PALVELUT Rakennesuunnittelu Pohjarakennesuunnittelu Kalliosuunnittelu Vesirakennesuunnittelu Infrasuunnittelu Hulevesisuunnittelu Pohjatutkimukset Ympäristösuunnittelu ja -tutkimukset Rakentamispalvelut Sipti Oy:n, Sipti Infra Oy:n, Kymen Sipti Oy:n ja Sipti Environment Oy:n asiakaslehti Kansallisteatteri uudistuu taidolla ja pieteetillä sivu 6 Finnoonpuistoon valmistui massiivinen golfhalli sivu 8 Sipti on valittu Keravan vuoden yritykseksi 2021! takakansi Sipti Oy:n suunnittelema uusi Finnoon ylipainehalli on useimmista muista golfhalleista poiketen kaksikerroksinen
Yllä mainittu slogan on selviö jokaiselle rakentajalle – tai ainakin sen pitäisi olla, silloinkin kun suunnitelmien lähtötiedot tai itse suunnitelmat ovat puutteelliset. Meille siptiläisille on kunnia-asia laatia niin hyvät suunnitelmat, ettei mikään oleellinen yksityiskohta jää arvailujen tai improvisoinnin varaan. Suunnitelmien laadusta olemme saaneet myös asiakkailtamme kiitosta, mikä sekä motivoi että velvoittaa jatkamaan samalla tarkalla tiellä. Tästä hyötyvät lopulta kaikki projekteissamukana olevat niin aikataulullisesti ja laadullisesti kuinmyös kustannusten optimoinnin kautta. Tämä rakennusprojektien kolmijako – aikataulu, laatu ja kustannukset – on ainakin näennäisesti suhteellisen helppo määritellä ja sen toteutumista voi seurata. Silti tarvitaan muutakin: oikeaa tekemisen tapaa, sellaista, joka saa ihmiset antamaan parastaan. Suunnittelu- kuten muussakin työssä on tärkeää, että saa työssäänarvostusta jaettä voi tehdä vaativaakin työtä rennolla otteella. Tämä toteutuu, kun ympärilläon yhteisö, jonkaparissa viihtyy ja josta saa aina tarvittaessa tukea työhönsä. MeilläSiptissä henkilökunta koostuu sekä kokeneista että vastikään alalle ryhtyneistä nuorista ammattilaisista. Tämä yhdistelmä tuottaa oppimiskokemuksia molempiin suuntiin: nuoret saavat vastaanottaa kokeneemmille kertynyttä hiljaista tietoa ja kokeneemmat pääsevät jyvälle digitalisaation mahdollisuuksista. Yhteys koulutusmaailmaan nuorten kautta puolestaan tuo suunnitteluyhteisöönpäivitettyä tietoa uusimmista tutkimustuloksista ja uusistamitoituskäytännöistä. Tämä oppi ja tieto siirtyy parhaiten silloin, kun yhteisön jäsenet luottavat toisiinsa. Se siirtyy myös asiakkaiden parhaaksi, kun projekteissa työskennellään luottamuksen hengessä. Tällaista luottamusta pyrimme vaalimaan kaikessa toiminnassamme. Sen paras osoitus on se, että kaikki se, mikä on sovittu hoidettavan, myös hoidetaan – ajoissa ja tavoitteidenmukaisesti. Joskus asiat ja tilanteet muuttuvat kesken projektin. Tähän on voitava reagoida luovalla tavalla. Parhaiten semielestäni onnistuu sellaisessa organisaatiossa, joka on riittävän suuri selvitäkseen vaihtuvien tilanteiden tuottamista haasteista, mutta samalla riittävän pieni voidakseen reagoida näihin haasteisiinnopeasti. Hiemankuluneensanonnanmukaan isot laivat kääntyvät hitaasti, mutta se pitää kyllä paikkansa myös projektielämässäkin. Kun voi käyttää kaiken osaamisensa ja energiansa itse asiaan – tarvitsematta raportoida joka hetki ”komentosillalle” – vaikeistakin tilanteista selviää kunnialla. Luottamuksen hengen vallitessa voi ja suorastaan pitää sanoa myös se, jos jokin haaste onmahdoton ja hakea sitten yhdessä parhaita tapojamennä eteenpäin. Olen edellä koettanut kuvata arvojamme, jotka ovat perustana kaikessa toiminnassamme: monialaisuutta ja vahvaa osaamista, korkealaatuista tekemistä, rentoa ja innostavaa tapaa tehdä työtä sekä luottamusta. Nämä arvot voi kiteyttää mukailemalla symbolisesti alussa mainitsemaani slogania: perusta paremmin! Teemu Rahikainen Sipti Oy, toimitusjohtaja PS! Takakannessa kerrotaan Sipti Oy:n valinnasta Keravan vuoden yritykseksi 2021! Helsingin vanha bussiasema jäi käytöttä, kun Kampin keskus valmistui. Nyt sen alle on rakenteilla kolmen näytäntösalin elokuvakeskus Kulttuurikasarmi. Ahtaalla tontilla ovat tarpeen lähes kaikki käytettävissä olevat pohjarakennustekniikat. Perusta paremmin! Turun kasarmin nimellä tunnettu venäläisen sotaväen kasarmi valmistui sotilaskäyttöön alunperin jo 1830-luvulla. Tuolloisesta kasarmirakennuskompleksista on jäljellä enää sen talousrakennus, joka toimi 70 vuoden ajan bussiterminaalina ennen kuin vuonna 2005 valmistunut Kampin keskus teki siitä tarpeettoman tässä käyttötarkoituksessa. Pitkä historia kuitenkin näkyy konkreettisella tavalla lokakuussa käynnistyneellä elokuvakeskustyömaalla. ”Perustuksissa ei ole aikanaan luonnollisestikaan käytetty betonia, vaan ne rakennettu kiviladelmista”, kertoo työmaapäällikkö Kaj Grönroos SRV:stä. Lähes kaksi vuotta kestävän työmaan ensimmäisiä mittavia työvaiheita on kymmenen metrin syvyisenmontun kaivaminen vanhojen perustusten alle ja välittömään läheisyyteen. Rakennuksen ja kaivannon työnaikainen tuenta on vaativa pohjarakennustekninen tehtävä, josta suoriutuvat kunnialla vain alansa parhaat osaajat. Aiempi työskentely samalla tontilla on eduksi, ja tämä etu on puolellaan sekä SRV:n alaurakoitsijana pohjarakennustyöt tekevä Kreate ja kohteen geoteknisestä Vanhojen johtojen siirto pois kaivun tieltä oli työmaan ensimmäisiä toteutusvaiheita. sipti 2
Entisen bussiaseman alle tulee elokuvakeskus suunnittelusta vastaava Sipti. Molemmat yritykset olivat mukana muutama vuosi sitten valmistuneessa Amos Andersonin taidemuseohankkeessa, jonka kanssa samaan aikaan remontoitiin Lasipalatsi. Sekä taidemuseon että Kulttuurikasarmi-elokuvakeskuksen rakennuttamisen taustaorganisaationa toimii Konstsamfundet, mutta rakennuttava yhtiö on eri. ”Elokuvakeskushanketta varten on perustettu uusi yhtiö, päävuokralaiseksi tuleva Ilona Studios. Rakennuttajana puolestaan toimii Konstsamfundetin omistama Mercator Fastigheter Ab”, kertoo kohteen rakennuttajakonsultti Ossi-Mikko Niemelä SRV:stä. Kaivua, louhintaa ja tuentoja ahtaalla tontilla Työmaiden ahtaus ja logistinen vaativuus on tuttua kaikille Helsingin keskustan kohteita rakentaneille ja niitä suunnitelluille. Kulttuurikasarmin työmaalla tämäpiirreon kuitenkin erityisen vaativa, sillä minkäänlaista varastointitilaa ei työmaa-aitojen sisäpuolella ole. Siksi työmaa hyödyntää tarviketoimituksissaan varastohotellipalveluja. Varastomaailmasta on peräisin myös työmaan omaksuma läpivirtausperiaate, jonka mukaisesti toimitukset työmaalle saapuvat eri portista kuin niitä hoitavat ajokit työmaalta poistuvat. Jo työmaan lähellä liikkuvien turvallisuuden takia työmaa on aidattu järeällä ja riittävän korkealla aidalla. Heti eteläisen aidan sisäpuolelle tarvitaan kymmenen metriä korkea, kaivantoa tukeva settiseinä. ”Settiseinärakenne on tässä kohdin järkevä ja oikeastaan ainoamahdollinenmaaperän kivisyyden takia”, toteaa Kreaten vastaava työnjohtaja Aki Putto. Muilla sivustoilla kaivanto tuetaan teräspontein. Varsinainen haaste liittyy kuitenkin siihen, että suojellun entisen bussiterminaalin runko on pidettävä pystyssä koko työmaan ajan. Tähän tarvitaan kallion pintaan asti ulottuvia porapaaluja. Syvä kaivanto tuo silti mukanaan työnaikaisia riskejä. Niiden hallitsemiseksi on otettava huomioon myös se, että elokuvakeskuksen tieltä on paitsi kaivettava maata myös louhittava kiveä. Se tehdään räjäyttämällä pienillä panoksilla. ”Kaikki tämä on otettu huomioon Siptin pohjarakennussuunnitelmissa, jotka voin todeta sekä hyviksi että aina oikeaan aikaan toimitetuiksi”, toteaa SRV:n projektipäällikkö Janne Helander. Siptillä hankkeesta vastaavana suunnittelijana Teemu Rahikainen luonnehtii kohdetta pitkälti samantyyppiseksi kuin muutama vuosi aiemmin samalle tontille rakennettua Amos Andersonin taidemuseota. ”Myös Amos Rexiä voi pitää poikkeuksellisen vaativina geosuunnittelukohteena, jossa on pitänyt ottaa käyttöön useita osaamista vaativia pohjarakennusratkaisuja”, Rahikainen kiteyttää. 3 sipti
Helsingin Ruoholahteen rakenteilla olevaWe Land -toimistotalo ulottuu kolmen kerroksen verranmaanpinnan alapuolelle. Alin kerros sijaitsee lähes kahdeksanmetriämerivedenpinnan alapuolella. Kun lähellä vielä kulkee kaupungin hulevesitunneli, eikämetrotunnelikaan ole kaukana, on selvää, että kaivannon jamyöhemmin valmiiden rakenteiden kuivanapidon varmistaminen on hankkeen ykkösasioita. Merivesi pysyy We Landista loitolla Ankkuroitu porapaaluseinä auttaa pitämään kaivannon kuivana. Markku Korri luotsaa työmaata vankalla kokemuksella. 4 sipti
Ruoholahdenmaaperä on enimmäkseen koostumukseltaan vaihtelevaa täyttömaata ja monin paikoin hyvin vettä läpäisevää. Tästä on geotekniikan asiantuntijoilla pitkäaikaista kokemusta, ja siksi oli selvää, että syvästä We Land -toimistotalon kaivannosta on tehtävä ehdottoman vesitiivis. Suunnitteluratkaisuksi valikoitui ankkuroitu porapaaluseinä. Se tuli ulottaa kauttaaltaan noin kolmen metrin verran enimmillään runsaan 12 metrin syvyydellä sijaitsevan kallion sisään. ”Lisäksi injektoimme porapaalunreiät alas asti. Kallio on paikoin ruhjeinen, ja kaikki mahdolliset vuotokohdat oli näin eliminoitava”, kertoo pohjarakennustöiden työnjohtaja Markku Korri WeLandiaurakoivastaNCC:stä. Työt tontilla alkoivat elokuussa 2020 ja jatkuvat loppuvuoteen 2022. Yhteistyössä Helsingin kaupungin ja JKMM Arkkitehtien kanssa kehitetty toimistokiinteistö on valmiina 14-kerroksinen ja sijaitsee raitiovaunulinja 8:n entisen päätepysäkin kohdalla. Raitiokiskojen purun lisäksi ennen rakennustöiden aloittamista purettiin väliaikaisesti paikan maamerkki, kuvanveistäjä Martti Aihan Rumba-patsas. Se palautetaan ennalleen ja entiselle paikalleen vuonna 2023. Naapuritalo vaikutti mitoitukseen Kun Rumba oli saatu osissa väliaikaiseen säilöön, alkoivat mittavat kaivutyöt. Ja vaikka kallionpinta on tontilla paikoitellen syvällä, louhittavaakin on riittänyt. Lokakuussa päättyneissä louhintatöissä massoja kertyi yhteensä noin 20000 kiintokuutiometriä. Maaperässä oli myös pilaantuneitamassoja varsin paljon. Porapaaluseinä oli geoteknisenä asiantuntijana hankkeessa toimineen Tuomas Kärjen mukaan selkeä valinta, koska kaivannon tiiveys tuli taata mahdollisimman luotettavasti. Porapaaluseinän ankkuroinnin mitoituksen yhteydessä tuli lisäksi tarkistaa, ettei viereisellä tontilla sijaitseva rakennus pääse kaivu- ja porapaalutustöiden yhteydessä liikkumaan. ”Tämä muodonmuutosten eliminointi vaikutti ankkureiden sijoittamiseen ja niiden keskinäisiin etäisyyksiin. Viereinen rakennus on perustettu kaivinpaalujen varaan. Kaivinpaalujen paikat olivat kyllä tiedossa, paaluthan ovat aina pilareiden kohdilla”, Sipti Infrassa työskenteleväKärki selvittää. Lähivuosikymmeninä rankkasateet tulevat ilmastoennusteiden mukaan lisääntymään entisestään, mikä voi ajoittain koetella nykyisten vesihuoltoverkostojen kapasiteetin rajoja. ”Tämän lisäksi on varmistettava, että puretun ilmastointikanavan kautta metrotunneliin avautuva yhteys ei missään vaiheessa muutu veden virtauskanavaksi”, Kärki lisää. 5 sipti
Vuonna 1902 Rautatientorin varrelle valmistunut Kansallisteatteri kuuluu suomalaisen arkkitehtuurin ehdottomiin huippusaavutuksiin. Kansallisena teatteritaiteen päänäyttämönä rakennus on pidetty arvoisessaan kunnossa läpi historian, mikä on merkinnyt ajoittaisia, yleensä mittavia peruskorjauksia. Parikymmentä vuotta sitten kunnostettiin Suuri näyttämö perustuksineen ja nyt on vuorossa 1950-luvulla valmistunut Pieni näyttämö sekä Suuren ja Pienen näyttämön yhdistävä väliosa, joka valmistui 1930-luvulla. Senaatti-kiinteistöjen kehittämällä kärkiallianssimallilla toteutettavan projektin työmaavaihe käynnistyi keväällä 2020. Tuolloin oli suunnitelmissa peruskorjata Pieni näyttämö sekä purkaa 1930-luvulla rakennettu väliosa ja rakentaa sen tilalle maanalaisella kerroksella varustettu uudisrakennus. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun väliosan purun poikkeamispäätöstä koskeva valitus pakotti keskeyttämään pääosan töistä. Pohjarakennustyöt Pienellä näyttämöllä kuitenkin pääsivät jatkumaan, koska niitä varten haettiin erillinen rakennuslupa. Allianssin päätoteuttajana toimivan SRV:n työmaapäällikkö Erkki Tuikkanen pitää kohdetta erittäin haastavana muun muassa siksi, että työmaalla on käytössä useita huippuosaamista sekä suunnittelun että toteutuksen näkökulmasta vaativia tekniikoita. Esimerkiksi suihkupaalutus, jollaisten suunnittelusta Siptillä on pitkäaikainen kokemus, on perustusten vahvistusmenetelmänä 1930- ja 1950-luvun siipien rajapinnassa. Pienen näyttämön ulkokehällä perustuksia puolestaan vahvistetaan teräsputkipaalujen avulla. Sekä niiden asennuksista että muistakin pohjavahvistustöistä Siptin suunnitelmin vastaa tällä työmaalla JokioistenMaarakennus Oy. Kekseliästä tekniikkaa Pienen näyttämön pohjarakennustyöt päästiin tekemään ja saattamaan valmiiksi jo vuoden 2020 aikana. Vuoden 2021 loppuun mennessä ovat käynnissä myös 1930-luvulla toteutetun väliosan pohjavahvistustyöt. Ennen niiden käynnistämistä oli purettava vanha alapohja töiden ajaksi. Yksi vaativimmista työvaiheista on vanhojen ja niiden molemmin puolin valettavien uusien anturoiden liittäminen toisiinsa nerokkaalla suunnitteluratkaisulla. Ensin vanhan anturan läpi porataan reiät, joiden kautta antura ankkuroidaan uusiin valettaviin perustuksiin. Uudet anKansallisteatteri uudistuu taidolla ja pieteetillä Ensi vuonna 120 vuoden iän saavuttava Kansallisteatteri-rakennus on parhaillaanmittavan peruskorjauksen kohteena. Projektin aikana uudistetaan rakennuksen 1930- ja 1950-luvuilla valmistuneita osia. Pohjarakennusteknisesti työmaa on erityisen vaativa, ja pohjarakennustyöt ovat jo edenneet varsin pitkälle. Työmaan alussa tutkittiin maaperän haitta-ainepitoisuudet ja poistettiin PAH-yhdisteitä sekä metalleja sisältävät maamassat. PIMA-maiden poiston ohjasi ja valvoi Sipti Environment Oy. 6 sipti
Kansallisteatteri tähtää tulevaisuuteen vanhaa kunnioittaen Kansallisteatteri on toiminut suomalaisen teatteritaiteen päänäyttämönä perustamisestaan, vuodesta 1872 lähtien. Nykyisessä rakennuksessaan teatteri on toiminut vuodesta 1902, ja tällä vuosituhannella tämä arkkitehti Onni Tarjanteen rakennustaiteellinen merkkiteos on ollut mittavien peruskorjausten jamodernisointien kohteena. Vuosituhannen alussa työt kohdistuivat Suureen näyttämöön, ja nyt ovat meneillään 1950-luvulla valmistuneen Pienen näyttämön sekä Suuren ja Pienen näyttämön väliosan peruskorjaukset. Alkuperäisen suunnitelman mukaan projektin yhteydessä tuli saada 3000 neliömetriä lisätilaa, mikä olisi ollut mahdollista purkamalla Museoviraston luvalla 1930-luvun väliosa ja rakentamalla siihen kohtaan kokonaan uusi osa. Tästä ratkaisusta jouduttiin kuitenkaan luopumaan lupamenettelyä koskevan valituksen takia. Samasta syystä projektin aikataulua oli pakko korjata, kun työmaa oli pysähdyksissä 13 kuukauden ajan. ”Kyllä se kieltämättä aiheutti mielipahaa, kun emme päässeet toteuttamaan unelmaamme aivan toivotulla tavalla. Jamaksoihan viivästyminen aika paljon euroja. Lopputulos tulee kyllä olemaan upea näinkin”, kertoo Kansallisteatterin pääjohtaja MikaMyllyaho. Hän on erityisen tyytyväinen projektiorganisaation työhön ja siihen, että vaikeassa tilanteessa löytyi luovia ratkaisuja päästä eteenpäin. Teatterin tekemisen näkökulmasta hän pitää oleellisena, että tulevaan esitystoimintaan tarvittava uusin tekniikka saadaan joka tapauksessa käyttöön, vaikkakin hieman erilaisella tilaratkaisulla kuin oli alun perin suunniteltu. ”Tämä oli tärkeä lähtökohta koko hankkeelle ja juontaa juurensa siihen, kun opetusministeriö pyysi meiltä vuonna 2012 suunnitelmaa tulevaisuuden teatterista.” Samalla kun teatteri uusine esitystekniikoineen tähtää tulevaisuuteen, se palauttaa osan tiloista alkuperäiseen käyttöön. Kun projekti on valmis, teatterin asiakkaat saavat nauttia taukokahvinsa ja -virvokkeensa 1950-luvun tyyliin palautetussa Pienen näyttämön kahvilassa – samassa, jossa aikanaan keskusteltiin tuolloinmoderneista, myöhemmän nobelistin Samuel Beckettin uutuusnäytelmistä. turat molemmin puolin vanhaa anturaa puolestaan puristetaan kiinni vanhaan anturaan sen läpi vaakasuunnassa porattavien jänneterästankojen avulla. Näin uudet ja vanhat perustukset saadaan toimimaan rakenteellisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. ”Perustusrakenteet ovat järeitä, mutta samalla on otettava huomioon rakennuksen arvokkuus ja monumentaalisuus. Se merkitsee sitä, että työt on tehtävä varoen, suorastaan hellävaraisesti. Tämä pätee erityisesti paalutustöihin, joiden yhteydessä vanhat, osin lahonneet puupaalut korvataan teräspaaluilla”, toteaa kohteen pohjarakennussuunnittelusta vastaava Teemu Rahikainen Sipti Oy:stä. Samaan aikaan työt Pienen näyttämön sisäpuolella, muun muassa työt talotekniikan uudistamiseksi, etenevät viivytyksettä. Ne valmistuvat keväällä 2022, ja sen jälkeen esimerkiksi 1950-luvulla ravintolaksi valmistuneet tilat on palautettu alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa teatterikahvilaksi. Koko hanke valmistuu vuonna 2023. ”Tilaajan tavoitteena on saada aikaan laadukkaasti peruskorjattu Kansallisteatteri, joka palvelee teatterin toiminnallisia tavoitteita turvallisesti pitkälle tulevaisuuteen”, kertoo rakennuttajakonsultti Juha Karttunen A-Insinööreistä. Kansallisteatterin pääjohtajallaMikaMyllyaholla on selkeä näkemys tulevaisuuden teatterista. Erkki Tuikkanen pitää työmaataan teknisesti erittäin vaativana. 7 sipti
Urheilukuplahallien eli -ylipainehallien suunnittelu ja rakentaminen on taitolaji, jossa pärjätäkseen on hallittava niin geo- ja rakennetekniikka kuin myös erilaisten materiaalien pitkäaikaiset ominaisuudet. Parhaiten se onnistuu pitkäjänteisellä yhteistyöllä, mistä kuplahallien rakentamiseen erikoistuneen Kiviconstructionin ja Siptin välillä on hyvä esimerkki. Kiviconstructionin toimitusjohtaja Terho Kääriäinen on kokenut urakoitsija, joka tunnetaan urheilurakennuttajien piirissä nimenomaan kuplahalliprojektien osaavana tekijänä. Tällaisia hankkeita hänellä on toteutettuna kymmenkunta. Monissa niistä suunnittelukumppaneina ovat olleet yhteisissä hankkeissa tutuiksi tulleet Siptin avainhenkilöt, joista erityisesti Ossi Rintala on keskittynyt näiden kohteiden pohjarakenne- ja rakennesuunnitteluun. ”On oleellista, että voimme puhua suunnittelijan kanssa avoimesti teknisistä ratkaisuista. Jos itsellä tulee jokin ratkaisuehdotus, se on luonnollista tarkistuttaa myös suunnittelun näkökulmasta – sama pätee myös toisin päin”, Kääriäinen kertoo. Syksyllä valmistunut Season Golfin ylipainehalli on Espoon kaupungin rakennusvalvonnan määrityksen mukaan erittäin vaativa kohde sekä maaperäolosuhteiden että suurten mittojen takia. Hallin mahdollisen palotilanteen turvallisuudesta, poistumisreiteistä, poistumisajoista ja muista hätätilanteeseen liittyvistä seikoista on tehty matemaattinen simulointi. Halli on perustettu osaksi louhitun kallion, osaksi perusmaan ja pääosin teräsbetonisten lyöntipaalujen varaan. Halli sijaitsee pohjaveden suojelualueella. Pohjaveden pinnan taso on noin metrin syvyydessä lattiapinnan alla, jamaaperässä on lisäksi havaittu sulfidia. Rakennusalueen Sipti Oy suunnitteli ja Kiviconstruction Oy rakensi Oy Season Golf Ab:n golfin sisäharjoittelua varten rakennuttaman kuplahallin Espoon Finnooseen. Uusi halli valmistui syksyllä 2021 vanhan tilalle, ja sen seurauksena Espoon Finnoossa sijaitsee nyt Suomen parhaiten varustettuihin harjoitteluareenoihin lukeutuva golfhalli. Finnoonpuistoon valmis Ossi Rintala (kuvassa vasemmalla) ja Terho Kääriäinen ovat tehneet yhteistyötä lukuisissa ylipainehalliprojekteissa. sipti 8
stui massiivinen golfhalli huleveden hallinta, viivytys ja pysäköintialueiden hulevesien öljynerotus toi suunnitteluun omat erityispiirteensä alueen tasaisuuden, pohjaveden pinnan ja aluetta halkovan Espoon jäteveden runkoviemärin johdosta. Poikkeuksellinen halli Halli rakennettiin korvaamaan alueella sijainnut pienempi kuplahalli, joka purettiin ja koottiin uudelleen Lohjalla, jossa se jatkossa palvelee jalkapallohallina. Uusi Finnoon golfhalli on useimmista muista golfhalleista poiketen kaksikerroksinen ja mittasuhteiltaan muutenkin Suomen suurimpia. Ylipainehallin rakenne toistuu kohde kohteelta pääperiaatteiltaan samankaltaisena, vaikkakin hallin kupolimaisen katon rakennetta voi muunnella. Katto koostuu kahdesta muovikalvosta, joiden välissä on paineistettu, noin 300millimetrin korkuinen ilmatila. Suomen olosuhteissa katto on nykyisin usein varustettu lämmöneristeellä, joka on koteloitu alumiini- ja muovikalvoon sisä- ja ulkokankaan välissä. Talviaikaan lumen kertyminen hallin kangasrakenteen päälle on estettävä, koska lumi painaa kankaan ja näin ollen koko hallin katon alas. Lumen kertyminen estyy hallitulla paineen säädöllä ja tarvittaessa puhaltamalla lämmintä ilmaa kankaiden väliin. Normaali ylipaineon 250-300pascalia. Senperustuksiin aiheuttamat rasitukset ovat määräävänä mitoituskriteerinä perustusten kokoamääritettäessä. ”Esimerkiksi anturoiden koko on tässä kohteessa noin kolminkertainen verrattuna tilanteeseen, jossa perustukset mitoitettaisiin rakennuksiin normaalisti vaikuttaville kuormituksille”, Ossi Rintala kertoo. Rungon kantavat pilarit ja seinät ovat pääosin betonielementtirakenteisia, toisen kerroksen taso on ontelolaattaa ja paikallavalettua ulokekuorilaattaa. Sen päälle on muotoiltu kivituhkan avulla poimuilevia chippi- ja puttiviheriöitä, joilla voi harjoitella lähipeliä. ”Meillä on myös mahdollisuus harjoitella pidempiä, 3542 metrin pituisia lyöntejä 48 lyöntipaikalta. Lyöntimatka on sisäharjoitteluhallille pitkä, mitä golfaajat arvostavat. Myös lähipelialueemme ovat suuret ja laadukkaat. Season Golf on rakennettu palvelemaan niin lajiin tutustuvia kuin kokeneempiakin golfareita”, Season Golfinmarkkinointi- ja myyntivastaava Lasse Kempe kertoo. Halli on varustettu myös golfsimulaattoreilla, joiden avulla voi harjoitella erilaisia lyöntitekniikoita lyöntikulmaa, pallon vauhtia ja liikerataa simuloiden. Simulaattoreita on sisärangen yhteydessä, ja kaksi niistä on asennettu erilliseen tilaan, jossa voi harjoitella lyöntejä yksityisesti valmentajan ohjauksessa. Hallissa on yhteensä 48 sisärangelle sijoitettua lyöntipaikkaa, ja alakerrassa sijaitsee puttialue. Chippiviheriö, puttiviheriö, SGA-golfakatemian oma harjoitusalue ja asiakkaita palveleva kuntosali ovat yläkerrassa. Yritykset puolestaan voivat pitää omia kursseja ja asiakastilaisuuksia hallissa. Kesäisin halli toimii ulkorangen lyöntialueena. Hallissaonmyösgeneraattori varavoiman tuottamiseen mahdollisen sähkökatkon varalta. ”Muitakin tärkeitä näkökohtia ylläpitovaiheeseen liittyy. Urakkamme on valmis, mutta pidämme tärkeänä voida tarjota asiakkaalle apua ylläpidossa työmaan valmistumisen jälkeenkin. Hyvin ylläpidetty halli kestää käytössä vähintään 30 vuotta”, Terho Kääriäinen toteaa. 9 sipti
Kaiken asiantuntijatyön avaintekijä on luottamus asian hallintaan ja siihen, että saatu toimeksianto tulee toteutetuksi toimeksiantajan parhaaksi. Kun toiminta nojautuu tähän periaatteeseen, on odotettavissa, että yhteistyöstä tulee pitkäkestoista. Tänä vuonna toimintansa aloittaneen Sipti Oy:n Kuopion toimipisteen työntekijät ovat kaikki alansa asiantuntijoita, joilla on pitkä kokemus työskentelystä erityisesti Pohjois-Savon sekä muun Itä- ja Keski-Suomen rakennusliikkeiden, teollisuusyritysten, kuntien jamuiden toimijoiden kanssa. ”Pyrimme aina muodostamaan kumppanuuksia, mikä onnistuu silloin, kun luottamus perustuu yhdessä saavutettuihin tuloksiin. Koemme onnistuneemme tässä, sillä olemme lyhyessä ajassa saaneet mukavasti toimeksiantoja seudun yrityksiltä ja muilta toimijoilta”, kertoo Sipti Oy:n Kuopion toimipisteen johtava ympäristöasiantuntija, filosofian tohtori Jari Koivunen. Koivunen aloitti Siptillä - tarkkaan ottaen Sipti Environmentin palveluksessa - syyskuussa ja sai marraskuussa työparikseen ympäristösuunnittelija Heli Koivistoisen, joka on työskennellyt Koivusen kanssa työurallaan jo aiemminkin lähes viiden vuoden ajan. Molemmat ovat perehtyneitä ympäristöteknisiinmaaperä- ja pohjavesitutkimuksiin sekä maaperän puhdistustöiden suunnitteluun ja laadunvalvontaan. Myös ympäristö-, vesi- ja maa-aineslupahakemukset, ympäristövaikutusten arvioinnit ja jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa sekä vesistö- ja sedimenttitutkimukset kuuluvat Koivusen ja Koivistoisen osaamisalueisiin. ”Ympäristöteknisten tutkimusten pohjalta voidaan asiantuntijatyönä arvioida tutkimuskohteen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta, arvioida kohteeseen soveltuvia puhdistusmenetelmiä sekä suunnitella puhdistustyön toteutus. Hyvin suunnitelluilla ja toteutetuilla tutkimuksilla, asiantuntevalla suunnittelulla sekä tarvittaessa tehtävien puhdistustöiden laadukkaalla ympäristöteknisellä valvonnalla voidaan varmistaa kuhunkin kohteeseen teknis-taloudellisesti ja ympäristön kannalta paras lopputulos”, Jari Koivunen toteaa. Sipti Oy:n ja Sipti Environment Oy:n Kuopion toimipiste aloitti toimintansa kesäkuussa 2021, jolloin Marko Haatainen aloitti tiimin vetäjänä ja samalla Sipti Oy:n varatoimitusjohtajana. Marraskuuhun mennessä toimipisteen tiimi oli kasvanut jo viisihenkiseksi. Sipti laajeni Kuopioon kokenein voimin Sipti Oy:n Kuopion toimipisteen avainhenkilöt Itkonniemenkadun toimistonsa pihalla. Kuvan henkilöistä Jaakko Isokangas (kuvassa oikealla) on geoteknisen osaamisensa lisäksi lumilautailun ja bassokitaran taitaja. Marko Haatainen (kuvassa toinen vasemmalta) puolestaan marjastaa, sienestää ja kalastaa sekä on mukana lastensa urheiluriennoissa. Urheilun ja perheen merkeissä kuluu vapaa-aika myös Jari Koivusella (toinen oikealta) jaMika Rantalalla, jonka leipälajina on salibandy. Heli Koivistoinen aloitti Kuopion toimipisteen tiimissä marraskuussa. sipti 10
Pilaantuneiksi todetuissa kohteissa puhdistustöiden valtamenetelmänä on ollut hänen mukaansa pitkäänmassanvaihto, jossa pilaantuneet massat poistetaan kohteesta ja toimitetaan muualle, yleensä kaatopaikalle jatkokäsiteltäväksi. ”Viime aikoina erilaiset in situ -puhdistusmenetelmät ovat lisääntyneet. Esimerkiksi polttoaineiden pilaamaa maaperää voi menestyksellisesti puhdistaa pumppaamalla maaperän huokosissa olevaa haihtuvia haitta-ainekomponentteja sisältävää kaasua pois, jolloin haitta-aineiden pitoisuudet maaperässä pienenevät”, hän lisää. Koivusen kuvaamalla tavalla voidaan saavuttaa useissa tapauksissa myös huomattavia kustannussäästöjä, kun pilaantuneiden massojen kaivujen ja kuljetusten tarve vähenevät sekä kaatopaikkasijoitettavien massojen määrät ja niihin liittyvät maa-ainesjätteiden vastaanottomaksut pienenevät. Lisäksi in situ -menetelmiä käytettäessä maaperän kunnostaminen on usein ympäristöllisesti kestävämpää ja yleensä myös luonnonvaroja säästyy, kun massojen kaatopaikkasijoitus ja korvaavien neitseellisten maa-ainesten tarve vähenevät. Geotekniikan ja ympäristön liitto Siptin vahvuus on ollut yrityksen perustamisesta lähtien monialaisuus – avainhenkilöiden vankan kokemuksen ohella. Uudellamaalla toimivaksi osoittautunut strategia on sittemmin omaksuttu ohjenuoraksi Kymenlaaksossa ja nyt myös Pohjois-Savossa. ”Asiakkaista suurin osa on Kuopion seudulla, mutta olemme toteuttaneet projekteja myös muualla Suomessa Lounais-Suomesta Kaakkois-Suomeen ja myös pohjoisessa”, kertoo geotekniikkaan Sipti Oy:n Kuopion toimipisteessä erikoistunut projektipäällikkö Mika Rantala. Hän aloitti toimistoa vetävän Marko Haataisen ja projekti-insinööri Jaakko Isokankaan tavoin Sipti Oy:n Kuopion toimipisteen palveluksessa kuluvan vuoden kesäkuussa. Tiimin jäsenet tuntevat toisensa pitkältä ajalta, joten yhteinen työnteko ja -jako on ollut helppo omaksua. ”Panostamme myös uusiin suunnittelun työkaluihin, kuten tietomallinnukseen. Sen hallinta on nykyään erittäin tärkeäämyös geoteknisessä suunnittelussa”, Isokangas korostaa. Useissa kohteissa, joita nuorella toimistolla on jo tähän mennessä kertyneenä sievoinen määrä, geotekniseen suunnittelutoimeksiantoon sisältyy myös ympäristötekniikkaa. Tällöin Siptin eri yksiköille on luontevaa tehdä tiivistä yhteistyötä keskenään, mikä hyödyttäämyös asiakkaita, koska nämä näin saavat tarvitsemansa palvelut suurempina kokonaisuuksina. Asiakaskunta koostuu muun muassa suurista ja keskisuurista rakennusliikkeistä ja teollisuusyrityksistä sekä alueen kunnista. Syksyyn 2021 mennessä Sipti Oy:n Kuopion toimipiste onnistui kasvattamaan projektiensa määrän moninkertaiseksi ensimmäisiin kuukausiin verrattuna. Niiden joukossa on myös Kuopion keskustan kohteita, joiden yhteydessä on tavallista, että uudet perustukset ulotetaan aivan viereisten talojen viereen tai jopa alapuolelle. Yksi esimerkki tällaisista kohteista on syksyllä käynnistynyt asuinkerrostaloprojekti kuopiolaisten hyvin tunteman Rupla-työväentalon tontilla. ”Tällaisessa kohteessa on tärkeää tuntea rakennusten historiaa. Myös se, että on hyvä käsitys Kuopion ja sen lähiympäristön geologiasta, on tärkeää suunnittelutyössä”, Marko Haatainen pohtii. Sipti Oy:n Kuopion toimipisteen geo- ja ympäristöpalvelut • geosuunnittelu • maa- ja pohjarakennesuunnittelu • pohjatutkimukset • hulevesisuunnittelu • maaperän ja pohjaveden pilaantu- neisuustutkimukset, riskinarvioinnit, kunnostussuunnittelu ja kunnostus- töiden laadunvalvonta • ympäristötutkimukset ja -tarkkailut (pinta- ja pohjavesi, jätevesi, huokoskaasu, sedimentti) • ympäristö-, vesi- ja maa-aineslupahakemukset • ympäristövaikutusten arviointimenettelyt (YVA) • Due Diligence -selvitykset (EDD, TDD) • rakennus- ja purkujätteiden hyötykäyttöselvitykset • jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa Sipti Oy on mukana Savilahden alueen suunnittelussa Kuopion Opiskelijaasunnot Oy:n kohteessa. 11 sipti
Avesco Oy:n uusi toimipiste rakennettiin ympäristöä ajatellen Ikonista Caterpillar-konemerkkiä Suomessa edustava AvescoOy ryhtyi keväällä 2020 valmistelemaan uuden toimipisteen rakentamista. Tätä varten tuli etsiä riittävän laaja tontti palvelemaan sekä koneidenmyyntivarastona että huolto- ja korjauspisteenä. Lisäksi rakennuksessa on Suomen toimintoja palveleva varaosien keskusvarasto. Sopiva, yli kolmen hehtaarin laajuinen tontti löytyi Keravalta. Rakennusluvan myöntämisen jälkeen ilmeni, että oli vielä laadittava perusteellinen ympäristöselvitys, jonka Avesco tilasi Sipti Environment Oy:ltä. ”Kun varastoitavien koneiden määrä ylittää 50 kappaletta, kyseessä on konevarikko. Tämä edellyttää ympäristöselvityksen tekemistä. Alueella on varastoituna uusia myytäviä koneita, vaihtokoneita sekä vuokrattavaa kalustoa. Lisäksi korjaamolla on 15-20 konetta huolto- ja korjaustoimenpiteissä. Vuokrakalustossamme on maanrakennuskoneiden lisäksi suuria generaattoreita esimerkiksi konsertteihin jamuihin yleisötapahtumiin–kaikkialle, missä sähkön kysyntää ei voi tyydyttää normaalilla verkkosähköllä”, kertoo Avescon hankinta- ja logistiikkapäällikkö Antti Pitkänen. Pitkäsen mukaan laajan ympäristöselvityksen laadinta ei ollut projektin ohjelmassa alusta lähtien. Kun sitten kävi selväksi, että sellainen tarvitaan, oli oleellista saada mukaan osaava konsulttiyritys sitä laatimaan. Valinta osui Sipti Environment Oy:hyn, joka saikin ympäristöselvitksen ja sen mukaiset suunnitelmat valmiiksi nopealla aikataululla. Ympäristöselvityksessä huomioitiin myös toiminnan aiheuttama kasvava liikenne ja melu. Suurin ympäristörasitus aiheutui kuitenkin pintavesistä, koska läheinen Nissinjoki on yhteydessä luonnonvaraiseen taimenkantaan. Tämä oli yksi tärkeä näkökohta myös suunnittelussa, jota nyt tehtiin sekä Sipti Environmentissa että Sipti Infrassa. Työnjaon mukaisesti geotekninen asiantuntemus hankittiinprojektiinSipti Infralta. Sellaista tarvittiinmuunmuassa siksi, että tontinmaaperä on pääosin heikosti kantavaa. Tämän seurauksena noin kolme neljännestä rakennuksen pinta-alasta on vahvistettua paalulaattaa. Hulevedet hallitusti Merkittävin suunnittelun osa-alue oli tontin hulevesien hallinta. Keskeinen ratkaisu oli Avescon uusi Suomen toimipiste saatiin käyttöön tammikuussa 2022. Pihan tiivisasfaltti ja huolella suunniteltu hulevesiverkosto olivat valmiit jo hyvissä ajoin ennen lumentuloa. sipti 12
se, että kaikki piha-alueen vedet johdetaan hulevesiverkostoon öljynerottimien kautta. ”Tärkeää oli huolehtia myös siitä, että pohjarakenne on riittävän tiivis. Tässä kohteessa sopivin ratkaisu tähän oli tiivisasfaltin käyttö niillä alueilla, joihin oletettavasti kohdistuu suurin rasitus”, Pitkänen kertoo. Antti Pitkänen kertoo olevansa hyvin tyytyväinen yhteistyöhön Siptin, kutenmuidenkin keskeisten hankkeessa toimineiden kanssa. Hanke valmistuu ajoissa huolimatta siitä, että kysymyksessä on täysin korona-aikana toteutettu hanke. ”Koronan vaikutukset tulivat luonnollisesti kaikille yllätyksenä, muun muassa materiaalien toimitusvaikeudet, joista kuitenkin selvittiin. Pääurakoitsija luovuttaa meille päärakennuksen käyttöönottotarkastettuna 31.1.2022.” Toimipisteessä on tarvittavassa määrin tilaa Avesco Suomen varaosien varastointitarpeisiin. Antti Pitkänen toteaa hankkeen valmistuneen sovitussa aikataulussa, vaikka toteutus ajoittui kokonaisuudessaan korona-aikaan. Kohde on ollut myös ympäristön kannalta haasteellinen, ja esimerkiksi polttoainetankkia perustettaessa oli huolehdittava pohjarakenteen tiiveydestä. Myös tässä asiassa Antti Pitkänen pitää Sipti Environmentin asiantuntemuksen merkitystä suurena. 13 sipti
Vanhan huoltoaseman tontilta löytyi hankalaa puhdistettavaa Kotkan kaupungin keskustassa toimi lähes 50 vuoden ajan huoltoasema, jonka tontille on suunniteltu opiskeluasuntoja ja päivittäistavaramyymälä. Edellytyksenä rakentamiselle onmaaperän puhdistaminen ELY-keskuksen päätöksenmukaisesti. Sipti Environment suunnitteli kunnostuksen ja valvoi toteutuksen kuluvan vuoden heinä-syyskuussa. Pilaantuneenmaan lisätutkimuksista sekä kunnostuksen valmistelun projektijohdosta ja katurakenteiden ennallistamisen rakennussuunnittelusta vastasi Kymen Sipti Oy. Suomessa on ollut vuodesta 2007 voimassa asetus maaperänpilaantuneisuuden japuhdistustarpeenarvioinnista. Tämän PIMA-asetuksen perusteella on voitu määrittää puhdistustarve ja -taso sekä suunnitella kuhunkin tapaukseen soveltuvat menetelmät. Puhdistustarve vaihtelee sen mukaan, mitkä ovat haitta-aineista aiheutuvat ympäristö- ja terveysriskit. Tähän vaikuttaa muun muassa alueen tuleva maankäyttö, esimerkiksi se, tuleeko kohteeseen asuinrakentamista. Kun Kotkan Koulukadun ja Korkeavuorenkadun risteyksen tuntumassa sijainnut huoltoasema kolme vuotta sitten purettiin, tulevat rakennushankkeet eivät olleet vielä tiedossa. Siksi tuolloinen puhdistustavoitemäärittyi hieman kevyemmillä kriteereillä. Tuolloin maaperästä poistettiin ainoastaannemaamassat, joissaylittyi PIMA-asetuksenmukainen haitta-aineen ylempi ohjearvo. Jotta asuinrakentaminen tontille tulisi kysymykseen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus antoi kohteelle uudet puhdistustavoitteet Siptin laatimanpuhdistussuunnitelmanperusteella. Puhdistustavoitteiden täyttämisen valvonnasta vastasi Sipti Environment Oy. Työn toteuttajana oli Kotkan kaupunki. ”Olennaistaoli työn laadukasohjaus, jottakaikki haitta-aineet saatiin luotettavasti selvitettyä ja maaperä puhdistettua määritettyyn tavoitetasoon. Työssä haasteita aiheutti kaivannon syvyys, sillä kaivanto sijaitsi vilkkaasti liikennöityjen katujen reunalla”, kertoo ympäristösuunnittelija Aleksi Leppälä Sipti EnvironmentOy:stä. Työturvallisuuskin tärkeää Pilaantuneen maan hankkeissa on olennaista muistaa työturvallisuuteen liittyvät erityispiirteet. Yhteistä perinteisen rakentamisen kanssa ovat esimerkiksi kaivantojen sortumisriskit, mutta lisäksi on otettava huomioon korkeiden haitta-ainepitoisuuksien aiheuttamat terveysriskit. ”Hengityssuojain oli tässäkin kohteessa välttämätön, etenkin kuumimmilla säillä, jolloin kemikaaleja haihtuu erityisenvoimakkaasti. Lisäksi oli huolehdittava, ettei työskentele ilman aurinkosuojaa ja runsasta nesteytystä”, Leppälä kertoo. Leppälä työskenteli heinä-syyskuussa kohteessa näytteenottajana ja urakan valvojana yhteensä noin viiden viikon ajan. Välillä häntä tehtävässä tuurasi Sipti Environmentin toinen ympäristösuunnittelija Lauri Vallittu. Jatkossa uudisrakentamista KymenSipti onmukanamyös nyt puhdistetun tontin tulevan rakentamisen valmistelussa. Korttelialueelle on kaavailtu rakennettavaksi kolme kerrostaloa opiskelija-asunnoiksi, S-Market jakokorakennusmassanallepysäköintihalli.Tontti on maaperän puhdistamisen jälkeenkin vaativa rakennettavuudeltaan. ”Kallion pinnan jyrkästi polveilevamuoto on tämän tontin ominaispiirre. Suurimmillaankaan kallion pinnan etäisyys maanpinnastaei ylitäkymmentämetriä. Koskamaaperäkuitenkin on savipitoinen, tulevat kerrostalot on paalutettava”, kertooKymenSiptin toimitusjohtaja Verneri Vulkko. sipti 14
Kymenlaakson keskussairaala laajenee hallitusti Kymenlaakson keskussairaalan uusi laajennusvaihe olemassa olevan sairaalan länsipuolelle on edennyt runkovaiheeseen. Tärinärajoiltaan ja ajoitukseltaan tarkat louhinnat sujuivat YIT:n työpäällikköToni Heinäsenmukaan hienosti. ”Myös yhteistyö suunnittelusta ja valvonnasta vastaavanSiptinkanssaonsujunut kokoajanerittäinhyvin.” Korkeaa ammattitaitoa ja sujuvaa yhteistyötä työmaalla on todella tarvittu, sillä urakoitsijan on tiedettävä ja otettava huomioon sairaalatoiminnan toimintaedellytykset. Noin puoli vuotta kestäneissä louhinnoissa oli vain kaksi puolen tunnin päivittäistä aikaikkunaa käytettävissä: kello 12-12.30 ja kello 17-17.30. Lupa louhinnoille oli aina haettava sairaalalta, ja jos esimerkiksi sydänleikkaus osui samalle kellonajalle, louhintaa oli luonnollisesti siirrettävä. Louhitun kaivannon syvyydeksi tuli enimmillään kahdeksanmetriä, johon edettiin kerroksittain louhien. Kallion laatu selvitettiin ensin tarkasti kairauksin ja vesimenekkikokein. ”Ruhjeisuutta oli todettavissa siinä määrin, että kalliota oli tiivistettävä injektoimalla ja lujitettava pultituksin”, kertooKymenSiptin toimitusjohtaja Verneri Vulkko. Erikoissairaanhoidon sekämuunmuassa lääkevalmistuksen tarpeisiin suunniteltu laajennus valmistuu syyskuussa 2023. YIT:n noin 52 miljoonan projektinjohtourakkaan sisältyvätmyössairaalatekniset työt. Ennenkuinniihinpäästään, edessä onmonta teknisesti vaativaa vaihetta. Ensimmäinen niistä on puoli kilometriä pitkän, paikoin jopa kahdeksan metriä korkean tukimuurin rakentaminen. Sen takana on luonnonsuojelualue, jonka arvokasta puustoa varjellaan erityisellä tavalla työmaan aikana ja sen jälkeen. 15 sipti
Ruskeasuon bussi- ja raitiovaunuvarikko starttasi Pitkään Helsingin kaupungin liikennelaitoksella valmistellun bussi- ja raitiovaunuvarikon rakentaminen käynnistyi kuluvan vuoden lokakuussa pohjarakennustöillä. KVR-urakoitsijaksi valittu Skanska tilasi vaativiksi tiedetyt pohjarakennussuunnitelmat Sipti Infralta. HelsinginRuskeasuollaon toiminut vuodesta 2006 lähtien HKL:n bussivarikko, kun taas raitiovaunuja on tähän asti huollettu pelkästään Koskelan varikolla. Nyt Ruskeasuolle on rakenteilla uusi yhdistelmävarikko, jossa busseja tullaan huoltamaan ja säilyttämään ratikkavarikon katolla. Kohde on vaativa sekä logistisesti että rakenne- ja geoteknisesti. Logistinen vaativuus on seurausta siitä, että nykyinen bussivarikko jatkaa toimintaansa, kunnes uusi vuonna 2023 valmistuu. Rakennetekninen vaativuus tulee muun muassa suurista kuormista, geotekninen vaativuus taas siitä, että hankkeen kaivanto rajautuu katualueisiin sekä bussivarikkoon ja kattaa näin lähes koko rakennusalueen. ”Esimerkiksi toimiva kaasutankkausasema pysyy paikallaan. Jotta se onmahdollista, suunnittelimme sitä tukemaan ankkuroidun, pysyvän porapaaluseinän”, kertoo geotekninen asiantuntija Tuomas Kärki Sipti InfraOy:stä. Vaihtoehtona oli aluksi mukana myös betonirakenteinen maanpaineseinä, mutta se olisi vaatinut liikaa tilaa, eikä olisi mahdollistanut kaasutankkausaseman käyttöä rakennustöiden aikana. Kaivanto ja johtosiirtoja ensi vaiheessa Työmaan ensimmäisenä vaiheena oli syvyydeltään maksimissaan kymmenmetrisen kaivannon teko. Samassa yhteydessä on poistettava pilaantunutta maata ja tehtävä massanvaihtoja myös kantavuussyistä. ”Pohjamaa vaihtelee louheesta pehmeikköön, ja seassa on myös kivirakennusjätettä, joka on peräisin ennen nykyisen varikon rakentamistasamalta tontiltapuretuista rakennuksista.Myös johtosiirtoja on tehtävä heti hankkeen alussa”, Tuomas Kärki toteaa. Leveyttä ja pituutta kaivannolla on noin 200 metriä, ja syvyys sekä pohjamaan laatu vaihtelevat. Eteläpäädyssä kaivannon syvyydeksi riittää 2-3 metriä, kun tulevan rakennuksen kellari sijoittuu rakennusalueen pohjoisosaan. Kaivannon tukiseinä asennetaan lähes koko matkalle, pysyvä porapaaluseinä ainoastaan kaasutankkausaseman kohdalle. Yli kymmenen metrin syvyyteen kallion pintaan porattava rakenne tulee toimimaan osana ensi vuonna rakennettavan betonirungon pysyvää pohjarakennetta. Yhdistetty bussi- ja raitiovaunuvarikko valmistuu vuonna 2023. Ajoitus on seurausta Helsingin kaupungin suunnitelmista laajentaa raitioliikennettään. Samalla hanke mahdollistaa Helsingin tulevien, esimerkiksi Länsi-Helsinkiin suunniteltujen pikaraitioteiden kaluston säilyttämisen ja kunnossapidon. ”Työmaa on geoteknisesti ja myös logistisesti vaativa alusta lähtien.Nykyinenvarikkoonkäytössäkeskeytyksettä ja koska ensimmäisiä työvaiheita on jätemaan poiskuljetus tontilta”, kertoo rakennuspäällikkö Petri Mälkiä Skanskalta. Kaivanto sijaitsee aivan kiinni viereisessä kadussa. sipti 16
Mirjami Rintala aloitti hallintopäällikkönä Sipti Oy sai kuluvan vuoden kesäkuussa ensimmäisen hallintopäällikkönsä, kunyhtiössä joseitsemänvuodenajan työskennellyt Mirjami Rintala aloitti uudessa tehtävässä. Hän on käytännössä hoitanut yhtiön ”juoksevia” hallintotehtäviä laskutuksesta erilaisiin raportteihin jo vuosien ajan. Rakennusalakin on Mirjamille tuttu jo lapsuudesta lähtien, sillä isä Ossi Rintala, toinen Siptin perustajista, on tehnyt uransa rakennesuunnittelijana. Myös Mirjami opiskeli alaaTampereella viiden vuoden ajan suorittaen tuolloin sekä rakennusmestarin että rakennusinsinööritutkinnon. Energiaa riitti myös osin samanaikaisiin liiketalousopintoihin, jotka johtivat tradenomin tutkintoon. ”Nyt takanapäin olevat opinnot hyvän pohjan tähän työhön. Myös suunnittelutöihin minulla on valmiudet, joita toivon voivani myöhemmin käyttää nykyistä aktiivisemmin.” Erityisesti korjausrakentaminen osoittautui opintovaiheessa Mirjamille kiinnostavaksi, erityisesti siksi, että siinä yhteydessä on olennaista pohtia, miten rakenteet toimivat. ”Kiinnostukseni tuli ehkä itsellenikin yllätyksenä, koska teini-ikänä tuli aikanaan vannotuksi, ettei minusta tule rakennusinsinööriä koskaan”, Mirjami sanoo pilke silmäkulmassaan. Nyt on kuitenkin ajankohtaisinta, kuinka saada keskisuuren insinööritoimiston hallinto entistä systemaattisemmaksi ja tehokkaammaksi. Jotta tilinpäätökset olisivat mahdollisimman hyvin valmistellut, tarvitaan osaavaa hallintotyötä myösSiptin sisällä. Aikaa Mirjamilla jää myös markkinointiviestinnän, myös somen kehittämiseen. Someviestinnän avulla on tehty viime aikoina myös muutamia onnistuneita rekrytointeja. Vähintään kerran vuodessa on kuitenkin päästävä some- jamuunkin viestinnän tavoittamattomiin. LomillaanMirjami suuntaa mieluiten luontoon vaeltamaan. Terhi Kuusela tajuaa rakenteet ja askellajit Sipti Oy:n betonirakennespesialisti Terhi Kuusela haluaan keskittyä olennaiseen eli itse suunnitteluun. Hän pitää pienehköistä organisaatioista, ja kertoomuunmuassa tästä syystä hakeneensa seitsemän vuotta sittenSiptiin töihin. Kun Terhi Kuusela aloitti Siptissä vuonna 2014, hänellä oli jo 15 vuoden kokemus ammatistaan. ”Valmistuessani rakennusinsinööriksi betonirakenteiden korjaaminen oli pinnalla, ja läksin innolla oppimaan kaikkea siihen liittyvää. Oman osaamisen jatkuva kehittäminen niin ohjelmistojen hallinnassa kuin myös rakennetekniikassa on minusta tärkeää.” Monipuolisia kohteita Melkein heti, kun Terhi aloitti Siptillä, toimisto pääsi mukaan Amos Rex -taidemuseohankkeeseen. Terhi sai vastatakseen sekä uudis- että korjausrakentamista sisältävän rakennekokonaisuuden. Valmiin kohteen voittamat palkinnot puhuvat puolestaanmyös onnistuneesta suunnittelusta. ViimeaikoinaTerhin työpöydälläonollut runsaasti koulukohteita, joissa on ollut oleellista kiinnittää huomiota rakennusfysiikan toimivuuteen ja hyvään sisäilman laatuun. ”Nämä kysymykset korostuvat usein korjauskohteissa. Niissä on myös tähdellistä tajuta, miten rakenteet toimivat: miten kuormat siirtyvät ja mitä tapahtuu, jos jotakin puretaan.” Terhi kertoo toisinaan miettivänsä työasioita myös työajan ulkopuolella. Elämään on kuitenkin mahduttava myös muuta; Terhille tämä ”muu” on perhe-elämän lisäksi usein puuhailua islanninhevostallilla. Varhain aloitetun harrastuksen myötä tutuiksi ovat tulleet paitsi itse hevoset, myös islanninhevosten erikoiset askellajit töltti ja passi, jotka Terhi on oppinut kehittäessään kouluratsastustaitojaan. 17 sipti
www.sipti.fi Paasikivenkatu 13 04200 Kerava Puh. +358 50 569 0991 Kuopion toimipiste Itkonniemenkatu 29 e (3. krs.) 70500 Kuopio Puh. +358 40 737 1793 etunimi.sukunimi@sipti.fi Sipti Oy www.sipti-infra.fi Vanha Helsingintie 18 a 00700 Helsinki Lahden toimipiste Svinhufvudinkatu23A, 15210Lahti etunimi.sukunimi@sipti-infra.fi Sipti Infra Oy www.kymensipti.fi Kyminlinnantie 6, 48600 Kotka Puh. +358 44 704 6218 etunimi.sukunimi@sipti.fi Kymen Sipti Oy www.siptienvironment.fi Vanha Helsingintie 18 a 00700 Helsinki Puh. +358 40 757 9931 Kuopion toimipiste Itkonniemenkatu 29 e (3. krs.) 70500 Kuopio Puh. +358 44 975 9057 etunimi.sukunimi@siptienvi.fi Sipti Environment Oy Sipti Oy on vuoden 2021 keravalainen yritys Keravan Yrittäjät ry ja Keravan kaupunki valitsivat Siptin vuoden 2021 keravalaiseksi yritykseksi. Kunnianosoitus julkistettiin yhdistyksen perinteisessä, marraskuun 20. päivänä vietetyssä vuosijuhlassa. Palkinnon myöntämisperusteina oli muun muassa se, että Sipti on alansa huippuosaaja, jonka kehittyminen on ollut viime vuosina erityisen suotuisaa. Siptin talous on hyvässä kunnossa, ja yhtiö on myös tärkeä työllistäjä – sekä suoraan että välillisesti. Palkintolautakunta toi esiin myös Siptissä vallitsevan hyvän työilmapiirin ja työntekijöiden viihtyvyyden yrityksessä. Siptin yritystoiminta tuo lisäksi positiivista näkyvyyttä Keravalle, mitä seikkaa palkintolautakunta piti niin ikään arvossa.
sipti.fiRkJQdWJsaXNoZXIy Mzk2NzY=