23.02.2023

Elokuva-alan konkarit ideoivat Kulttuurikasarmin


Artikkelikuva

Turun kasarminakin tunnettu Helsingin vanha linja-autoasema avautuu vuoden 2023 loppuun mennessä uudessa käyttötarkoituksessa. Laatuelokuvia ja monipuolista ravintolamaailmaa tarjoavan Kulttuurikasarmi-hankkeen taustahenkilöinä on kaksi suomalaisen elokuvan pitkäaikaista vaikuttajaa, Ari Tolppanen ja Jukka Vilhunen.

Kun Kampin keskus vuonna 2005 valmistui, Helsingin linja-autoasema siirtyi uuden kauppakeskuksen alle. Samalla alkoi vanhan linja-autoaseman pitkä hiljaiselo, kunnes mm. Nordfilmiä ja CapMan-pääomasijoitusyhtiötä aikanaan johtanut Ari Tolppanen tuli ajatelleeksi millaiseen käyttöön tuttu rakennus voisi soveltua. Mukaan ideariiheen hän pyysi Jukka Vilhusen, vanhan kollegansa elokuva-alalta, ja suunnitelma Kulttuurikasarmin nimen sittemmin saaneen rakennuksen uuden käytön kehittämiseksi alkoi kypsyä. 

Jo alkuvaiheessa mukaan tulivat arkkitehti Sarlot ta Narjus Arkkitehtitoimisto SARCista sekä Siptin Teemu Rahikainen. 

”Kuuntelin alkukokouksessa Teemun kuvausta tontin pohjaolosuhteista ja siitä, miten Kulttuurikasarmin pohjarakenteet ja maanalaiset tilat kannattaa toteuttaa. Syntyi luottamus siihen, että kaikki on mahdollista, vaikka kohde on teknisesti vaikea”, Ari Tolppanen kertoo.

Elokuvaelämää nuoruudesta alkaen

Ari Tolppanen toimi pitkään vuonna 1989 perustamansa CapManin johtotehtävissä. Sinä aikana ja sen jälkeenkin hän on ollut aktiivisesti mukana useissa hotellihankkeissa. Työura kuitenkin alkoi 1970-luvulla elokuvan parissa, kun hän nuorena tuotantotalouden diplomi-insinöörinä tuli valituksi Nordfilmin toimitusjohtajaksi. Toimenkuvaan kuului myös Walhalla-nimisen elokuvakerhon vetäminen Maxim-elokuvateatterissa, jossa katsojille tarjoiltiin senaikaisia pohjoismaisia elokuvia. 

”Suomenlinnan Rantakasarmissa näytimme 16-millisellä projektorilla vanhoja Bergmaneja ja Mauritz Stillereitä sekä tanskalaisen Carl Theodor Dreyerin klassikoita. Tieni elokuvan pariin liittyi haluuni tehdä pohjoismaista yhteistyötä maanläheisellä tavalla. Elokuvan parissa toimiminen oli tällainen maanläheinen tapa”, Tolppanen kertoo. 

Vuosien ajan Kulttuurikasarmin toimitusjohtajana toimineella Jukka Vilhusella on niin ikään vahva elokuvatausta, joka johti elämäntyöhön elokuvan parissa. Vaihtoehtoinen elämänura sellotaiteilijana väistyi, kun nuori musiikinopiskelija tuli nähneeksi myös muusikkoelämän nurjan puolen. Elokuva tuli hänen elämäänsä klassisen musiikin tilalle. 

Opiskeluaikanaan Jukka Vilhunen veti Tampereella Suomen suurinta, 1800-jäsenistä Monroyta. Tämä tehtävä oli vahva näyttö valitsijoille, kun Vilhunen 1970-luvun puolivälissä haki Elokuvakerhojen Liiton toiminnanjohtajan paikkaa ja sai sen. Ensimmäisen elokuvateatterinsa, Bio Illusionin, hän perusti saman vuosikymmenen lopulla. Kiinteistön omisti Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. 

Myös Elokuvasäätiötä Vilhunen on uransa aikana johtanut. 1980-luvun puoliväliin ajoittuu hänen kertomuksensa kohtaamisestaan nuoren Aki Kaurismäen kanssa. 

”Maanantaiaamuna soi puhelin. Vastasin ja langan päässä oleva henkilö esittäytyi Akiksi, joka kertoi tarvitsevansa rahaa. Vastasin, että tarvitaan käsikirjoitus. Annoin aikaa perjantaihin, jotta raha-anomus voidaan käsitellä seuraavan maanantain kokouksessa. Käsikirjoitus saapuikin, joskin keskeneräisenä. Sivuja oli muistaakseni 76 ja lopussa ruutupaperi, johon hakija oli tekstannut sanat: KOIRA SÖI LOPUT. Ariel-elokuvan rahoitus järjestyi, mutta supistuneena”, Jukka Vilhunen kertoo. 

1990-luvulla Vilhunen perusti Kinopalatsi-elokuva-teatteriketjun, joka omisti elokuvasaleja sekä Helsingin Kaisaniemessä että Turun keskustassa. Kaisaniemessä sijaitseva Fennia-kortteli oli jäänyt pankkikriisin ja sitä seuranneen SYP:n ja KOP:n yhdistymisen jälkeen lähes tyhjilleen, ja kortteliin oli siksi luontevaa ideoida uutta käyttöä. Pohjarakennusteknisesti vaativan tontin perustusratkaisujen ideoinnissa oli mukana myös Teemu Rahikainen.

”Kun Kulttuurikasarmin suunnitteluryhmä ensi kertaa kokoontui, asiantuntijoita oli paikalla suuri määrä. Yksi tuttu kasvo siellä oli minullekin”, Vilhunen toteaa.

kuvituskuva

Laatuelokuvaa helsinkiläisille 

Kun Kulttuurikasarmi-hanke vuonna 2015 käynnistyi, valmiina oli pelkkä visio, jota idean isät lähtivät pätevien asiantuntijoiden avulla kehittämään. Edessä oli valtava määrä työtä, jotta rakentaminen suojellussa kiinteistössä mahdollistuu.

”Hanke on kuitenkin edennyt alusta lähtien onnellisissa merkeissä. Aiomme avata ovet yleisölle loppuvuoteen 2023 mennessä”, Ari Tolppanen lupaa. 

Alun perin 1830-luvulla Turun kasarmin keittiöksi ja huoltorakennukseksi valmistunut Kulttuurikasarmi tulee tarjoamaan helsinkiläisille ja Helsingissä vieraileville laatuelokuvia sekä monipuolisia ravintolapalveluita, joista vastaa NoHo-ravintolayhtiö. Konsertteja ja muuta tapahtumatuotantoa varten Kulttuurikasarmin osaksi tulee Laululava. Elokuvanäytännöt muodostavat kuitenkin toiminnan ytimen. Elokuvia esitetään kolmessa maanalaisessa teatterissa, ja esittämisestä vastaa Suomen toiseksi suurin elokuvateatteriketju Bio Rex Cinemas.