NCC Suomi Oy:n KVR-urakoima toimistorakennuskohde valmistui Helsingin Ruoholahteen kesällä 2024. Sipti Infra on toiminut vaativan hankkeen geoteknisenä asiantuntijana alusta lähtien.
Ruoholahdessa Porkkalankadun varrella sijaitseva We Land edustaa sekä arkkitehtuuriltaan että tekniikaltaan nykyaikaisen toimistorakentamisen huippulaatua. Sama korkea laatu on ollut periaatteena rakennuksen näkyvien osien lisäksi myös geotekniikassa.
Ruoholahden kaupunginosan pohjarakennustekninen vaativuus on seurausta sekä meren läheisyydestä että maaperän suurista vaihteluista. Merivesien hallinnan merkitys korostuu, kun rakennetaan kellarikerroksia merivedenpinnan alapuolelle. We Landissa on kellarikerroksia kolme, ja niistä alin ulottuu kymmenen metriä merivedenpinnan ja samalla pohjavedenpinnan alapuolelle. ”Tästä syystä oli selvää, että tarvitaan tiivis rakenne kaivannon ympärille. Järkevimmäksi ratkaisuksi kaivannon syvimmässä kohdassa osoittautui porapaaluseinä”, kertoo Sipti Infran toimitusjohtaja Tuomas Kärki. Osin pysyväksi jäävän porapaaluseinän rakenne on tiivis, mutta kalliosta suotautuvia vesiä varten piti rakennuksen alle kuitenkin suunnitella salaojitusjärjestelmä.
Porapaaluseinän rakentamista hidasti vanha, Alkon pääkonttorin rakentamisen aikaan maaperään jätetty ponttiseinä. Se aiheutti kalustorikkoja, eikä sitä saatu kaikilta osuuksiltaan poistettua. Sen sijaan olemassa olevien rakennusten tarvitsema kunnallis- ja teletekniikka oli siirrettävä tontilta suurta varovaisuutta noudattaen, jotta We Landin pohjarakennusteknisiä töitä voitiin jatkaa. Johtosiirtojen vuoksi porapaaluseinä oli asennettava kaivannon ympärille vaiheittain, jotta naapuritalojen tekniikkaan ei aiheutettaisi häiriöitä.
Porapaaluseinän valintaan vaikutti myös se, että tontin maaperässä on työläästi läpäistävää täyttömaata. Pohjarakennustöiden vaativuutta taas lisäsi se, että kallionpinnan taso vaihtelee voimakkaasti: paikoin kallio on lähellä maanpintaa, paikoin huomattavasti syvemmällä.
Siihen, kuinka ylös vesitiiviit rakenteet oli ulotettava, vaikutti keskeisellä tavalla suurimman merivesitulvan vedenpinnan taso, joka tällä alueella oli katujen korot huomioiden +3,0 metriä. Työnaikaisesti oli huomioitu myös mahdolliset hulevesitulvat. Kaivannosta oli yhteys muun muassa metrotunneleihin. ”Oli ehdottoman tärkeää, että kaivannon vesitiiveys toteutui kaikissa tilanteissa. Vesitiiveydelle asetettiin tiukat vuotorajat, joita seurattiin tarkasti koko työmaan ajan”, Kärki toteaa.
Kuva: NCC