Kaukolämmöllä on taas kysyntää

20.04.2023

Kaukolämmöllä on taas kysyntää


Artikkelikuva

Kymen Siptillä on riittänyt viime aikoina kiirettä myös energiahankkeissa. Kotkan Energialla on parhaillaan meneillään iso investointibuumi kaukolämpöön. Sen kysyntä on viime aikoina kasvanut, ja toisaalta merkittävä osa olemassa olevasta kaukolämpöverkosta on peruskorjausiässä.

Suomen kaukolämpöverkosto on aikanaan suunniteltu ja rakennettu mitoitusiältään keskimäärin 50-vuotiaaksi. Kotkan kaukolämpöverkkoa on alettu rakentaa 1960-1970-luvun taitteessa, minkä jälkeen verkkoa on tasaisesti kasvatettu.

”Tänä vuonna sekä rakensimme uutta että peruskorjasimme vanhaa, yhteensä yli kaksinkertaisen määrän vuoteen 2021 verrattuna. Vuonna 2023 kaukolämpötyöt painottuvat uusiin linjoihin. Vuonna 2023 kaukolämpötyöt painottuvat uusiin linjoihin”, toteaa Kotkan Energian suunnitteluinsinööri Tero Glan.

Uusia kaukolämpölinjoja rakennettaessa on Glanin mukaan oleellista selvittää tarkasti vaihtoehtoiset linjaukset ja niiden kustannukset Tässä asiantuntevan geoteknisen suunnittelijan apu on korvaamaton.

”Optimaaliset reitit tulevat valituksi siten, että selvitetään esimerkiksi louhinnan ja pohjavahvistusten tarve Siksi on oleellista, että osaavaa geoteknistä suunnittelua on meille tarjolla mahdollisimman aikaisessa vaiheessa”, Glan sanoo.

Kun yhteistyö Kotkan Energian ja Kymen Siptin kanssa käynnistyi, hankkeisiin saatiin lisää näkemystä maaperäolosuhteiden vaikutuksesta suunnitteluratkaisuihin Toisaalta oli oleellista, että Siptissä perehdyttiin Kotkan Energian totuttuihin käytäntöihin kaukolämpöhankkeissa.

”Meille on ollut tärkeää tutustua asiakkaan niin sanottuihin talon tapoihin Osa huomioon otettavista asioista on toki yleisistä suunnitteluohjeista peräisin, mutta on sellaisiakin seikkoja, jotka ovat asiakaskohtaisia hyviä käytäntöjä”, kertoo suunnitteluinsinööri Anna Hellberg Kymen Siptistä.

Puolen kilometrin remppa

Kotkan Energian ja Kymen Siptin tähänastisia yhteisiä hankkeita ovat muun muassa Karhulan uuden alakoulun kaukolämpölinja sekä koulun viereisen Ratakadun kaukolämpölinjan perusparannus Kymen Sipti on suunnitellut kaukolämpölinjan myös Kotkan Hovinsaaren ja Jylpyn teollisuusalueen välille.

”Yhteistyö oli hyvää, ja sitä seurasi Laturintiellä, jossa kaivettaessa tuli vastaan haisevaa maata. Muistimme, että Sipti tekee PIMA-tutkimuksia. Saimme nopealla aikataululla palvelua, eivätkä työt kaukolämpölinjalla keskeytyneet”, Tero Glan kertoo.

Kuvituskuva
Kotkan energia investoi parhaimmillaan kaukolämpöön

Sipti Environmentin laatiman suunnitelman mukaisesti öljypitoiset maat kaivettiin pois tarvittavalta syvyydeltä, jonka jälkeen kaivutasoon asennettiin HDPE-kalvo.

”Pidämme tärkeänä, että suunnitelmamme ovat selkeitä ja yksikäsitteisiä, sanalla sanoen mahdollisimman laadukkaita. Yksi laadun mitta on se, että piirustusten avulla on vaivatonta laskea tarjouksia ja helppo lukea työmaalla. Tämä pätee luonnollisesti myös kaukolämpökohteisiin”, Kymen Siptin toimitusjohtaja Verneri Vulkko toteaa.

Pieksämäen asematunneli on vaativa geokohde

24.03.2023

Pieksämäen asematunneli on vaativa geokohde


Pieksämäen asematunneli on vaativa geokohde

Pieksämäen kaupunki päätti satsata vähäpäästöisiin matkaketjuihin. Uuden asematunnelin rakentaminen on osa tätä kokonaisuutta. Sipti teki pohjatutkimukset ja suunnitteli asematunnelin työnaikaisen kaivannon, joka ulottuu useita metrejä pohjavedenpinnan alapuolelle. Kohteessa tarvittiin rakennuspaikasta löytyneiden kohonneiden haitta-ainepitoisuuksien takia myös Siptin ympäristöteknistä osaamista.

Ennen kuin Pieksämäen asematunnelityömaa kesäkuussa 2022 käynnistyi, Sipti Kuopio sai Pieksämäen kaupungilta toimeksiannon maaperän tutkimiseksi. Tutkimuksia tarvittiin sekä pohjasuhteiden että maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantuneisuuden selvittämiseksi. Asematunnelialueen läheisyydessä sijaitsevalla vanhalla veturitalli- ja varikkoalueella oli aiemmin havaittu ja puhdistettu öljypitoisia maita ja öljypitoista pohjavettä, joten myös asematunneliin suunnitellulla rakennuspaikalla maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuutta tuli selvittää.

”Öljypitoisia maita tai pilaantunutta pohjavettä ei rakennettavilta alueilta löytynyt, mutta sen sijaan mittasimme toimenpiteisiin johtavia maaperän antimonipitoisuuksia. Valvoimme kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäneiden maiden kaivutyöt ja ohjasimme kaivumassat asian mukaiseen jatkokäsittelyyn”, kertoo johtava asiantuntija Jari Koivunen Sipti Environment Oy:stä.

Tutkimus- ja valvontatöiden yhteydessä näytteitä haitta-ainepitoisuuksien toteamiseksi otettiin koko kaivualueelta niin, että voitiin määrittää haitta-aineiden alueellista ja syvyyssuuntaista esiintymistä alueen maaperässä. Haitta-aineiden esiintyminen osoittautui suhteellisen pienialaiseksi ja pintamaakerroksiin rajoittuvaksi – syvemmällä maaperä osoittautui puhtaaksi. Geotekniset haasteet kuitenkin kasvoivat syvemmälle kaivettaessa, koska lopullinen kaivutaso sijaitsi useita metrejä pohjavedenpinnan alapuolella. Kaivannosta tuli luonnollisesti tehdä vesitiivis ennen kuin kaivu ulotetaan lopulliseen syvyyteen. Pohjatutkimusten perusteella oli pääteltävissä, ettei pontitus lopulliseen syvyyteen todennäköisesti onnistu, koska koko työmaa-alueen laajuisen turvekerroksen alla maaperässä on lohkareista moreenia.

”Päädyimme käyttämään teräsponttien lisäksi suihkuinjektointia, jonka avulla kaivanto saatiin täysin vesitiiviiksi. Tästä menetelmästähän Siptillä on paljon kokemusta”,kertoo Sipti Kuopiota johtava Marko Haatainen, joka toimi myös Pieksämäen asematunnelin geoteknisenä suunnittelijana.

Tämä suunnittelutehtävä oli siinä määrin vaativa, että kohteeseen oli säädösten mukaisesti hankittava myös ulkopuolinen suunnitelmien tarkastaja. Tarkastaja on luonnollisesti oltava eri organisaatiosta kuin suunnittelija. Muissa kohteissa myös Sipti on harjoittanut suunnitelmien tarkastustoimintaa.

Kaivanto pysyi vesitiiviinä

Työmaapäällikkö Tomi Pyökeri kertoo Siptin suunnitelmien toimineen käytännössä erinomaisesti. Kaivanto on pysynyt koko ajan vesitiiviinä. Oleellista oli se, että suihkuinjektointi ulotettiin kallioon asti ja että myös ponttien alaosat suihkuinjektoitiin. Myös projektipäällikkö Jani Känsäkoski rakennuttaja konsulttina toimivasta Fimpec Oy:stä pitää pohjaveden hallintaa kohteen keskeisenä haasteena. Hän muistuttaa siitä, että myös pysyviä rakenteita jää pohjavedenpinnan alapuolelle. 

”Siptin kynästä on peräisin koko ratkaisu. Suunnitelmissa kiinnitettiin aiheellisesti huomiota myös rataliikenteen häiriöttömän toiminnan takaamiseen. Siksi oli järkevää poistaa lähin raide käytöstä työmaan teknisesti kriittisimpien vaiheiden ajaksi”, Känsäkoski toteaa. 

Maaperään ja pohjaveteen liittyvien haasteiden lisäksi työmaalla on ollut myös louhintaa ja vaativia paikallavalurakenteita. Louhinnat on jo tehty, ja työmaan itäpuoli sen osan viimeiset pohjalaattavalut valmistuvat vuoden 2022 loppuun mennessä. 

”Pohjalaatta ja seinien alaosa on valettava useita metrejä pohjavedenpinnan alapuolella”, Tomi Pyökeri toteaa.

Elokuva-alan konkarit ideoivat Kulttuurikasarmin

23.02.2023

Elokuva-alan konkarit ideoivat Kulttuurikasarmin


Artikkelikuva

Turun kasarminakin tunnettu Helsingin vanha linja-autoasema avautuu vuoden 2023 loppuun mennessä uudessa käyttötarkoituksessa. Laatuelokuvia ja monipuolista ravintolamaailmaa tarjoavan Kulttuurikasarmi-hankkeen taustahenkilöinä on kaksi suomalaisen elokuvan pitkäaikaista vaikuttajaa, Ari Tolppanen ja Jukka Vilhunen.

Kun Kampin keskus vuonna 2005 valmistui, Helsingin linja-autoasema siirtyi uuden kauppakeskuksen alle. Samalla alkoi vanhan linja-autoaseman pitkä hiljaiselo, kunnes mm. Nordfilmiä ja CapMan-pääomasijoitusyhtiötä aikanaan johtanut Ari Tolppanen tuli ajatelleeksi millaiseen käyttöön tuttu rakennus voisi soveltua. Mukaan ideariiheen hän pyysi Jukka Vilhusen, vanhan kollegansa elokuva-alalta, ja suunnitelma Kulttuurikasarmin nimen sittemmin saaneen rakennuksen uuden käytön kehittämiseksi alkoi kypsyä. 

Jo alkuvaiheessa mukaan tulivat arkkitehti Sarlot ta Narjus Arkkitehtitoimisto SARCista sekä Siptin Teemu Rahikainen. 

”Kuuntelin alkukokouksessa Teemun kuvausta tontin pohjaolosuhteista ja siitä, miten Kulttuurikasarmin pohjarakenteet ja maanalaiset tilat kannattaa toteuttaa. Syntyi luottamus siihen, että kaikki on mahdollista, vaikka kohde on teknisesti vaikea”, Ari Tolppanen kertoo.

Elokuvaelämää nuoruudesta alkaen

Ari Tolppanen toimi pitkään vuonna 1989 perustamansa CapManin johtotehtävissä. Sinä aikana ja sen jälkeenkin hän on ollut aktiivisesti mukana useissa hotellihankkeissa. Työura kuitenkin alkoi 1970-luvulla elokuvan parissa, kun hän nuorena tuotantotalouden diplomi-insinöörinä tuli valituksi Nordfilmin toimitusjohtajaksi. Toimenkuvaan kuului myös Walhalla-nimisen elokuvakerhon vetäminen Maxim-elokuvateatterissa, jossa katsojille tarjoiltiin senaikaisia pohjoismaisia elokuvia. 

”Suomenlinnan Rantakasarmissa näytimme 16-millisellä projektorilla vanhoja Bergmaneja ja Mauritz Stillereitä sekä tanskalaisen Carl Theodor Dreyerin klassikoita. Tieni elokuvan pariin liittyi haluuni tehdä pohjoismaista yhteistyötä maanläheisellä tavalla. Elokuvan parissa toimiminen oli tällainen maanläheinen tapa”, Tolppanen kertoo. 

Vuosien ajan Kulttuurikasarmin toimitusjohtajana toimineella Jukka Vilhusella on niin ikään vahva elokuvatausta, joka johti elämäntyöhön elokuvan parissa. Vaihtoehtoinen elämänura sellotaiteilijana väistyi, kun nuori musiikinopiskelija tuli nähneeksi myös muusikkoelämän nurjan puolen. Elokuva tuli hänen elämäänsä klassisen musiikin tilalle. 

Opiskeluaikanaan Jukka Vilhunen veti Tampereella Suomen suurinta, 1800-jäsenistä Monroyta. Tämä tehtävä oli vahva näyttö valitsijoille, kun Vilhunen 1970-luvun puolivälissä haki Elokuvakerhojen Liiton toiminnanjohtajan paikkaa ja sai sen. Ensimmäisen elokuvateatterinsa, Bio Illusionin, hän perusti saman vuosikymmenen lopulla. Kiinteistön omisti Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. 

Myös Elokuvasäätiötä Vilhunen on uransa aikana johtanut. 1980-luvun puoliväliin ajoittuu hänen kertomuksensa kohtaamisestaan nuoren Aki Kaurismäen kanssa. 

”Maanantaiaamuna soi puhelin. Vastasin ja langan päässä oleva henkilö esittäytyi Akiksi, joka kertoi tarvitsevansa rahaa. Vastasin, että tarvitaan käsikirjoitus. Annoin aikaa perjantaihin, jotta raha-anomus voidaan käsitellä seuraavan maanantain kokouksessa. Käsikirjoitus saapuikin, joskin keskeneräisenä. Sivuja oli muistaakseni 76 ja lopussa ruutupaperi, johon hakija oli tekstannut sanat: KOIRA SÖI LOPUT. Ariel-elokuvan rahoitus järjestyi, mutta supistuneena”, Jukka Vilhunen kertoo. 

1990-luvulla Vilhunen perusti Kinopalatsi-elokuva-teatteriketjun, joka omisti elokuvasaleja sekä Helsingin Kaisaniemessä että Turun keskustassa. Kaisaniemessä sijaitseva Fennia-kortteli oli jäänyt pankkikriisin ja sitä seuranneen SYP:n ja KOP:n yhdistymisen jälkeen lähes tyhjilleen, ja kortteliin oli siksi luontevaa ideoida uutta käyttöä. Pohjarakennusteknisesti vaativan tontin perustusratkaisujen ideoinnissa oli mukana myös Teemu Rahikainen.

”Kun Kulttuurikasarmin suunnitteluryhmä ensi kertaa kokoontui, asiantuntijoita oli paikalla suuri määrä. Yksi tuttu kasvo siellä oli minullekin”, Vilhunen toteaa.

kuvituskuva

Laatuelokuvaa helsinkiläisille 

Kun Kulttuurikasarmi-hanke vuonna 2015 käynnistyi, valmiina oli pelkkä visio, jota idean isät lähtivät pätevien asiantuntijoiden avulla kehittämään. Edessä oli valtava määrä työtä, jotta rakentaminen suojellussa kiinteistössä mahdollistuu.

”Hanke on kuitenkin edennyt alusta lähtien onnellisissa merkeissä. Aiomme avata ovet yleisölle loppuvuoteen 2023 mennessä”, Ari Tolppanen lupaa. 

Alun perin 1830-luvulla Turun kasarmin keittiöksi ja huoltorakennukseksi valmistunut Kulttuurikasarmi tulee tarjoamaan helsinkiläisille ja Helsingissä vieraileville laatuelokuvia sekä monipuolisia ravintolapalveluita, joista vastaa NoHo-ravintolayhtiö. Konsertteja ja muuta tapahtumatuotantoa varten Kulttuurikasarmin osaksi tulee Laululava. Elokuvanäytännöt muodostavat kuitenkin toiminnan ytimen. Elokuvia esitetään kolmessa maanalaisessa teatterissa, ja esittämisestä vastaa Suomen toiseksi suurin elokuvateatteriketju Bio Rex Cinemas.

Koulutuksella ja verkostoitumalla yhdessä eteenpäin

27.01.2023

Koulutuksella ja verkostoitumalla yhdessä eteenpäin


Teemu Rahikainen

Ensi huhtikuussa on tullut kuluneeksi 12 vuotta Siptin perustamisesta. Alusta asti keskityimme sekä geotekniseen että rakennesuunnitteluun, joiden molempien hallinta on usein välttämätön ehto vaativimpien toimeksiantojen menestykselliseen hoitamiseen. 

Yrityksemme kasvaessa on tullut luonnollisesti tarpeelliseksi rekrytoida lisää suunnittelijoita. Onneksi olemme alusta asti päässeet mukaan hienoihin projekteihin, joiden kautta olemme onnistuneet verkostoitumaan ja näin täydentämään omia resurssejamme. 

Omatkin resurssimme ovat tasaisesti kasvaneet vuosien mittaan. Pian Siptin perustamisen jälkeen aloittivat Sipti Infra ja Kymen Sipti. Viimeisimpiä tytäryhtiöstartteja ovat olleet Sipti Environment sekä Sipti Kuopion toiminta osana Sipti Oy:tä. Tällä hetkellä palvelemme asiakkaitamme yli 40 suunnittelijan voimin. 

Siptiä perustettaessa oli jo kirkkaasti mielessä, että meitä kokeneita täydentämään riveihimme oli rekrytoitava kehityskelpoisia nuoria ammattilaisia. Olemme mielestäni onnistuneet tässä hyvin, ja saaneet samalla Siptin kasvamaan kannattavasti. Nykyisin meillä on vastuullisissa tehtävissä entistä enemmän myös uransa alkuvaiheessa olevia suunnittelijoita. 

Olemme pyrkineet vahvistamaan meille töihin tulleiden motivaatiota kannustamalla lisäkoulutukseen ja antamalla koulutusta myös itse. Työntekijämme ovatkin osallistuneet aktiivisesti Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston järjestämiin geo- ja rakennetekniikan sekä kalliotekniikan jatkokoulutusohjelmiin ja ohjelmistokoulutukseen. 

Olemme ottaneet aikaa uusien suunnittelijoiden henkilökohtaiseen kouluttamiseen. Yhteistyö on monissa tapauksissa alkanut insinööri- tai diplomityön tilaamisella ja jatkunut sitten työsuhteena, jonka alkajaisiksi olemme auttaneet vastatulijaa projektityön alkuun tekemällä suunnittelutehtäviä konkreettisesti yhdessä: vierellä katsoen ja neuvoen. 

Kun nyt vuodenvaihteessa 2022-2023 luovutan paikkani toimitusjohtajana seuraajalleni Marko Haataiselle, tiedän Siptin operatiivisen johtamisen siirtyvän hyviin ja vastuuntuntoisiin käsiin. Toivotan Markon sydämellisesti tervetulleeksi ”istuimelleni”! 

Itse jatkan Sipti-yhtiöiden johtoryhmän vetäjänä, mutta aion säilyttää tiiviin tuntuman myös konkreettiseen tekemiseen Siptin projekteissa. Samalla voin nyt huojentuneena todeta, että Sipti-yhtiöiden kehitys on hyvällä mallilla. Tästä voi olla terveesti ylpeä viime vuosina epävakautta luoneiden tapahtumien keskellä. 

Kiitän kaikkia tilaajia, kumppaneitamme ja siptiläisiä tähänastisesta hienosta yhteistyöstä ja toivotan kullekin Teistä Hyvää Vuotta 2023! 

Teemu Rahikainen

Teemu Rahikainen jatkaa hallituksessa ja Marko Haatainen on nimitetty toimitusjohtajaksi

02.01.2023

Teemu Rahikainen jatkaa hallituksessa ja Marko Haatainen on nimitetty toimitusjohtajaksi


Marko Haatainen

Sipti Oy:n perustajajäsen ja toimitusjohtaja Teemu Rahikainen on siirtänyt toimitusjohtajan tehtävät nuoremmalle sukupolvelle 1.1.2023 alkaen. Uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Marko Haatainen, joka on toiminut yhtiön varatoimitusjohtajana.

Marko Haatainen on kokenut ja luotettu geotekniikan asiantuntija ja hänen johdollaan yhtiön toimintaa jatketaan hyväksi todetulla konseptilla kehittäen ja tiivistäen yhteistoimintaa muiden sipticonsulting-yhtiöiden kanssa.

Teemu Rahikainen jatkaa aktiivisesti sipticonsulting-yhtiöiden hallitusten jäsenenä, johtavana asiantuntijana sekä yhtiöiden yhteisen johtoryhmän puheenjohtajana edistäen yhtiöiden yhteistyötä ja markkinointiponnisteluita.

Sipti Oy:n hallitus

Tervetuloa harjoittelemaan Season Golf Areenalle

26.10.2022

Tervetuloa harjoittelemaan Season Golf Areenalle


Tervetuloa harjoittelemaan Season Golf Areenalle

Espoon Suomenojalla toimivalle Season Golfille on lokakuussa 2021 valmistunut uusi, huippumoderni harjoittelukeskus, Season Golf Areena, joka tarjoaa laadultaan ja laajuudeltaan kilpapelaajien vaatimusten mukaiset harjoitteluolosuhteet. Season Golf Areenalta löytyy saman katon alta kaikki, mitä golfari talviharjoitteluunsa tarvitsee.

Season Golf Areenalla on kahdessa kerroksessa 48 sisälyöntipaikkaa, joista 24 on ilmaisia walk-in paikkoja. Palvelutarjontaan kuuluu lisäksi kolme suurta, korkeatasoista lähipelialuetta, TrackMan- ja SAM PuttLab-analytiikkalaitteet, kaksi simulaattori-loungea, erityisesti golfarin tarpeisiin suunniteltu kuntosali sekä suihku- ja pukuhuonetilat. Viihtyisät oleskelutilat kahvilapalveluilla ja anniskeluoikeuksilla täydentävät kokonaisuuden.

kuvituskuva

Sipti Oy:n toimesta Season Golf harjoitushalliin tehtiin koko hankkeen kattava pohjatutkimus-, maa- ja pohjarakennus- sekä rakennesuunnittelu alkaen hankesuunnittelusta ja päättyen hallin käyttöönottoon.
Harjoitushalli on osaksi 2.kerroksinen rakennus, jossa 2.kerroksessa sijaitsee golfin opetus- ja harjoittelutiloja sekä lyöntiharjoituksiin tarkoitettu parveketaso.

Harjoitteluhalli sijaitsee Espoon Finnoon pohjavesialueella, joka tuli ottaa huomioon pohjarakennus- ja hulevesihallinnan suunnittelussa. Rakennusalueen maaperä on vaihtelevaa, osaksi kalliota, hiekka-sora-moreenimaata sekä savea.

Halli on perustettu osaksi lyöntipaalujen, massanvaihdon ja kallion päälle tehtyjen kiviainestäyttöjen varaan. Halli on kantavan seinä- ja pilarirungon osalta teräsbetonirakenteinen, 2.kerroksen palkkirakenteet ovat Delta-teräsbetoniliittorakenteita, joiden varaan on tehty betonirakenteiset ontelolaatta-, kuorilaatta- ja paikallavalulaattavälipohja. Hallin vesikatto on muovirakenteinen ylipainekalvo, joka pidetään paikallaan sisäpuolisen ylipaineen avulla.

kuvituskuva

Pohjatutkimuksiin sisältyi mm. täydentävät pohjatutkimukset, pohjaveden pinnan korkeusasemien selvitys työnaikaisten pohjavesiputkien avulla ja maaperän sulfiittipitoisuuden tutkimukset. Lisäksi hankkeeseen tehtiin hulevesimäärien laskelmat, huleveden hallinnan suunnitelmat, huleveden öljynerotuksen ja huleveden viivytyksen toteutussuunnitelmat.

Maa- ja pohjarakennussuunnitteluun sisältyi perustusten ja kuivatusrakenteiden louhintasuunnitelmat, kaivu- ja massanvaihtosuunnitelmat sekä rakennusalueella pohjaveden pinnan säilymisen suojaavat patorakennelmien suunnitelmat. Maarakennussuunnitelmiin sisältyi hallin sisääntulotien, huoltotien ja pysäköintialueen suunnittelu. Pysäköintialueen suunnitelmien ja kuivatusjärjestelmän laadintaan antoi haastetta alueen läpi kulkeva 1,4m Espoon kaupungin jäteveden runkoviemäri.

kuvituskuva

Rakennesuunnitelmiin sisältyi paalutussuunnitelmien, perustusten, kantavien ja jäykistävien rakenteiden sekä tasorakenteiden rakenne- ja elementtisuunnitelmien laadinta. Hallin lattia suunniteltiin osaksi maanvaraisena ja savialueella paalujen varaan tukeutuvana kantavana laattana. Rakennesuunnitteluun sisältyi myös ylipainekalvon kiinnitysalustan rakennustehtäväpiirustuksen laadinta.

Mirjami Rintala aloitti hallintopäällikkönä

24.03.2022

Mirjami Rintala aloitti hallintopäällikkönä


Mirjami Rintala

Sipti Oy sai viime vuoden kesäkuussa ensimmäisen hallintopäällikkönsä, kun yhtiössä jo seitsemän vuoden ajan työskennellyt Mirjami Rintala aloitti uudessa tehtävässä. Hän on käytännössä hoitanut yhtiön ”juoksevia” hallintotehtäviä laskutuksesta erilaisiin raportteihin jo vuosien ajan.

Rakennusalakin on Mirjamille tuttu jo lapsuudesta lähtien, sillä isä Ossi Rintala, toinen Siptin perustajista, on tehnyt uransa rakennesuunnittelijana. Myös Mirjami opiskeli alaa Tampereella viiden vuoden ajan suorittaen tuolloin sekä rakennusmestarin että rakennusinsinööritutkinnon. Energiaa riitti myös osin samanaikaisiin liiketalousopintoihin, jotka johtivat tradenomin tutkintoon.

”Nyt takanapäin olevat opinnot hyvän pohjan tähän työhön. Myös suunnittelutöihin minulla on valmiudet, joita toivon voivani myöhemmin käyttää nykyistä aktiivisemmin.”

Erityisesti korjausrakentaminen osoittautui opintovaiheessa Mirjamille kiinnostavaksi, erityisesti siksi, että siinä yhteydessä on olennaista pohtia, miten rakenteet toimivat.

”Kiinnostukseni tuli ehkä itsellenikin yllätyksenä, koska teini-ikänä tuli aikanaan vannotuksi, ettei minusta tule rakennusinsinööriä koskaan”, Mirjami sanoo pilke silmäkulmassaan.

Nyt on kuitenkin ajankohtaisinta, kuinka saada keskisuuren insinööritoimiston hallinto entistä systemaattisemmaksi ja tehokkaammaksi. Jotta tilinpäätökset olisivat mahdollisimman hyvin valmistellut, tarvitaan osaavaa hallintotyötä myös Siptin sisällä.

Aikaa Mirjamilla jää myös markkinointiviestinnän, myös somen kehittämiseen. Someviestinnän avulla on tehty viime aikoina myös muutamia onnistuneita rekrytointeja. Vähintään kerran vuodessa on kuitenkin päästävä some- ja muunkin viestinnän tavoittamattomiin. Lomillaan Mirjami suuntaa mieluiten luontoon vaeltamaan.

Avesco Oy:n uusi toimipiste rakennettiin ympäristöä ajatellen

18.03.2022

Avesco Oy:n uusi toimipiste rakennettiin ympäristöä ajatellen


Avesco Oy:n uusi toimipiste rakennettiin ympäristöä ajatellen

Ikonista Caterpillar-konemerkkiä Suomessa edustava Avesco Oy ryhtyi keväällä 2020 valmistelemaan uuden toimipisteen rakentamista. Tätä varten tuli etsiä riittävän laaja tontti palvelemaan sekä koneiden myyntivarastona että huolto- ja korjauspisteenä. Lisäksi rakennuksessa on Suomen toimintoja palveleva varaosien keskusvarasto.

Sopiva, yli kolmen hehtaarin laajuinen tontti löytyi Keravalta. Rakennusluvan myöntämisen jälkeen ilmeni, että oli vielä laadittava perusteellinen ympäristöselvitys, jonka Avesco tilasi Sipti Environment Oy:ltä.

”Kun varastoitavien koneiden määrä ylittää 50 kappaletta, kyseessä on konevarikko. Tämä edellyttää ympäristöselvityksen tekemistä. Alueella on varastoituna uusia myytäviä koneita, vaihtokoneita sekä vuokrattavaa kalustoa. Lisäksi korjaamolla on 15-20 konetta huolto- ja korjaustoimenpiteissä. Vuokrakalustossamme on maanrakennuskoneiden lisäksi suuria generaattoreita esimerkiksi konsertteihin ja muihin yleisötapahtumiin – kaikkialle, missä sähkön kysyntää ei voi tyydyttää normaalilla verkkosähköllä”, kertoo Avescon hankinta- ja logistiikkapäällikkö Antti Pitkänen.

Pitkäsen mukaan laajan ympäristöselvityksen laadinta ei ollut projektin ohjelmassa alusta lähtien. Kun sitten kävi selväksi, että sellainen tarvitaan, oli oleellista saada mukaan osaava konsulttiyritys sitä laatimaan. Valinta osui Sipti Environment Oy:hyn, joka saikin ympäristöselvitksen ja sen mukaiset suunnitelmat valmiiksi nopealla aikataululla.

Ympäristöselvityksessä huomioitiin myös toiminnan aiheuttama kasvava liikenne ja melu. Suurin ympäristörasitus aiheutui kuitenkin pintavesistä, koska läheinen Nissinjoki on yhteydessä luonnonvaraiseen taimenkantaan. Tämä oli yksi tärkeä näkökohta myös suunnittelussa, jota nyt tehtiin sekä Sipti Environmentissa että Sipti Infrassa. Työnjaon mukaisesti geotekninen asiantuntemus hankittiin projektiin Sipti Infralta. Sellaista tarvittiin muun muassa siksi, että tontin maaperä on pääosin heikosti kantavaa. Tämän seurauksena noin kolme neljännestä rakennuksen pinta-alasta on vahvistettua paalulaattaa.

Kuvassa: Avescon varasto
Toimipisteessä on tarvittavassa määrin tilaa Avesco Suomen varaosien varastointitarpeisiin.

Hulevedet hallitusti

Merkittävin suunnittelun osa-alue oli tontin hulevesien hallinta. Keskeinen ratkaisu oli se, että kaikki piha-alueen vedet johdetaan hulevesiverkostoon öljynerottimien kautta.

”Tärkeää oli huolehtia myös siitä, että pohjarakenne on riittävän tiivis. Tässä kohteessa sopivin ratkaisu tähän oli tiivisasfaltin käyttö niillä alueilla, joihin oletettavasti kohdistuu suurin rasitus”, Pitkänen kertoo.

Antti Pitkänen kertoo olevansa hyvin tyytyväinen yhteistyöhön Siptin, kuten muidenkin keskeisten hankkeessa toimineiden kanssa. Hanke valmistuu ajoissa huolimatta siitä, että kysymyksessä on täysin korona- aikana toteutettu hanke.

”Koronan vaikutukset tulivat luonnollisesti kaikille yllätyksenä, muun muassa materiaalien toimitusvaikeudet, joista kuitenkin selvittiin. Pääurakoitsija luovuttaa meille päärakennuksen käyttöönottotarkastettuna 31.1.2022.”

Kuvassa Antti Pitkänen
Antti Pitkänen toteaa hankkeen valmistuneen sovitussa aikataulussa, vaikka toteutus ajoittui kokonaisuudessaan korona-aikaan. Kohde on ollut myös ympäristön kannalta haasteellinen, ja esimerkiksi polttoainetankkia perustettaessa oli huolehdittava pohjarakenteen tiiveydestä. Myös tässä asiassa Antti Pitkänen pitää Sipti Environmentin asiantuntemuksen merkitystä suurena.

Entisen bussiaseman alle tulee elokuvakeskus

10.03.2022

Entisen bussiaseman alle tulee elokuvakeskus


Entisen bussiaseman alle tulee elokuvakeskus

Helsingin vanha bussiasema jäi käytöttä, kun Kampin keskus valmistui. Nyt sen alle on rakenteilla kolmen näytäntösalin elokuvakeskus Kulttuurikasarmi. Ahtaalla tontilla ovat tarpeen lähes kaikki käytettävissä olevat pohjarakennustekniikat.

Turun kasarmin nimellä tunnettu venäläisen sotaväen kasarmi valmistui sotilaskäyttöön alun perin jo 1830-luvulla. Tuolloisesta kasarmirakennuskompleksista on jäljellä enää sen talousrakennus, joka toimi 70 vuoden ajan bussiterminaalina ennen kuin vuonna 2005 valmistunut Kampin keskus teki siitä tarpeettoman tässä käyttötarkoituksessa. Pitkä historia kuitenkin näkyy konkreettisella tavalla lokakuussa käynnistyneellä elokuvakeskustyömaalla.

”Perustuksissa ei ole aikanaan luonnollisestikaan käytetty betonia, vaan ne rakennettu kiviladelmista”, kertoo työmaapäällikkö Kaj Grönroos SRV:stä.

Lähes kaksi vuotta kestävän työmaan ensimmäisiä mittavia työvaiheita on kymmenen metrin syvyisen montun kaivaminen vanhojen perustusten alle ja välittömään läheisyyteen. Rakennuksen ja kaivannon työnaikainen tuenta on vaativa pohjarakennustekninen tehtävä, josta suoriutuvat kunnialla vain alansa parhaat osaajat. Aiempi työskentely samalla tontilla on eduksi, ja tämä etu on puolellaan sekä SRV:n alaurakoitsijana pohjarakennustyöt tekevä Kreate ja kohteen geoteknisestä suunnittelusta vastaava Sipti. Molemmat yritykset olivat mukana muutama vuosi sitten valmistuneessa Amos Andersonin taidemuseohankkeessa, jonka kanssa samaan aikaan remontoitiin Lasipalatsi.

Sekä taidemuseon että Kulttuurikasarmi-elokuvakeskuksen rakennuttamisen taustaorganisaationa toimii Konstsamfundet, mutta rakennuttava yhtiö on eri.

”Elokuvakeskushanketta varten on perustettu uusi yhtiö, päävuokralaiseksi tuleva Ilona Studios. Rakennuttajana puolestaan toimii Konstsamfundetin omistama Mercator Fastigheter Ab”, kertoo kohteen rakennuttajakonsultti Ossi-Mikko Niemelä SRV:stä.

Kaivua, louhintaa ja tuentoja ahtaalla tontilla

Työmaiden ahtaus ja logistinen vaativuus on tuttua kaikille Helsingin keskustan kohteita rakentaneille ja niitä suunnitelluille. Kulttuurikasarmin työmaalla tämä piirre on kuitenkin erityisen vaativa, sillä minkäänlaista varastointitilaa ei työmaa-aitojen sisäpuolella ole. Siksi työmaa hyödyntää tarviketoimituksissaan varastohotellipalveluja. Varastomaailmasta on peräisin myös työmaan omaksuma läpivirtausperiaate, jonka mukaisesti toimitukset työmaalle saapuvat eri portista kuin niitä hoitavat ajokit työmaalta poistuvat.

Jo työmaan lähellä liikkuvien turvallisuuden takia työmaa on aidattu järeällä ja riittävän korkealla aidalla. Heti eteläisen aidan sisäpuolelle tarvitaan kymmenen metriä korkea, kaivantoa tukeva settiseinä.

”Settiseinärakenne on tässä kohdin järkevä ja oikeastaan ainoa mahdollinen maaperän kivisyyden takia”, toteaa Kreaten vastaava työnjohtaja Aki Putto.

Muilla sivustoilla kaivanto tuetaan teräspontein. Varsinainen haaste liittyy kuitenkin siihen, että suojellun entisen bussiterminaalin runko on pidettävä pystyssä koko työmaan ajan. Tähän tarvitaan kallion pintaan asti ulottuvia porapaaluja. Syvä kaivanto tuo silti mukanaan työnaikaisia riskejä. Niiden hallitsemiseksi on otettava huomioon myös se, että elokuvakeskuksen tieltä on paitsi kaivettava maata myös louhittava kiveä. Se tehdään räjäyttämällä pienillä panoksilla.

”Kaikki tämä on otettu huomioon Siptin pohjarakennussuunnitelmissa, jotka voin todeta sekä hyviksi että aina oikeaan aikaan toimitetuiksi”, toteaa SRV:n projektipäällikkö Janne Helander.

Siptillä hankkeesta vastaavana suunnittelijana Teemu Rahikainen luonnehtii kohdetta pitkälti samantyyppiseksi kuin muutama vuosi aiemmin samalle tontille rakennettua Amos Andersonin taidemuseota.

”Myös Amos Rexiä voi pitää poikkeuksellisen vaativina geosuunnittelukohteena, jossa on pitänyt ottaa käyttöön useita osaamista vaativia pohjarakennusratkaisuja”, Rahikainen kiteyttää.

Kymenlaakson keskussairaala laajenee hallitusti

03.03.2022

Kymenlaakson keskussairaala laajenee hallitusti


Kymenlaakson keskussairaala laajenee hallitusti

Kymenlaakson keskussairaalan uusi laajennusvaihe olemassa olevan sairaalan länsipuolelle on edennyt runkovaiheeseen. Tärinärajoiltaan ja ajoitukseltaan tarkat louhinnat sujuivat YIT:n työpäällikkö Toni Heinäsen mukaan hienosti.

”Myös yhteistyö suunnittelusta ja valvonnasta vastaavan Siptin kanssa on sujunut koko ajan erittäin hyvin.”

Korkeaa ammattitaitoa ja sujuvaa yhteistyötä työmaalla on todella tarvittu, sillä urakoitsijan on tiedettävä ja otettava huomioon sairaalatoiminnan toimintaedellytykset. Noin puoli vuotta kestäneissä louhinnoissa oli vain kaksi puolen tunnin päivittäistä aikaikkunaa käytettävissä: kello 12-12.30 ja kello 17-17.30. Lupa louhinnoille oli aina haettava sairaalalta, ja jos esimerkiksi sydänleikkaus osui samalle kellonajalle, louhintaa oli luonnollisesti siirrettävä.

Louhitun kaivannon syvyydeksi tuli enimmillään kahdeksan metriä, johon edettiin kerroksittain louhien. Kallion laatu selvitettiin ensin tarkasti kairauksin ja vesimenekkikokein.

”Ruhjeisuutta oli todettavissa siinä määrin, että kalliota oli tiivistettävä injektoimalla ja lujitettava pultituksin”, kertoo Kymen Siptin toimitusjohtaja Verneri Vulkko.

Erikoissairaanhoidon sekä muun muassa lääkevalmistuksen tarpeisiin suunniteltu laajennus valmistuu syyskuussa 2023. YIT:n noin 52 miljoonan projektinjohtourakkaan sisältyvät myös sairaalatekniset työt. Ennen kuin niihin päästään, edessä on monta teknisesti vaativaa vaihetta. Ensimmäinen niistä on puoli kilometriä pitkän, paikoin jopa kahdeksan metriä korkean tukimuurin rakentaminen. Sen takana on luonnonsuojelualue, jonka arvokasta puustoa varjellaan erityisellä tavalla työmaan aikana ja sen jälkeen.