Kuopioon valmistuu ensi kesään mennessä Juustoportti-yhtiöihin kuuluvan Kasvisgallerian valmisruokatehdas. Tontin sopivuuden yksi edellytys oli mahdollisuus laajentaa tuotantotiloja tulevaisuudessa. Kun sopiva tontti löytyi, Kuopion kaupunki huolehti esirakentamisesta, joka tässä tapauksessa käsitti tontin tasauksen ja kaivutyöt. Sipti on ollut hankkeessa pohjatutkimuksista ja geoteknisestä suunnittelusta vastaavana asiantuntijana mukana hankkeen viitesuunnitteluvaiheesta asti. Tuossa vaiheessa Siptin tehtävänä oli tehdä perustamistapaselvitys ja alustava piha-alueen pinnantasaussuunnitelma. Toimeksianto on sittemmin jatkunut toteutusvaiheen pohjarakennussuunnitelmien teolla.

Rakennustyöt käynnistyivät elokuussa 2023 ja valmista on määrä tulla kesällä 2024. Urakkamuoto on projektinjohtourakka, jonka toteuttaa kuopiolainen Rakennustyö Salminen Oy. Työmaa on edennyt ensimmäisten kuukausiensa aikana ripeästi, sillä betonielementtirunkoista rakennusta ei tarvitse paaluttaa.

”Luonnollisesti tarvittiin tarkat pohjatutkimukset sen toteamiseksi, että maanvarainen perustaminen tässä tapauksessa toimii. Pohjamaa tontilla on pääasiassa moreenia, mikä paikalliset geologiset olot tuntien ei ollut yllätys. Moreeneja tosin on täälläkin erilaisia, ja ne käyttäytyvät eri lailla kuivana ja sateella kastuessaan”, Marko Haatainen selvittää.

Osalla tonttia kallio on hyvin lähellä maanpintaa, minkä vuoksi tontilla on tehty louhintaa. Pohjanvahvistuksia ei ole työmaalla tarvinnut tehdä, koska moreenin kantavuus on riittävä. Poikkeuksena on elementtirungon pystytystä varten hankitun nosturin perustaminen. Riittävän kantavuuden saavuttamiseksi tehtiin murskeesta nosturipeti, jonka kantavuuden riittävyys varmistettiin Siptin Mika Rantalan tekemin laskelmin.

Kun Kampin keskus keväällä 2006 valmistui, Helsingin vanha linja-autoasema kävi tarpeettomaksi. Uutta kestävää käyttöä piti odottaa 17 vuotta,
kunnes ravintolatoimintaa sekä elokuva- ja musiikkiesityksiä yhdistävä Kulttuurikasarmi avasi ovensa yleisölle.

Sipti oli keskeisellä tavalla mukana Kulttuurikasarmi-hankkeessa alusta alkaen. Rakennukseen suunniteltiin uusia maanalaisia tiloja, mikä loi tarvetta vaativille pohjavahvistusratkaisuille. Esimerkiksi vanhojen perustusten vakaus oli varmistettava suihkuinjektoinnin avulla. Lisäksi oli estettävä koko suojellun vanhan rakennuksen painuminen, mihin tarvittiin porapaalutusta. Julkisivun sivusiirtymien torjumiseen puolestaan ideoitiin ulokkeina toimivien teräskehien, vetopaalujen ja rakennuksen sisälle valettujen holvien muodostama kuormansiirtorakenne. Kun vielä louhintojakin
tarvittiin, kokonaisuudessa oli käyttöä lähes kaikille Siptin suunnittelu- ja valvontapalvelujen osa-alueille.

Joulukuun alussa siptiläiset kokoontuivat viettämään pikkujoulujuhlaansa tähän hienoon, pieteetillä uutta elämäänsä varten muunneltuun rakennukseen.

Lehdet ja lehtien pääkirjoitukset pursuavat nykyisin huonoja uutisia, joita niiden masentavuudesta huolimatta

on kansalaisille kerrottava. Rakennusala ei ole irrallaan muusta yhteiskunnasta; yhtä lailla ja jopa vielä enemmän rakennusalaa haittaavat Ukrainan sota, korkeat korot, Venäjän rajahäirintä ja kasvava työttömyys. Tällaisten uutisten keskellä korostuu selviytyminen ajan haasteista: miten sopeuttaa oma toiminta tapahtuneisiin muutoksiin ja miten varautua jossain vaiheessa taas koittaviin parempiin aikoihin?

Edellä kuvaamastani huolimatta me Siptillä olemme onnistuneet kasvattamaan toimintaamme sekä kokonaisuutena että kaikilla paikallisilla yhtiöillämme erikseen. Viime mainitusta kiitos kuuluu kunkin Sipti-yhtiön osaavalle johdolle ja osaaville työntekijöille. Osaamisella tarkoitan sekä oman ammatin hallintaa että taitoa hoitaa asiakassuhteita ja kykyä tehdä yhteistyötä niin siptiläisten kuin myös muiden kollegojen kanssa. Tällaiset yhteistyösuhteet ovat hyvin tärkeitä eritoten suurissa rakennushankkeissa ja myös tarjottaessa esimerkiksi kunnille pitkiä puitesopimuksia.

Kun on kyseessä laaja tarjouksen kohde, muodostamme usein Siptin sisällä projektiorganisaation, jossa voi olla edustettuina asiantuntijoita eri Sipti-yhtiöistä. Juuri tämä monipuolisuus on mielestäni etu, josta meidän tulee pitää kiinni jatkossakin. Heinäkuun lopussa päättyneen tilikauden hyvä liiketulos on edustava esimerkki tästä. Kannattavan toiminnan ansiosta meidän ei myöskään ole tarvinnut lomauttaa yhtäkään noin 45 työntekijästämme. Toisaalta uusia rekrytointeja emme ole hetkeen tehneet. Nykyresursseilla olemme pärjänneet vaativissakin kohteissa, kuten Rakennuslehden Vuoden Työmaa -kilpailun voittaneen Nordean

Pohjoismaiden pääkonttorin työmaalla.

Nordean kohteen lisäksi olemme saaneet olla mukana Helsingin entisen linja-autoaseman muuntamisessa kulttuurikäyttöön. Kulttuurikasarmi valmistui lokakuussa 2023, ja se ei olisi toteutunut ilman elokuvamaahantuojanakin ja CapManin perustajana tunnetun Ari Tolppasen henkilökohtaista rahallista panostusta.

Meidän on syytä olla tyytyväinen siitä, että ajan ikävyyksistä huolimatta olemme pärjänneet hyvin. Kiitos siitä kuuluu luonnollisesti teille kaikille, hyvät yhteistyökumppanit!

Teemu Rahikainen
 

Lasipalatsin aukio Helsingissä on tullut siptiläisille tutuksi viime vuosien aikana pintaa syvemmältä. Sipti vastasi vuonna 2018 avatun Amos Rex taidemuseon maanalaisien tilojen rakenne-, pohjarakenne- ja kalliorakennesuunnittelusta. Nyt marraskuussa 2023 ihan Amos Rex taidemuseon viereen avattu Kulttuurikasarmi oli puolestaan Siptin pohjarakenne- ja kalliorakennesuunnittelukohde, jossa lisämausteena oli suuri osa työnaikaisten tuentarakenteiden suunnittelusta.

Laajuudeltaan Kulttuurikasarmi kattaa suojellun Helsingin vanhan linja-autoaseman maanpäällisten tilojen lisäksi rakennuksen alapuoliset sekä Lasipalatsin aukion puoleiset maanalaiset tilat. Uudet maanalaiset tilat olemassa olevan rakennuksen alapuolelle ja viereen – suunnittelukohde selkeästi Siptin ydinosaamisalueella.

Siptiläisen silmin kohde oli varsin mielenkiintoinen. Syvä kaivanto, jolle reunaehdot asettivat mm. alapuoliset metrotunnelit, viereiset maanalaiset rakennukset – Amos Rex ja Kampin pysäköintilaitos – sekä vanhan linja-autoaseman suojellut massiivitiilirakenteiset ulkoseinät. Lasipalatsin aukion puoleinen vanha ulkoseinä luonnonkivisokkeli mukaan lukien tuettiin ilmaan porapaaluristikkotornien avulla. Kaivannon tukiseinäratkaisuiksi muotoutuivat kallioon ankkuroidut porapaaluteräslevysettiseinä ja suihkupaaluseinät.

Vaativuutta itse tuentarakenteiden suunnitteluun toi monikin asia. Maankaivun lisäksi kohteessa oli varsin mittavat ja tarkkarajaiset louhinnat. Suojeltu ulkoseinä rakenteena vaati tuentarakenteen alleen koko kaivannon pituudelle ja sallitut siirtymät täytyi tiukkaan rajata. Uusille betonirakenteille piti olla riittävä työtila toteuttaa. Tilaa kaivannossa oli verrattain vähän.

Kiitos hyvästä yhteistyöstä mm. kohteen projektinjohtourakoitsija SRV:lle sekä Kreatelle, joka vastasi pääosin suunnitelmiemme toteutuksesta. Suunnitteluratkaisumme toimivat kohteessa mallikkaasti, joten voidaan ilolla todeta, että homma hoitui #siptisti!

Kansainvälinen kiinteistökehitysyhtiö Pembroke rakennuttaa uutta toimistorakennusta Nordealle Helsingin Vallilaan, kortteliin, jossa Nordealla on ollut tiloja 1960-luvulta lähtien. Pohjarakennusteknisestikin vaativan hankkeen päätoteuttajana toimii NCC. Pohjarakennussuunnittelu on Siptin ja ympäristötekniset selvitykset Sipti Environmentin vastuulla.

Nordealla on ollut toimitiloja Helsingin Vallilassa yli 50 vuoden ajan esimerkiksi kahvipaahtimostaan tunnetun vanhan teollisuusalueen tuntumassa. Jotta tilaa uudelle rakennukselle saatiin järjestymään, alueelta oli mielekästä purkaa käyttöikänsä päähän edennyt vanha toimistorakennus. Samassa yhteydessä Sipti Environment sai tehtäväkseen tarkastaa maaperän ympäristöteknisen kunnon. 

”Kohdekiinteistön maaperässä ei juurikaan todettu haitta-aineita. Tutkiminen oli silti perusteltua, sillä läheisillä kiinteistöillä on todettu historiallista pilaantuneisuutta”, kertoo maaperän ympäristöteknisiin tutkimuksiin osallistunut Lauri Vallittu Sipti Environmentistä. 

Samassa yhteydessä Sipti Environment asensi maaperään pohjaveden havaintoputken, jonka avulla pohjaveden laatua ja pinnantasoa seurattiin ennen varsinaisten purku- ja rakennustöiden aloitusta. 

Kun varsinaiseen pohjarakennussuunnitteluun päästiin, voitiin hyödyntää olemassaolevia pohjatutkimustuloksia. Niiden perusteella oli todettavissa, että perustamis tavaksi on järkevää valita paalutus. Porapaalutus valikoitui ratkaisuksi, koska sen avulla mahdolliset paaluttamisen esteet maaperässä ovat helpommin läpäistävissä kuin lyöntipaalutuksella.

”Osa vanhan rakennuksen perustuksista piti kuitenkin purkaa ennen paalutusten ja muiden pohjarakennustöiden aloittamista”, kertoo suunnittelupäällikkö Emil Ranta NCC:stä. Siptin pohjarakennussuunnittelusta vastaava projektipäällikkö Juha Häkkänen pitää hankkeen keskeisenä geoteknisenä haasteena kaivannon tekoa useita metrejä pysyvän pohjavedenpinnan alapuolelle. 

”Kaivanto saatiin tiiviiksi tavanomaisella teräspontituksella, jonka juuri tiivistettiin suihkupaalutuksella”, Häkkänen kertoo.

Myös paalutuskoneen ja muiden työkoneiden alustat oli tehtävä huolellisella geosuunnittelulla. Suunnitelmat kehittyivät yhteistyössä työmaaorganisaation kanssa koko työmaan pohjarakennusvaiheen ajan. Tällä hetkellä kohteessa ovat jo meneillään talotekniset työt. Koko kohde valmistuu alkuvuodesta 2024.

Tervasaaren vanhalle saha-alueelle on tulossa uusi asuin- ja liikerakennusten alue, jota varten kaupunki on rakennuttanut kunnallistekniikkaa ja uusia katuja. Merenrantaan sijoittuvan alueen suunnittelussa tarvittiin geoteknistä ja ympäristöteknistä asiantuntemusta, joihin rakennuttaja totesi saavansa ammattitaitoista apua Kymen Siptiltä ja Sipti Environmentilta. 

Haminan Tervasaari oli aikanaan kaupungin keskeistä satama-aluetta, jossa sittemmin harjoitettiin pitkään sahatoimintaa. Noilta ajoilta alueen maaperään oli jäänyt puunkyllästysaineita, joiden jäljiltä kaupunki on jo aiemmin puhdistuttanut maaperän. Tämä toimenpide mahdollistaa alueella kaavaillun asuin-, liike- ja palvelurakentamisen. ”Teetimme alueelle katusuunnitelmia jo vuonna 2014. Hanke on pitkäkestoinen kokonaisuus, ja oli oikea aika edetä toteutukseen Tullimakasiininrannan ja Tervasaarenkadun rakentamisessa”, kertoo Haminan kaupungininsinööri Ari Lonka. Hän korostaa suunnittelun lähtökohdista muun muassa sitä, että katuja perustettaessa tuli ottaa huomioon merivedenpinnan voimakas vaihtelu ja ennusteet ilmastonmuutoksen vaikutuksista merenpinnan korkeuteen. Tästä syystä – Haminan kaupungin rakennusjärjestyksen mukaisesti – katujen yläpinta sijaitsee yli kahden metrin korkeudella nykyisestä keskivedenpinnasta ja tulevien rakennusten lattiapinta +3,5 metrissä. Korkea perustamistaso luonnollisesti johti siihen, että maamassojen paino kasvoi. Tämän seurauksena Tullimakasiininrannan katupenkereen merenpuoleista reunaa oli vahvistettava kahdeksan metrin syvyyteen lyödyllä ponttiseinällä. Kymen Sipti Oy laati hankkeen toteutusta varten katu-, vesihuolto- ja pohjarakennesuunnitelmat.

Molemmat kadut ja niiden rakenteisiin sijoitetun kunnallistekniikan sisältäneen urakan toteutti haminalainen Sakki Oy. Keväällä käynnistettiin hankkeen toinen vaihe, jossa tehdään Tullimakasiininrannan ja Tervasaarenkadun pintarakenteet, sekä pysäköintitilaa.

Rakennusjätteestä hyvää pengermateriaalia

Tervasaarenkadun ja Tullimakasiininrannan geoteknisessä suunnittelussa tarvittiin myös pilaantuneen maan käsittelyyn sekä maarakennuksen uusiomateriaalien käyttöön liittyvää osaamista. Tässä vaiheessa hankkeeseen tuli mukaan myös Sipti Environment.

”Katujen kohdalta eli vanhan saha-alueen reuna-alueelta löytyi vielä pitoisuuksiltaan pilaantuneiksi katsottavia maamassoja. Teimme tätä varten suunnitelmat ja valvoimme niiden toteuttamista”, kertoo Sipti Environmentin projektipäällikkö Roni Järvensivu.

Sipti Environmentin osuus hankkeessa sisälsi maaperän haitta-ainetutkimukset, pilaantuneiden ja jätepitoisten maiden kunnostussuunnittelun sekä kunnostuksen valvonnan. Pääurakoitsija Sakki Oy hoiti tarvittavat luvitukset betoni- ja tiilipitoisen jätteen hyötykäytöstä katujen rakenteissa ja Sipti Environment valvoi työn toteutuksen. Kaikki vanha rakennusjäte saatiin näin hyötykäyttöön.

Vuonna 2013 perustettu Kymen Sipti Oy on kasvanut vakaasti, ja on nykyisin talousalueensa johtava geotekniseen suunnitteluun erikoistunut yritys. Yli kolme vuotta sitten yhtiö osti toimistotiloikseen aiemmin Eagle Group -yhtiön edustuskäytössä olleen huoneiston Kotkan Karhulasta, niin sanotun Älytalon ylimmästä kerroksesta. 

Yhtiössä työskentelee nykyisin yhdeksän henkilöä, minkä lisäksi yhteistyö on tiivistä muiden Sipti-yhtiöiden, kuten Sipti Infran ja erityisesti Sipti Environmentin kanssa. Tämä toteutuu käytännössä toimitusjohtaja Verneri Vulkon mukaan esimerkiksi niin, että hankkeiden alkuvaiheessa tulee selvitettäväksi myös se, onko rakennuspaikassa ollut maaperää likaavaa toimintaa. Jos on, niin asiakkaan tietoon tuodaan, että Siptillä on osaamista ja resursseja huolehtia myös ympäristögeoteknisestä puolesta.

Talonrakennuksen geoteknistä osaamista Kymen Siptissä edustaa Verneri Vulkon ja yhtiön kokeneen pohjarakennusasiantuntijan Risto Noreman lisäksi yhtiössä alkuvuodesta 2022 suunnitteluinsinöörinä aloittanut Hanna Lapinkangas.

”Aloitin insinööriopintojen jälkeen urani talonrakennesuunnittelijana, mikä tuo näkökulmaa myös pohjarakenteiden suunnitteluun”, hän kertoo.

Muita tuoreita rekrytointeja yhtiössä ovat suunnitteluinsinöörit Joni Yrjölä ja Anna Hellberg sekä maastomittauksista vastaava Jukka Buddas. Hallintopäällikkönä yhtiössä on sen alusta lähtien toiminut Silja Norema, ja vuodesta 2018 suunnitteluinsinööri Annika Lundberg.

Vesihuoltohankkeiden suunnitteluun erikoistunut Aleksei Kyllenen on niin ikään Kymen Siptin perustajajäseniä. Hän toimii myös yhtiön varatoimitusjohtajana.

Kotkan Karhulan uusi alakoulu rakentuu geoteknisiltä olosuhteiltaan vaativalle tontille jäähallin ja Katajaisten kenttänä tunnetun yleisurheilukentän tuntumaan.

Kotkan seudulla on meneillään tiivis buumi uusien koulujen rakentamiseksi. Osa vanhoista kouluista on todettu liian kalliiksi peruskorjata, ja toisaalta koulujen tilat eivät enää vastaa uusia opetuskäytäntöjä. Karhulan uuden alakoulun mittava rakennushanke ilmentää tätä kehitystä.

”Hanke on todella tarpeellinen, sillä läheinen Rauhalan koulu on ollut käyttökiellossa vuodesta 2017”, kertoo rakennuttajainsinööri Vesa Laurikainen Kotkan kaupungilta.

Hän pitää oleellisena, että uusi koulu sijaitsee samalla alueella. Uutta rakennuspaikkaa etsittäessä oli tärkeää, että sopiva tontti löytyy läheltä ja samalla mahdollisimman lyhyen matkan päässä julkisen liikenteen reitistä. Myös liikuntapaikkojen läheisyys oli plussaa. Laurikaisen mukaan rakennuspaikan perustamisolosuhteet todettiin pohjatutkimuksilla siinä määrin haastaviksi, että oli oleellista saada hankkeeseen mukaan osaavia geosuunnittelijoita.

Anna Hellberg, Verneri Vulkko ja Mikko Karjalainen keskustelevat työmaan etenemisestä. Aikataulu on tiukka mutta realistinen.

”Kohde on suunnittelun näkökulmasta siinä mielessä vaativa, että pohjasuhteet vaihtelevat kalliosta ja isoista irtokivistä savikkoon. Tämä vaikutti pohjavahvistustavan valintaan niin, että osassa rakennuspohjaa käytetään pora- ja osassa lyöntipaaluja. Teimme riittävän tarkat pohjatutkimukset, jotta pystyimme määrittämään mahdollisimman tarkasti louhintatarpeet sekä paalujen ja paalutyyppien paikat”, Kymen Siptin toimitusjohtaja Verneri Vulkko kertoo.

Myös pääurakoitsija Rakennuspartio Oy:n vastaava mestari Mikko Karjalainen pitää tonttia vaativana.

”Onneksi oli käytettävissä hyvät suunnitelmat, joista olennaiset tiedot ilmenevät selkeästi ja joissa on mietitty myös massataloutta. Jonkin verran joudumme silti tuomaan täyttömaita työmaan ulkopuolelta”, hän toteaa.

Louhinnat alkavat joulukuussa, ja niissä on otettava huomioon hyväksyttävät tärinärajat, sillä lähellä työmaata on kerrostaloasutusta. Vuoden 2023 aikana päästään etenemään talonrakennusvaiheeseen, ja valmista tulee sitä seuraavana vuonna. Rakennuspartion osuus kattaa kaiken talonrakennuksen, kun taas talotekniikka LVI-, sähkö- ja automaatiotöineen sisältyy jaetun urakan periaatteen mukaisesti nämä työt sisältävään urakkaan.

Energiatehokkuuden maksimointi näkyy ajan hengen mukaisesti tässäkin hankkeessa, sillä uusi koulurakennus tulee saamaan osan tarvitsemastaan energiasta viereisen jäähallin lauhdelämmöstä.   

Kymen Siptillä on riittänyt viime aikoina kiirettä myös energiahankkeissa. Kotkan Energialla on parhaillaan meneillään iso investointibuumi kaukolämpöön. Sen kysyntä on viime aikoina kasvanut, ja toisaalta merkittävä osa olemassa olevasta kaukolämpöverkosta on peruskorjausiässä.

Suomen kaukolämpöverkosto on aikanaan suunniteltu ja rakennettu mitoitusiältään keskimäärin 50-vuotiaaksi. Kotkan kaukolämpöverkkoa on alettu rakentaa 1960-1970-luvun taitteessa, minkä jälkeen verkkoa on tasaisesti kasvatettu.

”Tänä vuonna sekä rakensimme uutta että peruskorjasimme vanhaa, yhteensä yli kaksinkertaisen määrän vuoteen 2021 verrattuna. Vuonna 2023 kaukolämpötyöt painottuvat uusiin linjoihin. Vuonna 2023 kaukolämpötyöt painottuvat uusiin linjoihin”, toteaa Kotkan Energian suunnitteluinsinööri Tero Glan.

Uusia kaukolämpölinjoja rakennettaessa on Glanin mukaan oleellista selvittää tarkasti vaihtoehtoiset linjaukset ja niiden kustannukset Tässä asiantuntevan geoteknisen suunnittelijan apu on korvaamaton.

”Optimaaliset reitit tulevat valituksi siten, että selvitetään esimerkiksi louhinnan ja pohjavahvistusten tarve Siksi on oleellista, että osaavaa geoteknistä suunnittelua on meille tarjolla mahdollisimman aikaisessa vaiheessa”, Glan sanoo.

Kun yhteistyö Kotkan Energian ja Kymen Siptin kanssa käynnistyi, hankkeisiin saatiin lisää näkemystä maaperäolosuhteiden vaikutuksesta suunnitteluratkaisuihin Toisaalta oli oleellista, että Siptissä perehdyttiin Kotkan Energian totuttuihin käytäntöihin kaukolämpöhankkeissa.

”Meille on ollut tärkeää tutustua asiakkaan niin sanottuihin talon tapoihin Osa huomioon otettavista asioista on toki yleisistä suunnitteluohjeista peräisin, mutta on sellaisiakin seikkoja, jotka ovat asiakaskohtaisia hyviä käytäntöjä”, kertoo suunnitteluinsinööri Anna Hellberg Kymen Siptistä.

Puolen kilometrin remppa

Kotkan Energian ja Kymen Siptin tähänastisia yhteisiä hankkeita ovat muun muassa Karhulan uuden alakoulun kaukolämpölinja sekä koulun viereisen Ratakadun kaukolämpölinjan perusparannus Kymen Sipti on suunnitellut kaukolämpölinjan myös Kotkan Hovinsaaren ja Jylpyn teollisuusalueen välille.

”Yhteistyö oli hyvää, ja sitä seurasi Laturintiellä, jossa kaivettaessa tuli vastaan haisevaa maata. Muistimme, että Sipti tekee PIMA-tutkimuksia. Saimme nopealla aikataululla palvelua, eivätkä työt kaukolämpölinjalla keskeytyneet”, Tero Glan kertoo.

Kotkan energia investoi parhaimmillaan kaukolämpöön

Sipti Environmentin laatiman suunnitelman mukaisesti öljypitoiset maat kaivettiin pois tarvittavalta syvyydeltä, jonka jälkeen kaivutasoon asennettiin HDPE-kalvo.

”Pidämme tärkeänä, että suunnitelmamme ovat selkeitä ja yksikäsitteisiä, sanalla sanoen mahdollisimman laadukkaita. Yksi laadun mitta on se, että piirustusten avulla on vaivatonta laskea tarjouksia ja helppo lukea työmaalla. Tämä pätee luonnollisesti myös kaukolämpökohteisiin”, Kymen Siptin toimitusjohtaja Verneri Vulkko toteaa.