen suunnittelijan tärkeimmät apuvälineet. 1990-luvulla piirustuslaudat korvautuivat piirustusohjelmilla ja laskimet laskentaohjelmistoilla.
Siptin kokeneimmat Teemu ja Ossi korostavat sitä, että digitalisoitumisen keskelläkin on olennaisen tärkeää säilyttää laskelmissa suuruusluokkakäsitys. Näin virheet tulevat heidän mielestään parhaiten vältetyiksi. Luonnollisesti myös tietomallinnuksen hallitseminen on oleellinen osa nykysuunnittelijan ammattitaitoa. Se on ollut alalle iso mullistus, lähes yhtä suuri kuin aikanaan laskenta- ja piirustusohjelmistojen tulo insinööritoimistoihin.
Jos suunnittelun apuvälineet ovatkin mullistuneet, yksi on ennallaan: luottamussuhde tilaaja-asiakkaan ja suunnittelun asiantuntijan kesken. Ossi muistuttaa, että luottamus syntyy paitsi osaamisesta ja sen osoittamisesta tekojen kautta myös aikataulunhallinnasta. Teemu ilmaisee saman asian toteamalla sen itsestään selvästi Siptissä omaksutun periaatteen, että se hoidetaan, mikä on sovittu hoidettavan.
Vaikka kyky kuunnella tilaajaa onkin yksi hyvän suunnittelijan tärkeistä ominaisuuksista, myös tietty oma-aloitteisuus on olennaista. Kun luottamus toimii, tilaaja luottaa siihen, ettei hänen käyttämänsä suunnittelija tee hänen lukuunsa mitään turhaa. Siptissä toimitaan tätä luottamusta vahvistavalla tavalla.
Joskus toimeksiannot laajenevat. Silloin on oleellista käydä tilaajan kanssa riittävästi dialogia toimeksiannon muutoksista. Jos taas hankkeen suunnitteluun varattu aika riittää, suunnitelmat laaditaan niihin varattua aikaa ylittämättä. Nämä tilanteet Siptissä hallitaan – ja myös toimitaan näin! Tilauskanta on koko ajan kasvanut vakaasti. Tästä päätellen Siptissä on tehty moni seikka asiakkaidenkin kannalta oikein.