24.03.2023

Pieksämäen asematunneli on vaativa geokohde


Pieksämäen asematunneli on vaativa geokohde

Pieksämäen kaupunki päätti satsata vähäpäästöisiin matkaketjuihin. Uuden asematunnelin rakentaminen on osa tätä kokonaisuutta. Sipti teki pohjatutkimukset ja suunnitteli asematunnelin työnaikaisen kaivannon, joka ulottuu useita metrejä pohjavedenpinnan alapuolelle. Kohteessa tarvittiin rakennuspaikasta löytyneiden kohonneiden haitta-ainepitoisuuksien takia myös Siptin ympäristöteknistä osaamista.

Ennen kuin Pieksämäen asematunnelityömaa kesäkuussa 2022 käynnistyi, Sipti Kuopio sai Pieksämäen kaupungilta toimeksiannon maaperän tutkimiseksi. Tutkimuksia tarvittiin sekä pohjasuhteiden että maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantuneisuuden selvittämiseksi. Asematunnelialueen läheisyydessä sijaitsevalla vanhalla veturitalli- ja varikkoalueella oli aiemmin havaittu ja puhdistettu öljypitoisia maita ja öljypitoista pohjavettä, joten myös asematunneliin suunnitellulla rakennuspaikalla maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuutta tuli selvittää.

”Öljypitoisia maita tai pilaantunutta pohjavettä ei rakennettavilta alueilta löytynyt, mutta sen sijaan mittasimme toimenpiteisiin johtavia maaperän antimonipitoisuuksia. Valvoimme kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäneiden maiden kaivutyöt ja ohjasimme kaivumassat asian mukaiseen jatkokäsittelyyn”, kertoo johtava asiantuntija Jari Koivunen Sipti Environment Oy:stä.

Tutkimus- ja valvontatöiden yhteydessä näytteitä haitta-ainepitoisuuksien toteamiseksi otettiin koko kaivualueelta niin, että voitiin määrittää haitta-aineiden alueellista ja syvyyssuuntaista esiintymistä alueen maaperässä. Haitta-aineiden esiintyminen osoittautui suhteellisen pienialaiseksi ja pintamaakerroksiin rajoittuvaksi – syvemmällä maaperä osoittautui puhtaaksi. Geotekniset haasteet kuitenkin kasvoivat syvemmälle kaivettaessa, koska lopullinen kaivutaso sijaitsi useita metrejä pohjavedenpinnan alapuolella. Kaivannosta tuli luonnollisesti tehdä vesitiivis ennen kuin kaivu ulotetaan lopulliseen syvyyteen. Pohjatutkimusten perusteella oli pääteltävissä, ettei pontitus lopulliseen syvyyteen todennäköisesti onnistu, koska koko työmaa-alueen laajuisen turvekerroksen alla maaperässä on lohkareista moreenia.

”Päädyimme käyttämään teräsponttien lisäksi suihkuinjektointia, jonka avulla kaivanto saatiin täysin vesitiiviiksi. Tästä menetelmästähän Siptillä on paljon kokemusta”,kertoo Sipti Kuopiota johtava Marko Haatainen, joka toimi myös Pieksämäen asematunnelin geoteknisenä suunnittelijana.

Tämä suunnittelutehtävä oli siinä määrin vaativa, että kohteeseen oli säädösten mukaisesti hankittava myös ulkopuolinen suunnitelmien tarkastaja. Tarkastaja on luonnollisesti oltava eri organisaatiosta kuin suunnittelija. Muissa kohteissa myös Sipti on harjoittanut suunnitelmien tarkastustoimintaa.

Kaivanto pysyi vesitiiviinä

Työmaapäällikkö Tomi Pyökeri kertoo Siptin suunnitelmien toimineen käytännössä erinomaisesti. Kaivanto on pysynyt koko ajan vesitiiviinä. Oleellista oli se, että suihkuinjektointi ulotettiin kallioon asti ja että myös ponttien alaosat suihkuinjektoitiin. Myös projektipäällikkö Jani Känsäkoski rakennuttaja konsulttina toimivasta Fimpec Oy:stä pitää pohjaveden hallintaa kohteen keskeisenä haasteena. Hän muistuttaa siitä, että myös pysyviä rakenteita jää pohjavedenpinnan alapuolelle. 

”Siptin kynästä on peräisin koko ratkaisu. Suunnitelmissa kiinnitettiin aiheellisesti huomiota myös rataliikenteen häiriöttömän toiminnan takaamiseen. Siksi oli järkevää poistaa lähin raide käytöstä työmaan teknisesti kriittisimpien vaiheiden ajaksi”, Känsäkoski toteaa. 

Maaperään ja pohjaveteen liittyvien haasteiden lisäksi työmaalla on ollut myös louhintaa ja vaativia paikallavalurakenteita. Louhinnat on jo tehty, ja työmaan itäpuoli sen osan viimeiset pohjalaattavalut valmistuvat vuoden 2022 loppuun mennessä. 

”Pohjalaatta ja seinien alaosa on valettava useita metrejä pohjavedenpinnan alapuolella”, Tomi Pyökeri toteaa.