Siptisti 2022 Perusta paremmalle. ” Liisankadun sisäpihakerrostalot valmistuivat Pieksämäen asematunneli on vaativa geokohde s. 9 Moottoritien puupaalutus korvattiin betonipaaluilla s. 18 Nordean pää- konttori nousee Vallilaan s. 24 Elokuva-alan konkarit ideoivat Kulttuurikasarmin
3. . . . . Pääkirjoitus 4. . . . . Marko Haatainen aloittaa toimitusjohtajana 5. . . . . Elokuva-alan konkarit ideoivat Kulttuurikasarmin 9. . . . . Pieksämäen asematunneli on vaativa geokohde 10. . . . Kaukolämmöllä on taas kysyntää 11. . . . Karhulan alakoulu nousee urheilu- keskuksen viereen 12. . . . Kymen Sipti kasvaa omissa tiloissa 12. . . . Haminan vanha saha-alue ehostui uuteen käyttöön 14. . . . Tuomas Kärki kehittää Sipti Infraa yhteistyössä 16. . . . Malmilla on hyvä meininki 17. . . . Äänekosken metanolipuhdistamohanke etenee 18. . . . Moottoritien puupaalutus korvattiin betonipaaluilla 20. . . Liisankadun sisäpihakerrostalot valmistuivat 24. . . Nordean pääkonttori nousee Vallilaan 26. . . Ruskeasuon varikko on monipuolinen pohjarakennuskohde Sisältö Ensi huhtikuussa on tullut kuluneeksi 12 vuotta Siptin perustamisesta Alusta asti keskityimme sekä geotekniseen että rakennesuunnitteluun, joiden molempien hallinta on usein välttämätön ehto vaativimpien toimeksiantojen menestykselliseen hoitamiseen Yrityksemme kasvaessa on tullut luonnollisesti tarpeelliseksi rekrytoida lisää suunnittelijoita Onneksi olemme alusta asti päässeet mukaan hienoihin projekteihin, joiden kautta olemme onnistuneet verkostoitumaan ja näin täydentämään omia resurssejamme Omatkin resurssimme ovat tasaisesti kasvaneet vuosien mittaan Pian Siptin perustamisen jälkeen aloittivat Sipti Infra ja Kymen Sipti Viimeisimpiä tytäryhtiöstartteja ovat olleet Sipti Environment sekä Sipti Kuopion toiminta osana Sipti Oy:tä Tällä hetkellä palvelemme asiakkaitamme yli 40 suunnittelijan voimin Siptiä perustettaessa oli jo kirkkaasti mielessä, että meitä kokeneita täydentämään riveihimme oli rekrytoitava kehityskelpoisia nuoria ammattilaisia Olemme mielestäni onnistuneet tässä hyvin, ja saaneet samalla Siptin kasvamaan kannattavasti Nykyisin meillä on vastuullisissa tehtävissä entistä enemmän myös uransa alkuvaiheessa olevia suunnittelijoita Olemme pyrkineet vahvistamaan meille töihin tulleiden motivaatiota kannustamalla lisäkoulutukseen ja antamalla koulutusta myös itse Työntekijämme ovatkin osallistuneet aktiivisesti Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston järjestämiin geo- ja rakennetekniikan sekä kalliotekniikan jatkokoulutusohjelmiin ja ohjelmistokoulutukseen Olemme ottaneet aikaa uusien suunnittelijoiden henkilökohtaiseen kouluttamiseen Yhteistyö on monissa tapauksissa alkanut insinööri- tai diplomityön tilaamisella ja jatkunut sitten työsuhteena, jonka alkajaisiksi olemme auttaneet vastatulijaa projektityön alkuun tekemällä suunnittelutehtäviä konkreettisesti yhdessä: vierellä katsoen ja neuvoen Kun nyt vuodenvaihteessa 2022-2023 luovutan paikkani toimitusjohtajana seuraajalleni Marko Haataiselle, tiedän Siptin operatiivisen johtamisen siirtyvän hyviin ja vastuuntuntoisiin käsiin Toivotan Markon sydämellisesti tervetulleeksi ”istuimelleni”! Itse jatkan Sipti-yhtiöiden johtoryhmän vetäjänä, mutta aion säilyttää tiiviin tuntuman myös konkreettiseen tekemiseen Siptin projekteissa Samalla voin nyt huojentuneena todeta, että Sipti-yhtiöiden kehitys on hyvällä mallilla Tästä voi olla terveesti ylpeä viime vuosina epävakautta luoneiden tapahtumien keskellä Kiitän kaikkia tilaajia, kumppaneitamme ja siptiläisiä tähänastisesta hienosta yhteistyöstä ja toivotan kullekin Teistä Hyvää Vuotta 2023! Teemu Rahikainen Koulutuksella ja verkostoitumalla yhdessä eteenpäin 5 teksti VESA TOMPURI kuva MARGIT LINDHOLM Siptisti-lehti on SiptiConsultingin sidosryhmälehti, joka ilmestyy vuosittain päätoimittaja TEEMU RAHIKAINEN haastattelut ja tekstit VESA TOMPURI kuvat ARI HAIMI, JUSSI HELTTUNEN, MARGIT LINDHOLM, AKSELI MURAJA lehden ulkoasu ja taitto MAINOSTOIMISTO ELIDO kannen kuva ELIDO / MARGIT LINDHOLM Asunto Oy Helsingin Portus 14 20 26 3 Siptisti
Kesällä 2021 Siptissä varatoimitusjohtajana ja Sipti Kuopion vetäjänä aloittanut Marko Haatainen on kokenut geotekniikan asiantuntija, joka tuntee oman alueensa asiakaskunnan pitkältä ajalta Hyvä työ on johtanut pitkäaikaisiin kumppanuuksiin: asiakkaat ottavat yhteyttä aina, kun Siptin palveluja tarvitaan ”Toki aktiivista markkinointiakin tarvitaan Oleellisinta kuitenkin on, että tekee työt tilaajille niin hyvin, että nämä palaavat uusien yhteydenottojen myötä Siptissä näin on -sekä itselleni tutuimmassa Pohjois-Savossa että koko yrityksessä ” Marko Haatainen kertoo kiinnostuneensa Siptistä oltuaan aiemmassa työpaikassaan geoteknisenä suunnittelijana samassa hankkeessa, jossa geoteknisten suunnitelmien ulkopuolisena tarkastajana toimi Teemu Rahikainen Kun sitten varatoimitusjohtajan paikka tuli hakuun, Haatainen lähetti hakemuksensa välittömästi Kun hän tuli valituksi varatoimitusjohtajaksi, Siptiin muodostui samalla uusi toimipiste Näin maantieteellinen kattavuus kasvoi, ja asiakkaita saatiin lisää Kuopion seudulta Pian Sipti Kuopion henkilöstön määrä kasvoi viiteen ja osaamisalue laajeni geotekniikasta ympäristöasiantuntijatehtäviin Vastaavaa kehitystä on viime vuosina tapahtunut koko Siptissä Samalla on kasvanut tarve tiivistää yhteistyötä sekä pitkäaikaisten kumppaniasiakkaiden kanssa että Siptin sisällä ”Siptin laajentuminen Kuopioon sujui vaivattomasti Samalla tavalla laajeneminen myös muualle Suomeen voi tulla kysymykseen tulevaisuudessa ” Marko Haatainen pitää yhtenä keskeisenä tehtävänään Siptin toimitusjohtajana sisäisen ja ulkoisen yhteistyön vahvistamista ”Tämä tie on jo avattu, ja aion jatkaa samalla linjalla Jo nyt meillä on Siptissä paljon hankkeita, joissa Siptin eri yhtiöt tekevät yhteistyötä keskenään Niin ikään Sipti on kautta linjan tunnettu kokeneesta ja osaavasta henkilöstöstään, johon asiakkaat luottavat ” Suunnittelun laatu ykkös- asioita Asiakkaiden luottamus on voitettavissa vain sillä, että tekee työnsä hyvin ja asiakasta kuunnellen Kun asiakkaan tarve on selvillä, on aika tuoda esiin oma asiantuntija- näkemys siitä, millainen ratkaisu olisi paras käsillä olevassa tilanteessa ”Hyvän suunnitelman tunnistaa siitä, että se on toteuttamiskelpoinen Geoteknisessä suunnittelussa ensimmäinen edellytys tälle on riittävien pohjatutkimusten tekeminen Näin saadaan mahdollisimman laadukas ja myös toteutukseltaan taloudellinen ratkaisu Suunnitelman on oltava myös yksiselitteinen eli asiat tulee esittää mahdollisimman selkeästi sekä kuvin että sanoin ” Jotta laadukas suunnitelma voi syntyä, on luonnollisesti saatava hyvät ja mahdollisimman kattavat lähtötiedot Niiden hankkimiseksi tarvittava työ vaatii usein kommunikointia paikan päällä Korona-aika on kuitenkin opettanut suomalaisessa työelämässä muun muassa sen, ettei matkustaminen paikan päälle ole aina välttämätöntä, jos viestintä on hoidettavissa myös etänä Myös Siptissä Teams-palavereista on muodostunut yleinen käytäntö, jonka edut ovat selvät etenkin silloin, kun vaihtoehtona olisi aikaa vievä matkustaminen yhtä lyhyttä kokousta tai tapaamista varten ”Teams pysyy käytössä jatkossakin kokousten apuneuvona Se ei kuitenkaan korvaa läheskään kaikkea kommunikaatiota Minulla käynnit Siptin alueellisissa yhtiöissä lisääntyvät Se palvelee sekä sisäisen yhteistyön että asiakasyhteistyön vahvistamisen tavoitetta ” Marko Haatainen aloittaa Siptin toimitusjohtajana Elokuva-alan konkarit ideoivat Kulttuurikasarmin Turun kasarminakin tunnettu Helsingin vanha linja-autoasema avautuu vuoden 2023 loppuun mennessä uudessa käyttötarkoituksessa Laatuelokuvia ja monipuolista ravintolamaailmaa tarjoavan Kulttuurikasarmi-hankkeen taustahenkilöinä on kaksi suomalaisen elokuvan pitkäaikaista vaikuttajaa, Ari Tolppanen ja Jukka Vilhunen Marko Haatainen toimi varatoimitusjohtajana puolentoista vuoden ajan ennen nimitystään toimitusjohtajaksi Teemu Rahikainen jatkaa Siptin johto- ryhmän vetäjänä teksti VESA TOMPURI kuvat ARKKITEHTITOIMISTO SARC ja MARGIT LINDHOLM teksti VESA TOMPURI kuva MARGIT LINDHOLM 5 Siptisti 4 Siptisti
Kun Kampin keskus vuonna 2005 valmistui, Helsingin linja-autoasema siirtyi uuden kauppakeskuksen alle Samalla alkoi vanhan linja-autoaseman pitkä hiljaiselo, kunnes muun muassa Nordfilmiä ja CapMan-pääomasijoitusyhtiötä aikanaan johtanut Ari Tolppanen tuli ajatelleeksi, millaiseen käyttöön tuttu rakennus voisi soveltua Mukaan ideariiheen hän pyysi Jukka Vilhusen, vanhan kollegansa elokuva-alalta, ja suunnitelma Kulttuurikasarmin nimen sittemmin saaneen rakennuksen uuden käytön kehittämiseksi alkoi kypsyä Jo alkuvaiheessa mukaan tulivat arkkitehti Sarlotta Narjus Arkkitehtitoimisto SARCista sekä Siptin Teemu Rahikainen ”Kuuntelin alkukokouksessa Teemun kuvausta tontin pohjaolosuhteista ja siitä, miten Kulttuurikasarmin pohjarakenteet ja maanalaiset tilat kannattaa toteuttaa Syntyi luottamus siihen, että kaikki on mahdollista, vaikka kohde on teknisesti vaikea”, Ari Tolppanen kertoo Elokuvaelämää nuoruudesta alkaen Ari Tolppanen toimi pitkään vuonna 1989 perustamansa CapManin johtotehtävissä Sinä aikana ja sen jälkeenkin hän on ollut aktiivisesti mukana useissa hotellihankkeissa Työura kuitenkin alkoi 1970-luvulla elokuvan parissa, kun hän nuorena tuotantotalouden diplomi-insinöörinä tuli valituksi Nordfilmin toimitusjohtajaksi Toimenkuvaan kuului myös Walhalla-nimisen elokuvakerhon vetäminen Maxim-elokuvateatterissa, jossa katsojille tarjoiltiin senaikaisia pohjoismaisia elokuvia ”Suomenlinnan Rantakasarmissa näytimme 16-millisellä projektorilla vanhoja Bergmaneja ja Mauritz Stillereitä sekä tanskalaisen Carl Theodor Dreyerin klassikoita Tieni elokuvan pariin liittyi haluuni tehdä pohjoismaista yhteistyötä maanläheisellä tavalla Elokuvan parissa toimiminen oli tällainen maanläheinen tapa”, Tolppanen kertoo Vuosien ajan Kulttuurikasarmin toimitusjohtajana toimineella Jukka Vilhusella on niin ikään vahva elokuvatausta, joka johti elämäntyöhön elokuvan parissa Vaihtoehtoinen elämänura sellotaiteilijana väistyi, kun nuori musiikinopiskelija tuli nähneeksi myös muusikkoelämän nurjan puolen Elokuva tuli hänen elämäänsä klassisen musiikin tilalle Opiskeluaikanaan Jukka Vilhunen veti Tampereella Suomen suurinta, 1800-jäsenistä Monroyta Tämä tehtävä oli vahva näyttö valitsijoille, kun Vilhunen 1970-luvun puolivälissä haki Elokuvakerhojen Liiton toiminnanjohtajan paikkaa ja sai sen Ensimmäisen elokuvateatterinsa, Bio Illusionin, hän perusti saman vuosikymmenen lopulla Kiinteistön omisti Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Myös Elokuvasäätiötä Vilhunen on uransa aikana johtanut 1980-luvun puoliväliin ajoittuu hänen kertomuksensa kohtaamisestaan nuoren Aki Kaurismäen kanssa ”Maanantaiaamuna soi puhelin Vastasin ja langan päässä oleva henkilö esittäytyi Akiksi, joka kertoi tarvitsevansa rahaa Vastasin, että tarvitaan käsikirjoitus Annoin aikaa perjantaihin, jotta raha-anomus voidaan käsitellä seuraavan maanantain kokouksessa Käsikirjoitus saapuikin, joskin keskeneräisenä Sivuja oli muistaakseni 76 ja lopussa ruutupaperi, johon hakija oli tekstannut sanat: KOIRA SÖI LOPUT Ariel-elokuvan rahoitus järjestyi, mutta supistuneena”, Jukka Vilhunen kertoo 1990-luvulla Vilhunen perusti Kinopalatsi-elokuva- teatteriketjun, joka omisti elokuvasaleja sekä Helsingin Kaisaniemessä että Turun keskustassa Kaisaniemessä sijaitseva Fennia-kortteli oli jäänyt pankkikriisin ja sitä seuranneen SYP:n ja KOP:n yhdistymisen jälkeen lähes tyhjilleen, ja kortteliin oli siksi luontevaa ideoida uutta käyttöä Pohjarakennusteknisesti vaativan tontin perustusratkaisujen ideoinnissa oli mukana myös Teemu Rahikainen ”Kun Kulttuurikasarmin suunnitteluryhmä ensi kertaa kokoontui, asiantuntijoita oli paikalla suuri määrä Yksi tuttu kasvo siellä oli minullekin”, Vilhunen toteaa Syntyi luottamus siihen, että kaikki on mahdollista, vaikka kohde on teknisesti vaikea. ” Laatuelokuvaa helsinkiläisille Kun Kulttuurikasarmi-hanke vuonna 2015 käynnistyi, valmiina oli pelkkä visio, jota idean isät lähtivät pätevien asiantuntijoiden avulla kehittämään Edessä oli valtava määrä työtä, jotta rakentaminen suojellussa kiinteistössä mahdollistuu ”Hanke on kuitenkin edennyt alusta lähtien onnellisissa merkeissä Aiomme avata ovet yleisölle loppuvuoteen 2023 mennessä”, Ari Tolppanen lupaa Alun perin 1830-luvulla Turun kasarmin keittiöksi ja huoltorakennukseksi valmistunut Kulttuurikasarmi tulee tarjoamaan helsinkiläisille ja Helsingissä vieraileville laatuelokuvia sekä monipuolisia ravintolapalveluita, joista vastaa NoHo-ravintolayhtiö Konsertteja ja muuta tapahtumatuotantoa varten Kulttuurikasarmin osaksi tulee Laululava Elokuvanäytännöt muodostavat kuitenkin toiminnan ytimen Elokuvia esitetään kolmessa maanalaisessa teatterissa, ja esittämisestä vastaa Suomen toiseksi suurin elokuvateatteriketju Bio Rex Cinemas Jukka Vilhunen (vas ) ja Ari Tolppanen ovat tunteneet toisensa 1970-luvulla alkaen Yhteinen kiinnostuksen kohde oli tuolloin elokuva – ja on edelleen 6 Siptisti 7 Siptisti
Pieksämäen asematunneli on vaativa geokohde Pieksämäen kaupunki päätti satsata vähäpäästöisiin matkaketjuihin Uuden asematunnelin rakentaminen on osa tätä kokonaisuutta Sipti teki pohjatutkimukset ja suunnitteli asematunnelin työnaikaisen kaivannon, joka ulottuu useita metrejä pohjavedenpinnan alapuolelle Kohteessa tarvittiin rakennuspaikasta löytyneiden kohonneiden haitta-ainepitoisuuksien takia myös Siptin ympäristöteknistä osaamista Ennen kuin Pieksämäen asematunnelityömaa kesäkuussa 2022 käynnistyi, Sipti Kuopio sai Pieksämäen kaupungilta toimeksiannon maaperän tutkimiseksi Tutkimuksia tarvittiin sekä pohjasuhteiden että maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantuneisuuden selvittämiseksi Asematunnelialueen läheisyydessä sijaitsevalla vanhalla veturitalli- ja varikkoalueella oli aiemmin havaittu ja puhdistettu öljypitoisia maita ja öljypitoista pohjavettä, joten myös asematunneliin suunnitellulla rakennuspaikalla maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuutta tuli selvittää ”Öljypitoisia maita tai pilaantunutta pohjavettä ei rakennettavilta alueilta löytynyt, mutta sen sijaan mittasimme toimenpiteisiin johtavia maaperän antimonipitoisuuksia Valvoimme kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäneiden maiden kaivutyöt ja ohjasimme kaivumassat asianmukaiseen jatkokäsittelyyn”, kertoo johtava asiantuntija Jari Koivunen Sipti Environment Oy:stä Tutkimus- ja valvontatöiden yhteydessä näytteitä haitta-ainepitoisuuksien toteamiseksi otettiin koko kaivualueelta niin, että voitiin määrittää haitta-aineiden alueellista ja syvyyssuuntaista esiintymistä alueen maaperässä Haitta-aineiden esiintyminen osoittautui suhteellisen pienialaiseksi ja pintamaakerroksiin rajoittuvaksi – syvemmällä maaperä osoittautui puhtaaksi Geotekniset haasteet kuitenkin kasvoivat syvemmälle kaivettaessa, koska lopullinen kaivutaso sijaitsi useita metrejä pohjavedenpinnan alapuolella Kaivannosta tuli luonnollisesti tehdä vesitiivis ennen kuin kaivu ulotetaan lopulliseen syvyyteen Pohjatutkimusten perusteella oli pääteltävissä, ettei pontitus lopulliseen syvyyteen todennäköisesti onnistu, koska koko työmaa-alueen laajuisen turvekerroksen alla maaperässä on lohkareista moreenia ”Päädyimme käyttämään teräsponttien lisäksi suihkuinjektointia, jonka avulla kaivanto saatiin täysin vesitiiviiksi Tästä menetelmästähän Siptillä on paljon kokemusta”, kertoo Sipti Kuopiota johtava Marko Haatainen, joka toimi myös Pieksämäen asematunnelin geoteknisenä suunnittelijana Tämä suunnittelutehtävä oli siinä määrin vaativa, että kohteeseen oli säädösten mukaisesti hankittava myös ulkopuolinen suunnitelmien tarkastaja Tarkastaja on luonnollisesti oltava eri organisaatiosta kuin suunnittelija Muissa kohteissa myös Sipti on harjoittanut suunnitelmien tarkastustoimintaa Kaivanto pysyi vesitiiviinä Työmaapäällikkö Tomi Pyökeri kertoo Siptin suunnitelmien toimineen käytännössä erinomaisesti Kaivanto on pysynyt koko ajan vesitiiviinä Oleellista oli se, että suihkuinjektointi ulotettiin kallioon asti ja että myös ponttien alaosat suihkuinjektoitiin Myös projektipäällikkö Jani Känsäkoski rakennuttajakonsulttina toimivasta Fimpec Oy:stä pitää pohjavedenhallintaa kohteen keskeisenä haasteena Hän muistuttaa siitä, että myös pysyviä rakenteita jää pohjavedenpinnan alapuolelle ”Siptin kynästä on peräisin koko ratkaisu Suunnitelmissa kiinnitettiin aiheellisesti huomiota myös rataliikenteen häiriöttömän toiminnan takaamiseen Siksi oli järkevää poistaa lähin raide käytöstä työmaan teknisesti kriittisimpien vaiheiden ajaksi”, Känsäkoski toteaa Maaperään ja pohjaveteen liittyvien haasteiden lisäksi työmaalla on ollut myös louhintaa ja vaativia paikallavalurakenteita Louhinnat on jo tehty, ja työmaan itäpuolisen osan viimeiset pohjalaattavalut valmistuvat vuoden 2022 loppuun mennessä ”Pohjalaatta ja seinien alaosa on valettava useita metrejä pohjavedenpinnan alapuolella”, Tomi Pyökeri toteaa teksti VESA TOMPURI kuva AKSELI MURAJA 8 Siptisti 9 Siptisti
Suomen kaukolämpöverkosto on aikanaan suunniteltu ja rakennettu mitoitusiältään keskimäärin 50-vuotiaaksi Kotkan kaukolämpöverkkoa on alettu rakentaa 1960-1970-luvun taitteessa, minkä jälkeen verkkoa on tasaisesti kasvatettu ”Tänä vuonna sekä rakensimme uutta että peruskorjasimme vanhaa, yhteensä yli kaksinkertaisen määrän vuoteen 2021 verrattuna Vuonna 2023 kaukolämpötyöt painottuvat uusiin linjoihin”, toteaa Kotkan Energian suunnitteluinsinööri Tero Glan Uusia kaukolämpölinjoja rakennettaessa on Glanin mukaan oleellista selvittää tarkasti vaihtoehtoiset linjaukset ja niiden kustannukset Tässä asiantuntevan geoteknisen suunnittelijan apu on korvaamaton ”Optimaaliset reitit tulevat valituksi siten, että selvitetään esimerkiksi louhinnan ja pohjavahvistusten tarve Siksi on oleellista, että osaavaa geoteknistä suunnittelua on meille tarjolla mahdollisimman aikaisessa vaiheessa”, Glan sanoo Kun yhteistyö Kotkan Energian ja Kymen Siptin kanssa käynnistyi, hankkeisiin saatiin lisää näkemystä maaperäolosuhteiden vaikutuksesta suunnitteluratkaisuihin Toisaalta oli oleellista, että Siptissä perehdyttiin Kotkan Energian totuttuihin käytäntöihin kaukolämpöhankkeissa ”Meille on ollut tärkeää tutustua asiakkaan niin sanottuihin talon tapoihin Osa huomioon otettavista asioista on toki yleisistä suunnitteluohjeista peräisin, mutta on sellaisiakin seikkoja, jotka ovat asiakaskohtaisia hyviä käytäntöjä”, kertoo suunnitteluinsinööri Anna Hellberg Kymen Siptistä Puolen kilometrin remppa Kotkan Energian ja Kymen Siptin tähänastisia yhteisiä hankkeita ovat muun muassa Karhulan uuden alakoulun kaukolämpölinja sekä koulun viereisen Ratakadun kaukolämpölinjan perusparannus Kymen Sipti on suunnitellut kaukolämpölinjan myös Kotkan Hovinsaaren ja Jylpyn teollisuusalueen välille ”Yhteistyö oli hyvää, ja sitä seurasi Laturintiellä, jossa kaivettaessa tuli vastaan haisevaa maata Muistimme, että Sipti tekee PIMA-tutkimuksia Saimme nopealla aikataululla palvelua, eivätkä työt kaukolämpölinjalla keskeytyneet”, Tero Glan kertoo Sipti Environmentin laatiman suunnitelman mukaisesti öljypitoiset maat kaivettiin pois tarvittavalta syvyydeltä, jonka jälkeen kaivutasoon asennettiin HDPE-kalvo ”Pidämme tärkeänä, että suunnitelmamme ovat selkeitä ja yksikäsitteisiä, sanalla sanoen mahdollisimman laadukkaita Yksi laadun mitta on se, että piirustusten avulla on vaivatonta laskea tarjouksia ja helppo lukea työmaalla Tämä pätee luonnollisesti myös kaukolämpökohteisiin”, Kymen Siptin toimitusjohtaja Verneri Vulkko toteaa Kaukolämmöllä on taas kysyntää Kymen Siptillä on riittänyt viime aikoina kiirettä myös energiahankkeissa Kotkan Energialla on parhaillaan meneillään iso investointibuumi kaukolämpöön Kotkan seudulla on meneillään tiivis buumi uusien koulujen rakentamiseksi Osa vanhoista kouluista on todettu liian kalliiksi peruskorjata, ja toisaalta koulujen tilat eivät enää vastaa uusia opetuskäytäntöjä Karhulan uuden alakoulun mittava rakennushanke ilmentää tätä kehitystä ”Hanke on todella tarpeellinen, sillä läheinen Rauhalan koulu on ollut käyttökiellossa vuodesta 2017”, kertoo rakennuttajainsinööri Vesa Laurikainen Kotkan kaupungilta Hän pitää oleellisena, että uusi koulu sijaitsee samalla alueella Uutta rakennuspaikkaa etsittäessä oli tärkeää, että sopiva tontti löytyy läheltä ja samalla mahdollisimman lyhyen matkan päässä julkisen liikenteen reitistä Myös liikuntapaikkojen läheisyys oli plussaa Laurikaisen mukaan rakennuspaikan perustamisolosuhteet todettiin pohjatutkimuksilla siinä määrin haastaviksi, että oli oleellista saada hankkeeseen mukaan osaavia geosuunnittelijoita ”Kohde on suunnittelun näkökulmasta siinä mielessä vaativa, että pohjasuhteet vaihtelevat kalliosta ja isoista irtokivistä savikkoon Tämä vaikutti pohjavahvistustavan valintaan niin, että osassa rakennuspohjaa käytetään pora- ja osassa lyöntipaaluja Teimme riittävän tarkat pohjatutkimukset, jotta pystyimme määrittämään mahdollisimman tarkasti louhintatarpeet sekä paalujen ja paalutyyppien paikat”, Kymen Siptin toimitusjohtaja Verneri Vulkko kertoo Myös pääurakoitsija Rakennuspartio Oy:n vastaava mestari Mikko Karjalainen pitää tonttia vaativana ”Onneksi oli käytettävissä hyvät suunnitelmat, joista olennaiset tiedot ilmenevät selkeästi ja joissa on mietitty myös massataloutta Jonkin verran joudumme silti tuomaan täyttömaita työmaan ulkopuolelta”, hän toteaa Louhinnat alkavat joulukuussa, ja niissä on otettava huomioon hyväksyttävät tärinärajat, sillä lähellä työmaata on kerrostaloasutusta Vuoden 2023 aikana päästään etenemään talonrakennusvaiheeseen, ja valmista tulee sitä seuraavana vuonna Rakennuspartion osuus kattaa kaiken talonrakennuksen, kun taas talotekniikka LVI-, sähkö- ja automaatiotöineen sisältyy jaetun urakan periaatteen mukaisesti nämä työt sisältävään urakkaan Energiatehokkuuden maksimointi näkyy ajan hengen mukaisesti tässäkin hankkeessa, sillä uusi koulurakennus tulee saamaan osan tarvitsemastaan energiasta viereisen jäähallin lauhdelämmöstä Karhulan alakoulu nousee urheilukeskuksen viereen Kotkan Karhulan uusi alakoulu rakentuu geoteknisiltä olosuhteiltaan vaativalle tontille jäähallin ja Katajaisten kenttänä tunnetun yleisurheilu- kentän tuntumaan Kotkan energia investoi parhaimmillaan kaukolämpöön teksti VESA TOMPURI kuvat ARI HAIMI teksti VESA TOMPURI kuvat ARI HAIMI Anna Hellberg (vas ), Verneri Vulkko ja Mikko Karjalainen keskustelevat työmaan etenemisestä Aikataulu on tiukka, mutta realistinen Karhulan alakoulun työmaalla riittää louhittavaa, mutta paikan maamerkkinä toimivat siirtolohkareet saavat jäädä 10 Siptisti 11 Siptisti
Vuonna 2013 perustettu Kymen Sipti Oy on kasvanut vakaasti, ja on nykyisin talousalueensa johtava geotekniseen suunnitteluun erikoistunut yritys Kolme vuotta sitten yhtiö osti toimistotiloikseen aiemmin Eagle Group -yhtiön edustuskäytössä olleen huoneiston Kotkan Karhulasta, niin sanotun Älytalon ylimmästä kerroksesta Yhtiössä työskentelee nykyisin yhdeksän henkilöä, minkä lisäksi yhteistyö on tiivistä muiden Sipti-yhtiöiden, kuten Sipti Infran ja erityisesti Sipti Environmentin kanssa Tämä toteutuu käytännössä toimitusjohtaja Verneri Vulkon mukaan esimerkiksi niin, että hankkeiden alkuvaiheessa tulee selvitettäväksi myös se, onko rakennuspaikassa ollut maaperää likaavaa toimintaa Jos on, niin asiakkaan tietoon tuodaan, että Siptillä on osaamista ja resursseja huolehtia myös ympäristögeoteknisestä puolesta Kymen Sipti kasvaa omissa tiloissa Talonrakennuksen geoteknistä osaamista Kymen Siptissä edustaa Verneri Vulkon ja yhtiön kokeneen pohjarakennusasiantuntijan Risto Noreman lisäksi yhtiössä alkuvuodesta 2022 suunnitteluinsinöörinä aloittanut Hanna Lapinkangas ”Aloitin insinööriopintojen jälkeen urani talonrakennesuunnittelijana, mikä tuo näkökulmaa myös pohjarakenteiden suunnitteluun”, hän kertoo Muita tuoreita rekrytointeja yhtiössä ovat suunnitteluinsinöörit Joni Yrjölä ja Anna Hellberg sekä maastomittauksista vastaava Jukka Buddas Hallintopäällikkönä yhtiössä on sen alusta lähtien toiminut Silja Norema, ja vuodesta 2018 suunnitteluinsinööri Annika Lundberg Vesihuoltohankkeiden suunnitteluun erikoistunut Aleksei Kyllenen on niin ikään Kymen Siptin perustajajäseniä Hän toimii myös yhtiön varatoimitusjohtajana Haminan Tervasaari oli aikanaan kaupungin keskeistä satama-aluetta, jossa sittemmin harjoitettiin pitkään sahatoimintaa Noilta ajoilta alueen maaperään oli jäänyt puunkyllästysaineita, joiden jäljiltä kaupunki on jo aiemmin puhdistuttanut maaperän Tämä toimenpide mahdollistaa alueella kaavaillun asuin-, liike- ja palvelurakentamisen ”Teetimme alueelle katusuunnitelmia jo vuonna 2014 Hanke on pitkäkestoinen kokonaisuus, ja tänä vuonna oli oikea aika edetä toteutukseen Tullimakasiininrannan ja Tervasaarenkadun rakentamisessa”, kertoo Haminan kaupungininsinööri Ari Lonka Hän korostaa suunnittelun lähtökohdista muun muassa sitä, että katuja perustettaessa tuli ottaa huomioon merivedenpinnan voimakas vaihtelu ja ennusteet ilmastonmuutoksen vaikutuksista merenpinnan korkeuteen Tästä syystä – Haminan kaupungin rakennusjärjestyksen mukaisesti – katujen yläpinta sijaitsee yli kahden metrin korkeudella nykyisestä keskivedenpinnasta ja tulevien rakennusten lattiapinta +3,5 metrissä Korkea perustamistaso luonnollisesti johti siihen, että maamassojen paino kasvoi Tämän seurauksena Tullimakasiininrannan katupenkereen merenpuoleista reunaa oli vahvistettava kahdeksan metrin syvyyteen lyödyllä ponttiseinällä Haminan vanha saha-alue ehostui uuteen käyttöön Tervasaaren vanhalle saha-alueelle on tulossa uusi asuinalue, jota varten kaupunki rakennuttaa kunnallistekniikkaa ja uusia katuja Merenrantaan sijoittuvan alueen suunnittelussa tarvittiin geoteknistä ja ympäristögeo- teknistä asiantuntemusta, jota rakennuttaja päätti hankkia Kymen Siptiltä ja Sipti Environmentilta ”Näin saatiin liukupinnan muodostuminen estetyksi”, Kymen Siptin toimitusjohtaja Verneri Vulkko toteaa Molemmat kadut ja niiden rakenteisiin sijoitetun kunnallistekniikan sisältäneen urakan toteutti haminalainen Sakki Oy Keväällä kilpailutetaan hankkeen toinen vaihe Siihen kuuluu asfalttitöitä joiden on määrä käynnistyä heti, kun maa on roudaton ja valmistua heinä-elokuussa 2023 Rakennusjätteestä hyvää pengermateriaalia Tervasaarenkadun ja Tullimakasiininrannan geoteknisessä suunnittelussa tarvittiin myös pilaantuneen maan käsittelyyn sekä maarakennuksen uusiomateriaalien käyttöön liittyvää osaamista Tässä vaiheessa hankkeeseen tuli mukaan myös Sipti Environment ”Katujen kohdalta eli vanhan saha-alueen reuna-alueelta löytyi vielä pitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot ylittäviä maamassoja Teimme tätä varten suunnitelmat ja valvoimme niiden toteuttamista”, kertoo Sipti Environmentin projektipäällikkö Roni Järvensivu Sipti Environmentin osuus hankkeessa sisälsi maaperän haitta-ainetutkimukset, pilaantuneiden ja jätepitoisten maiden kunnostussuunnittelu sekä kunnostuksen valvonta Pääurakoitsija Sakki Oy puolestaan hoiti tarvittavat luvitukset betoni- ja tiilipitoisen jätteen hyötykäytöstä katujen rakenteissa Kaikki vanha rakennusjäte saatiin näin hyötykäyttöön teksti VESA TOMPURI kuva ARI HAIMI teksti VESA TOMPURI kuvat ARI HAIMI Vuonna 2013 perustettu Kymen Sipti Oy on kasvanut vakaasti, ja on nykyisin talousalueensa johtava geo- tekniseen suunnitteluun erikoistunut yritys Kuvassa Hanna Lapinkangas (vas ), Aleksei Kyllenen, Verneri Vulkko ja Anna Hellberg Haminan Tervasaareen rakennetaan myös uutta kunnallistekniikkaa Verneri Vulkko (vas ) pitää kohdetta geoteknisesti vaativana 12 Siptisti 13 Siptisti
Teknillisen korkeakoulun eli nykyisen Aalto-yliopiston rakennus- ja yhdyskuntatekniikan linjalta diplomi- insinööriksi valmistunut Tuomas Kärki erikoistui geotekniikkaan jo teekkariaikanaan Siitä alkaen Helsingin keskustan syvät kaivannot tukemisratkaisuineen, vanhojen puupaaluperustusten vahvistukset ja muut poikkeuksellisen vaativat pohjarakennussuunnittelutehtävät ovat olleet hänen uransa keskeistä sisältöä Sipti Infrassa hän on työskennellyt alusta lähtien eli jo yli kymmenen vuotta ”Alussa meitä oli Sipti Infrassa vain kolme suunnittelijaa Kohteista suurin osa oli Uudellamaalla, kuten on nykyäänkin Alusta alkaen työkanta on pysynyt varsin hyvänä Vuoden 2023 työtilanne näyttää niin ikään hyvältä, joskin haasteitakin muuttuvassa maailmassa varmasti löytyy Haasteisiin vastaaminen ja nopea reagointi projektien muuttuvaan tilanteeseen onkin pienelle toimistolle varmasti isoja toimijoita helpompaa Tämä pätee sekä Sipti Infran omiin että yhteistyössä muiden Sipti-yhtiöiden kanssa tehtäviin töihin”, hän kertoo Toimitusjohtajapestiin Kärki hyppäsi pyydettäessä vajaa vuosi sitten kokeneimpana Sipti Infran suunnittelijana epäröimättä Vaikka nykyään hallinto ja yhtiön kehittäminen vievät osan työajasta, Kärki on aktiivisesti mukana suunnitteluprojekteissa ja asiakastyössä Itse hän tuo projekteihin ennen kaikkea geoteknistä erikoisosaamista Tämän lisäksi Sipti Infrasta löytyy muun muassa hule- vesisuunnittelun erikoisosaamista, joka on nykyisin tarpeen useimmissa kaupunkialueille toteutettavissa infra- ja talonrakennushankkeissa Samoissa tiloissa Helsingin Malmilla toimiva Sipti Environment Oy puolestaan tuo oman ympäristöteknisen tietotaitonsa omien hankkeidensa lisäksi myös yhdessä Sipti Infran kanssa toteutettaviin hankkeisiin Varsin tavallinen on tilanne, jossa pohjatutkimusten yhteydessä selvitetään myös maaperän haitta-aineita Tällaisessa Sipti Infran hankkeissa on luonnollisena seurauksena se, että myös Sipti Environment tulee hankkeeseen mukaan alusta alkaen, jolloin asiakasta pystytään palvelemaan saumattomasti sekä pohjarakennesuunnittelun että ympäristöteknisen suunnittelun osa-alueilla Luotettu kumppani Tuomas Kärki on kokeneimpien Sipti-kollegojensa tavoin saavuttanut maineen osaavana geoteknisenä suunnittelijana, jonka suunnittelutaitoa tarvitaan esimerkiksi vaativissa kaivantokohteissa Siptin avoin yrityskulttuuri on puolestaan edesauttanut sitä, ettei osaaminen ole jäänyt pelkästään osaajan itsensä tietoon, vaan oppeja ja kokemuksia on jaettu myös nuoremmille suunnittelijoille Vastaavasti asiakkaat ovat oppineet luottamaan siihen, että Sipti Infrasta, kuten koko Siptistä, saa perusteltuja ja hankkeen kannalta edullisia ja toimivia suunnitteluratkaisuja Kärjen mukaan tilaajienkin keskuudessa löytyy nykyään hyvin ymmärrystä laajoillekin pohjatutkimuksille, koska näin toimien voidaan parantaa geoteknisten ratkaisujen luotettavuutta ”Sekä rakennuttajat että meiltä töitä tilaavat rakennusurakoitsijat ymmärtävät hyvin, että riittävän kattavilla pohjatutkimuksilla ja laadukkaalla pohjarakennesuunnittelulla voi saavuttaa merkittäviä säästöjä Koen tämän myös osoituksena asiakassuhteessa vallitsevasta luottamuksesta ” Yksi vahva osoitus Sipti Infran – kuten koko Sipti Consulting -yritysryhmän – osaamisesta ja kokemuksesta on kolmannen osapuolen suunnitelmien tarkastustoimeksiantojen merkittävä kasvu ”Tällaisissa toimeksiannoissa korostuu vuoropuhelun toimivuus tilaajan ja kohteen varsinaisen suunnittelijan kanssa On paljon parempi käydä keskusteluja tasapuolisuuden hengessä kuin käyttää kaikki aika toisen suunnittelijan mahdollisten virheiden loputtomaan penkomiseen Näin päädytään varmemmin hankkeen kannalta laadukkaaseen lopputulokseen ” Vastaavasti luottamus työyhteisössä merkitsee sitä, että kukin Sipti Infrassa ja muissa Sipti-yhtiöissä saa vastuuta – ja tukea sen kantamiseksi Avoin yrityskulttuuri myös madaltaa nuorempien suunnittelijoiden kynnystä kysyä neuvoja kokeneemmilta oman lähimmän työyhteisön – tai jonkun muun Sipti-yhtiön – kokeneemmalta suunnittelijakollegalta Tuomas Kärki kehittää Sipti Infraa yhteistyössä Sipti Infra Oy:tä tammikuusta 2022 asti johtanut Tuomas Kärki pitää Sipti Infran kaltaisen pk-kokoisen suunnittelutoimiston vahvuutena joustavuutta ja nopeaa päätöksentekoa Toisaalta yhteistyö muiden Sipti-yhtiöiden kanssa antaa hyvät mahdollisuudet toteuttaa suuriakin toimeksiantoja Oppeja ja kokemuksia on jaettu myös nuoremmille suunnittelijoille. ” teksti VESA TOMPURI kuva MARGIT LINDHOLM 15 Siptisti 14 Siptisti
Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen on suunnitteilla metanolipuhdistamo, jossa käsitellään biotuotetehtaalla sellun tuotannossa muodostuvaa raakametanolia Puhdistusprosessin tuloksena raakametanolista saadaan erilaisten puhdistus- ja erotusprosessien kautta jalostettua, liikennepolttoaineeksi kelpaavaa biometanolia noin 15 000 tonnia vuodessa Äänekosken metanolipuhdistamo on vasta toinen tähän teknologiaan perustuva täyden mittakaavan laitos maailmassa ja ensimmäinen täysin puhdistettua IMPCA-laatua (International Methanol Producers & Consumers Association) tuottava yksikkö Puhdistamon on määrä käynnistyä vuonna 2024 Ennen kuin laitoksen rakentamiseen ja tuotantotoimintaan päästään, hanke on valmisteltava huolella Tähän vaiheeseen sisältyy myös hankkeen ympäristövaikutusten laadun ja laajuuden selvittäminen Sipti Environment saikin marraskuussa 2021 Veolia Services Suomi Oy:ltä toimeksiannon, jossa tarkoituksena oli selvittää, vaatiiko hanke ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisen YVA-menettelyn toteuttamista ”Tarkastelimme selvityksessä, onko kyseessä YVA-menettelyä edellyttävä hanke, kuten YVA-lain hankeluettelon mukainen kemianteollisuus, aineiden varastointi tai jätehuolto – sekä sitä, voisiko hankkeesta aiheutua sellaisia merkittäviä ympäristövaikutuksia, jotka edellyttäisivät YVA-menettelyn toteuttamista yksittäistapausharkinnan perusteella Selvityksessä tarvittiin monipuolista teknistä ja ympäristöasiantuntemusta sekä asiaa koskevan lainsäädännön tuntemusta ja tulkintaa Päädyimme perusteellisten selvitysten tuloksena arvioon, ettei YVA-menettelyä hankkeessa tarvita”, kertoo Sipti Environmentin johtava asiantuntija Jari Koivunen Selvitystyön perusteella haettiin Keski-Suomen ELY-keskukselta päätöstä YVA-menettelyn tarpeesta hankkeessa ELY-keskuksen päätös asiassa saatiin helmikuussa 2022 Päätöksen mukaan Äänekosken metanolipuhdistamohanketta varten ei tarvinnut soveltaa YVA-menettelyä Ennen päätöksen tekemistä asiassa oli YVA-lain mukaisesti kuultu kaikkia asianosaisia viranomaisia, muun muassa Äänekosken kaupunkia, Keski-Suomen pelastuslaitosta ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesia Lisäksi oli käyty ennakkoneuvottelut hankkeesta vastaavan ja eri viranomaistahojen kesken Kun YVA-menettely oli todettu tässä kohteessa tarpeettomaksi, voitiin käynnistää ympäristöluvan hakuprosessi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa Sipti valmisteli hankkeen ympäristölupahakemuksen yhteistyössä Veolian kanssa, minkä jälkeen lupahakemus laitettiin vireille aluehallintovirastossa helmikuussa 2022 Lupaprosessi kesti perusteellisen taustatyön ja hyvin sujuneen viranomaisyhteistyön ansiosta vain runsaat puoli vuotta ja eteni myönteiseen ympäristölupapäätökseen marraskuussa 2022 Kaiken kaikkiaan YVA- ja ympäristölupaselvitykset saatiin hoidettua sujuvasti ja varsin nopealla aikataululla Veolia Services Suomi Oy:n tekninen johtaja Mikko Bogdanoff pitää Sipti Environmentin panosta YVA-selvityksissä sekä myönteisen ympäristölupapäätöksen saamisessa keskeisenä ”YVA- ja lupapäätökset olivat odotusten mukaisia ja Siptin asiantuntemus myötävaikutti niihin suuresti”, Bogdanoff toteaa Äänekosken metanoli- puhdistamohanke etenee Metsä Fibre Oy:n Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen suunniteltu, liikennepolttoaineeksi kelpaavaa biometanolia tuottava Veolia Services Suomi Oy:n metanolipuhdistamo sai marraskuussa 2022 ympäristöluvan Sekä YVA-tarveselvityksen että ympäristölupahakemuksen laatimisesta vastasi Sipti Environment Oy Veolian toimeksiannosta teksti VESA TOMPURI kuva VEOLIA Malmilla työskentelevien viikko alkaa yhteisellä, hyvin vapaamuotoisella Teams-aamukahvilla, jossa polkaistaan viikko käyntiin Osa Malmin siptiläisistä osallistuu kokoukseen etänä, osa taas paikan päällä toimistossa Kahden viikon välein on vuorossa perusteellisempi palaverointi, johon voi osallistua joko paikan päällä tai Teamsin välityksellä Palavereissa seurataan Siptin yhteisiä ja kunkin Sipti- yhtiön omien projektien resursseja ja kuulumisia Tällainen kokoustaminen on tarpeen, sillä siptiläisiä on yhteensä jo runsaat 40, joista Malmilla noin kolmasosa Malmilla työskentelevistä kokenein on Sipti Infralla pari vuotta sitten aloittanut Heikki Sandström ”Täällä on vaativia projekteja, joissa saa antaa parastaan Koskaan ei kuitenkaan tule tunnetta siitä, etteikö projektin tehtävistä selviäisi, kun on osaavia ammattilaisia samassa työpaikassa”, Sandström pohtii Sipti Infralla tietomalliasiantuntijana toimiva maanmittausinsinööri Jimi Koivuoja kertoo puolestaan arvostavansa työyhteisönsä avointa, byrokratiasta vapaata ilmapiiriä ”On etu, kun pystyy tarttumaan asiakkaalta tulevaan toimeksiantoon viivytyksettä Siptin kaltaisessa organisaatiossa näin tapahtuu, eikä viivytyksiä tule Tämä johtuu siitä, että keskustelukumppani Siptillä on usein juuri se henkilö, joka tehtävään tarttuu”, Koivuoja pohtii Vaasassa talonrakennusinsinööriksi valmistunut ja sittemmin ennen kaikkea geotekniikasta ”mystisempänä juttuna” innostunut Tuukka Harsunen puolestaan tuo Sipti Infraan näkemystä rakennesuunnittelun ja geoteknisen suunnittelun yhdistämiseen ”On hienoa päästä kehittymään ammattimaisessa, mutta rennossa ilmapiirissä Otan mielelläni vastuuta muiden tavoin organisaatiossa, jossa vallitsee luottamus toisiin ja kaikki ovat ikään kuin samalla viivalla”, Harsunen toteaa Sipti Infran ja Sipti Environmentin henkilöstössä on tasavahvasti sekä nuoria että kokeneita ammattilaisia Sipti Infrassa korostuu perinteisen, talonrakennukseen ja infrakohteisiin liittyvän geotekniikan osaaminen Ympäristökonsultointiin keskittyvän Sipti Environmentin osaamisalueisiin kuuluva pilaantuneen maan tekniikoiden hallinta täydentää hyvin tätä Ympäristöinsinööriksi Lahden ammattikorkeakoulussa valmistunut Lauri Vallittu pitää niin ikään tärkeänä Siptin eri yhtiöiden asiakkaalle tuomaa synergiaetua ”On tärkeää viestiä asiakkaille kaikista niistä palveluista, joita meillä on”, hän arvioi ja kehuu työpaikkansa tunnelmaa Malmilla on hyvä meininki Sipti Infran ja Sipti Environmentin yhteisissä tiloissa Helsingin Malmilla annetaan ja otetaan vastuuta Työilmapiiri on kuitenkin kaukana ryppy- otsaisuudesta – ja tulosta syntyy teksti VESA TOMPURI kuva MARGIT LINDHOLM Jimi Koivuoja (vas ), Lauri Kortelainen, Roni Järvensivu, Heikki Sandström, Lauri Vallittu, Petra Pihlainen ja Elias Bentayeb työskentelevät mielellään yhteisössä, jossa kaikki tuntevat toisensa ja tekevät töitä vastuunsa tuntien, mutta rennolla asenteella Siptin työpanos on edesauttanut Äänekosken metanolipuhdistuslaitoshankkeen ripeää etenemistä 17 Siptisti 16 Siptisti
Henri Hermunen (vas ) ja Jari Hirvonen purkavat vanhaa kaidetta ja asentavat uutta Puupaalutus oli yleisin paalutusmenetelmä vielä 1970-luvulla Sittemmin sen käyttö on kutistunut marginaaliseksi Puupaalut kestävät varsin hyvin, jos ne ovat koko mitaltaan pohjavedenpinnan alapuolella Näin ei kuitenkaan läheskään aina ole, sillä pohjaveden korkeusasema voi muuttua rakentamisen seurauksena Tämä on ongelma sekä kaupunkialueilla että infrakohteissa kaupunkien ulkopuolella Esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoimilla maanteillä on vaurioituneita puupaalukohteita noin 60, ja painumien kehittymistä seurataan yli 200 kohteessa Seuranta on tärkeää, jotta estetään tien vaurioituminen liikennöintikelvottomaksi Vähemmän kriittisiä kohteita on korjattu lisäämällä päällystettä, mutta pahimmat painumaongelmat on pitänyt eliminoida korjaamalla koko pohjarakenne Tällainen kohde toteutettiin tänä vuonna Loviisan Koskenkylässä ”Korjattavaa oli noin puolen kilometrin matkalla Porvoon moottoritietä noin viisitoista vuotta sitten rakennettaessa tiepohjaan, joka tällä kohdin on sekä vanhan että uuden tien pohja, oli tehty vettä johtava kerros Tämän seurauksena puupaalujen yläpäät jäivät pohjavedenpinnan yläpuolelle ja lahosivat”, kertoo rakennuttajakonsultti Juha Taiponen HTJ Oy:stä Painumaongelmaa oli yritetty korjata aiemminkin, mutta vasta nyt puututtiin painumaongelman juurisyyhyn Uudenmaan ELY-keskus tilasi ongelman ratkaisemiseksi geotekniset suunnitelmat Sipti Infralta Ne tehtiin jo vuonna 2018, ja tämänvuotisen urakan aikana suunnitelmia täydennettiin ”Toimeksiantoon kuului myös paalulaattojen rakennesuunnittelu, koska varsin pian oli nähtävissä, että koko matkalle tarvitaan järeä paalutettu rakenne Paalulaattojen rakennesuunnittelun toteutti Sipti Oy Geo- ja rakennesuunnitelmat tehtiin tietomallintamalla, ja muun muassa vanhat paalut mallinnettiin arkistosuunnitelmien ja kohteessa tehtyjen tutkimusten perusteella Tämä helpotti paalutuksen suunnittelua niin, että paalut voitiin sijoittaa vanhojen puupaalujen väliin”, kertoo Sipti Infran toimitusjohtaja Tuomas Kärki Tiukassa työmaa-aikataulussa valmista Painumakorjausurakan toteutti Kreate tiukimmassa mahdollisessa aikataulussa Paalutukset saatiin onnistumaan Sipti Infran suunnitelmien mukaisesti ilman yllätyksiä Sijaintipoikkeamat saatiin toisin sanoen pysytetyiksi hyväksyttävissä rajoissa eli kymmenen senttimetrin sisällä ”Vanhat puupaalut eivät tuottaneet muitakaan ongelmia, ja lyöntipaalutustyö eteni suunnitellusti Eniten aikaa meni vanhaan pohjavahvistusrakenteeseen kuuluneiden betonisten sienilaattojen purku Lopulta tämäkin työvaihe saatiin hoidetuksi riittävän lyhyessä ajassa, ja koko urakka saatiin luovutetuksi ennen takarajaa eli joulukuun alkua”, kertoo työmaamestari Vesa Salminen Kreatelta Vanhojen sienilaattojen vaikutukset muun muassa paalutukseen oli otettu huomioon jo geo- ja rakennesuunnitelmissa Paalulaattojen rakennesuunnitelmat kohteeseen teki Sipti Oy:n suunnitteluinsinööri Ville Salo, joka luonnehtii kohdetta ”normaaliksi, joskin isoksi” Painunut, työmaan aikana painumakorjattu tieosuus avattiin liikenteelle joulukuun alussa Viimeisiä työvaiheita marraskuussa oli ensimmäisen asfalttikerroksen levitys sekä alumiinisten moottoritiekaiteiden asennus Asfaltin levitys onnistui marraskuun pikku pakkasillakin ”grillaamalla” eli lämmittämällä ensin alusrakennetta Moottoritien puupaalutus korvattiin betonipaaluilla Loviisan Koskenkylässä korjattiin tänä vuonna moottoritien vanha paaluperustus Sipti Infran suunnitelmilla Tie oli painunut, koska vanhat puupaalut olivat päässeet lahoamaan Ne korvattiin kesällä alkaneessa ja marraskuun lopulla päättyneessä urakassa betonisilla lyöntipaaluilla ja paalulaatalla teksti ja kuva VESA TOMPURI 18 Siptisti 19 Siptisti
Liisankadun sisäpihakerrostalot valmistuivat Sipti Infra ja Sipti Environment olivat tiiviisti mukana kesäkuussa 2022 valmistuneessa Helsingin Liisankatu 14:n hankkeessa, jossa vanhan kerrostaloyhtiön sisäpihalle rakennettiin kaksi uutta valuharkko- kerrostaloa Helsingin historiallisella keskusta-alueella teksti VESA TOMPURI kuvat MARGIT LINDHOLM 20 Siptisti 21 Siptisti
rakenteisia Geometrisesti mutkikas yläpohja on kertopuurakenteinen Talojen ja pihakannen alle rakennettiin myös pysäköintihalli Pihakannen keskelle istutettiin työmaan aikana maajuurinen puu, mistä oli vaatimus jo kaavassa Sen juuret voivat aikanaan ulottua pohjamaahan asti Kohde osoittaa sen, että huolella tutkitulle ja pohjarakenteiltaan hyvin suunnitellulle tontille voi Helsingin ahtaassa ydinkeskustassakin rakentaa uutta Olennaista on myös se, että ympäristöasioihin tulee keskustaan rakennettaessa kiinnittää huomiota heti alkuvaiheessa Tämä sujuu luontevasti silloin, kun samasta organisaatiosta löytyy perinteisen geoteknisen osaamisen lisäksi myös ympäristöasioiden hallintaa Helsingin Kruunuhaan kaupunginosan pohjaolosuhteet ovat geoteknisesti vaativat, sillä alueella kallionpinnan syvyys vaihtelee jyrkästi ja kallion päällä on useimmiten savea Liisankatu 14:n sisäpihan pohjasuhteet tutkittiin tarkasti ennen siellä toteutettua, viime kesänä valmistunutta urakkaa, jonka pääsisältönä oli rakentaa kaksi uutta valuharkkorakenteista kerrostaloa vanhojen talojen väliin Sisäpihan puretussa rakennuksessa oli aikanaan toiminut muun muassa elokuvastudio, minkä jälkeen se oli ollut myös liikuntakäytössä; esimerkiksi Mauno Koivisto pelasi siellä lentopalloa Sikariporras- joukkueessa Pihapiirissä oli harjoitettu myös autokorjaamotoimintaa Se ei kuitenkaan osoittautunut haitta-aineiden maaperään imeytymisen pääasialliseksi syyksi, vaan aikanaan tehty pohjalaatan kreosoottisively Tämä tuli tietoon heti hankkeen alkuvaiheessa, jolloin Siptin työnjaon mukaisesti Sipti Infra keskittyi aluksi pohjatutkimuksiin ja Sipti Environment huolehti pilaantuneeseen maahan liittyvistä mittauksista ja testeistä Kun hanke eteni, tarvittiin luonnollisesti tarkat pohjarakennussuunnitelmat ja suunnitelma pilaantuneen maan käsittelystä ”Suunnittelussa piti kiinnittää paljon huomiota pohjavedenhallintaan ja siihen, että toimittiin rakennushistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä Pohjaveden pintaa ei saanut laskea, koska oli varmistettava, ettei vanhojen ympäröivien rakennusten perustuksia vaurioiteta Lisäksi oli tehtävä massan- vaihto, sillä pohjamaa koostui pääosin löysästä, erittäin häiriintymisherkästä savesta”, kertoo Sipti Infran toimitusjohtaja Tuomas Kärki Sipti Environmentin toimitusjohtaja Petra Pihlaisen mukaan haasteita aiheutui pohjaveden haitta- ainepitoisuuksien takia myös vesien käsittelylle Torninosturikin paalutettiin Kerrostalojen rakentaminen vaati asemakaavamuutoksen, joka hyväksyttiin vuoden 2019 alussa Helsingin kaupungin laatiman uuden asemakaavan mukaan vanha halli saatiin purkaa Työmaa käynnistyi purku-urakalla kesäkuussa 2020, joka päättyi tammikuussa 2021 Saman tammikuun aikana päästiin käynnistämään varsinainen rakennusurakka Sen ensimmäisiä vaiheita oli pilaantuneiden maiden poisto, minkä jälkeen päästiin aloittamaan paalutustyöt ”Kallion pinta putoaa jyrkästi etelän suuntaan tontin alueella, joten myös paalupituudet vaihtelivat Syvimmillään porapaalutettiin 16 metriin, ja lyhimmät paalut ovat parimetrisiä”, kertoo työmaan vastaavana mestarina Rakennus Oy A J Aholan palveluksessa työskennellyt Kari Selin Nykyisin hän työskentelee Indepro Oy:ssä rakennustöiden valvontatehtävissä projekteissa, joista monissa yhteistyökumppaneihin kuuluu myös Sipti Työmaan alue oli kauttaaltaan maaperältään niin heikosti kantavaa, että työmaalle pohjarakennustöiden pääosin valmistuttua tuotu torninosturikin oli pystytettävä paalujen varaan Tämä kuului luonnollisesti pääurakkaan, kuten myös heti työmaan alussa käynnistetty pohjaveden pinnankorkeuden seuranta Pääurakka kesti yhteensä 17 kuukautta, ja sen tuloksena Liisankatu 14:n sisäpihalle valmistui kaksi valuharkkorakenteista kerrostaloa, joista toinen on viisi- ja toinen kolmikerroksinen Talojen kellarikerros ja ensimmäinen maanpäällinen kerros ovat paikallavalurunkoisia ja ylemmät kerrokset harkko- Kari Selinin (vas ) ja Tuomas Kärjen mukaan kohde oli haastava, mutta kokemuksen ja tietämyksen avulla siitäkin selvittiin Pihakannen keskelle istutettiin työmaan aikana maajuurinen puu, mistä oli vaatimus jo kaavassa Istutetun vaahteran juuret voivat aikanaan ulottua pohjamaahan asti ” Esimerkiksi Mauno Koivisto pelasi pihapiirissä lentopalloa Sikariporras-joukkueessa. 22 Siptisti 23 Siptisti
Nordean pääkonttori nousee Vallilaan Kansainvälinen kiinteistökehitysyhtiö Pembroke rakennuttaa uutta toimistorakennusta Nordealle Helsingin Vallilaan, kortteliin, jossa Nordealla on ollut tiloja 1960-luvulta lähtien Pohjarakennus- teknisestikin vaativan hankkeen päätoteuttajana toimii NCC Pohjarakennussuunnittelu on Siptin ja ympäristötekniset selvitykset Sipti Environmentin vastuulla Nordealla on ollut toimitiloja Helsingin Vallilassa yli 50 vuoden ajan esimerkiksi kahvipaahtimostaan tunnetun vanhan teollisuusalueen tuntumassa Jotta tilaa uudelle rakennukselle saatiin järjestymään, alueelta oli mielekästä purkaa käyttöikänsä päähän edennyt vanha toimistorakennus Samassa yhteydessä Sipti Environment sai tehtäväkseen tarkastaa maaperän ympäristöteknisen kunnon ”Kohdekiinteistön maaperässä ei juurikaan todettu haitta-aineita Tutkiminen oli silti perusteltua, sillä läheisillä kiinteistöillä on todettu historiallista pilaantuneisuutta”, kertoo maaperän ympäristöteknisiin tutkimuksiin osallistunut Lauri Vallittu Sipti Environmentistä Samassa yhteydessä Sipti Environment asensi maaperään pohjaveden havaintoputken, jonka avulla pohjaveden laatua ja pinnantasoa seurattiin ennen varsinaisten purku- ja rakennustöiden aloitusta Kun varsinaiseen pohjarakennussuunnitteluun päästiin, voitiin hyödyntää olemassaolevia pohjatutkimustuloksia Niiden perusteella oli todettavissa, että perustamistavaksi on järkevää valita paalutus Porapaalutus valikoitui ratkaisuksi, koska sen avulla mahdolliset paaluttamisen esteet maaperässä ovat helpommin läpäistävissä kuin lyöntipaalutuksella ”Osa vanhan rakennuksen perustuksista piti kuitenkin purkaa ennen paalutusten ja muiden pohjarakennustöiden aloittamista”, kertoo suunnittelupäällikkö Emil Ranta NCC:stä Siptin pohjarakennussuunnittelusta vastaava projektipäällikkö Juha Häkkänen pitää hankkeen keskeisenä geoteknisenä haasteena kaivannon tekoa useita metrejä pysyvän pohjavedenpinnan alapuolelle ”Kaivanto saatiin tiiviiksi tavanomaisella teräspontituksella, jonka juuri tiivistettiin suihkupaalutuksella”, Häkkänen kertoo Myös paalutuskoneen ja muiden työkoneiden alustat oli tehtävä huolellisella geosuunnittelulla Suunnitelmat kehittyivät yhteistyössä työmaaorganisaation kanssa koko työmaan pohjarakennusvaiheen ajan Tällä hetkellä kohteessa ovat jo meneillään talotekniset työt Koko kohde valmistuu alkuvuodesta 2024 teksti VESA TOMPURI kuvat MARGIT LINDHOLM Nordean pääkonttorihanke on edennyt sisätyövaiheeseen Sipti on suunnitellut pohjarakenteet, Sipti Environment puolestaan huolehti maaperän ympäristöteknisistä tutkimuksista sekä massanvaihdon valvonnasta 24 Siptisti 25 Siptisti
sipti.fiRkJQdWJsaXNoZXIy Mzk2NzY=