Ruskeasuon bussi- ja raitiovaunuvarikko starttasi

25.02.2022

Ruskeasuon bussi- ja raitiovaunuvarikko starttasi


Ruskeasuon bussi- ja raitiovaunuvarikko starttasi

Pitkään Helsingin kaupungin liikennelaitoksella valmistellun bussi- ja raitiovaunuvarikon rakentaminen käynnistyi kuluvan vuoden lokakuussa pohjarakennustöillä. KVR-urakoitsijaksi valittu Skanska tilasi vaativiksi tiedetyt pohjarakennussuunnitelmat Sipti Infralta.

Helsingin Ruskeasuolla on toiminut vuodesta 2006 lähtien HKL:n bussivarikko, kun taas raitiovaunuja on tähän asti huollettu pelkästään Koskelan varikolla. Nyt Ruskeasuolle on rakenteilla uusi yhdistelmävarikko, jossa busseja tullaan huoltamaan ja säilyttämään ratikkavarikon katolla. Kohde on vaativa sekä logistisesti että rakenne- ja geoteknisesti. Logistinen vaativuus on seurausta siitä, että nykyinen bussivarikko jatkaa toimintaansa, kunnes uusi vuonna 2023 valmistuu. Rakennetekninen vaativuus tulee muun muassa suurista kuormista, geotekninen vaativuus taas siitä, että hankkeen kaivanto rajautuu katualueisiin sekä bussivarikkoon ja kattaa näin lähes koko rakennusalueen.

”Esimerkiksi toimiva kaasutankkausasema pysyy paikallaan. Jotta se on mahdollista, suunnittelimme sitä tukemaan ankkuroidun, pysyvän porapaaluseinän”, kertoo geotekninen asiantuntija Tuomas Kärki Sipti Infra Oy:stä.

Vaihtoehtona oli aluksi mukana myös betonirakenteinen maanpaineseinä, mutta se olisi vaatinut liikaa tilaa, eikä olisi mahdollistanut kaasutankkausaseman käyttöä rakennustöiden aikana.

Kaivanto ja johtosiirtoja ensi vaiheessa

Työmaan ensimmäisenä vaiheena oli syvyydeltään maksimissaan kymmenmetrisen kaivannon teko. Samassa yhteydessä on poistettava pilaantunutta maata ja tehtävä massanvaihtoja myös kantavuussyistä.

”Pohjamaa vaihtelee louheesta pehmeikköön, ja seassa on myös kivirakennusjätettä, joka on peräisin ennen nykyisen varikon rakentamista samalta tontilta puretuista rakennuksista. Myös johtosiirtoja on tehtävä heti hankkeen alussa”, Tuomas Kärki toteaa.

Leveyttä ja pituutta kaivannolla on noin 200 metriä, ja syvyys sekä pohjamaan laatu vaihtelevat. Eteläpäädyssä kaivannon syvyydeksi riittää 2-3 metriä, kun tulevan rakennuksen kellari sijoittuu rakennusalueen pohjoisosaan.

Kaivannon tukiseinä asennetaan lähes koko matkalle, pysyvä porapaaluseinä ainoastaan kaasutankkausaseman kohdalle. Yli kymmenen metrin syvyyteen kallion pintaan porattava rakenne tulee toimimaan osana ensi vuonna rakennettavan betonirungon pysyvää pohjarakennetta.

Yhdistetty bussi- ja raitiovaunuvarikko valmistuu vuonna 2023. Ajoitus on seurausta Helsingin kaupungin suunnitelmista laajentaa raitioliikennettään. Samalla hanke mahdollistaa Helsingin tulevien, esimerkiksi Länsi-Helsinkiin suunniteltujen pikaraitioteiden kaluston säilyttämisen ja kunnossapidon.

”Työmaa on geoteknisesti ja myös logistisesti vaativa alusta lähtien. Nykyinen varikko on käytössä keskeytyksettä ja koska ensimmäisiä työvaiheita on jätemaan poiskuljetus tontilta”, kertoo rakennuspäällikkö Petri Mälkiä Skanskalta.

Merivesi pysyy We Landista loitolla

18.02.2022

Merivesi pysyy We Landista loitolla


Markku Korri luotsaa työmaata vankalla kokemuksella.

Helsingin Ruoholahteen rakenteilla oleva We Land -toimistotalo ulottuu kolmen kerroksen verran maanpinnan alapuolelle. Alin kerros sijaitsee lähes kahdeksan metriä merivedenpinnan alapuolella. Kun lähellä vielä kulkee kaupungin hulevesitunneli, eikä metrotunnelikaan ole kaukana, on selvää, että kaivannon ja myöhemmin valmiiden rakenteiden kuivanapidon varmistaminen on hankkeen ykkösasioita.

Ankkuroitu porapaaluseinä auttaa pitämään kaivannon kuivana.
Ankkuroitu porapaaluseinä auttaa pitämään kaivannon kuivana.

Ruoholahden maaperä on enimmäkseen koostumukseltaan vaihtelevaa täyttömaata ja monin paikoin hyvin vettä läpäisevää. Tästä on geotekniikan asiantuntijoilla pitkäaikaista kokemusta, ja siksi oli selvää, että syvästä We Land -toimistotalon kaivannosta on tehtävä ehdottoman vesitiivis.

Suunnitteluratkaisuksi valikoitui ankkuroitu porapaaluseinä. Se tuli ulottaa kauttaaltaan noin kolmen metrin verran enimmillään runsaan 12 metrin syvyydellä sijaitsevan kallion sisään.

”Lisäksi injektoimme porapaalunreiät alas asti. Kallio on paikoin ruhjeinen, ja kaikki mahdolliset vuotokohdat oli näin eliminoitava”, kertoo pohjarakennustöiden työnjohtaja Markku Korri We Landia urakoivasta NCC:stä.

Työt tontilla alkoivat elokuussa 2020 ja jatkuvat loppuvuoteen 2022. Yhteistyössä Helsingin kaupungin ja JKMM Arkkitehtien kanssa kehitetty toimistokiinteistö on valmiina 14-kerroksinen ja sijaitsee raitiovaunulinja 8:n entisen päätepysäkin kohdalla. Raitiokiskojen purun lisäksi ennen rakennustöiden aloittamista purettiin väliaikaisesti paikan maamerkki, kuvanveistäjä Martti Aihan Rumba-patsas. Se palautetaan ennalleen ja entiselle paikalleen vuonna 2023.

Naapuritalo vaikutti mitoitukseen

Kun Rumba oli saatu osissa väliaikaiseen säilöön, alkoivat mittavat kaivutyöt. Ja vaikka kallionpinta on tontilla paikoitellen syvällä, louhittavaakin on riittänyt. Lokakuussa päättyneissä louhintatöissä massoja kertyi yhteensä noin 20 000 kiintokuutiometriä. Maaperässä oli myös pilaantuneita massoja varsin paljon.

Porapaaluseinä oli geoteknisenä asiantuntijana hankkeessa toimineen Tuomas Kärjen mukaan selkeä valinta, koska kaivannon tiiveys tuli taata mahdollisimman luotettavasti. Porapaaluseinän ankkuroinnin mitoituksen yhteydessä tuli lisäksi tarkistaa, ettei viereisellä tontilla sijaitseva rakennus pääse kaivu- ja porapaalutustöiden yhteydessä liikkumaan.

”Tämä muodonmuutosten eliminointi vaikutti ankkureiden sijoittamiseen ja niiden keskinäisiin etäisyyksiin. Viereinen rakennus on perustettu kaivinpaalujen varaan. Kaivinpaalujen paikat olivat kyllä tiedossa, paaluthan ovat aina pilareiden kohdilla”, Sipti Infrassa toimitusjohtajana työskentelevä Kärki selvittää.

Lähivuosikymmeninä rankkasateet tulevat ilmastoennusteiden mukaan lisääntymään entisestään, mikä voi ajoittain koetella nykyisten vesihuoltoverkostojen kapasiteetin rajoja.

”Tämän lisäksi on varmistettava, että puretun ilmastointikanavan kautta metrotunneliin avautuva yhteys ei missään vaiheessa muutu veden virtauskanavaksi”, Kärki lisää.

Kansallisteatteri uudistuu taidolla ja pieteetillä

11.02.2022

Kansallisteatteri uudistuu taidolla ja pieteetillä


Kuvassa kaivinkone kansallisteatterin työmaalla

Ensi vuonna 120 vuoden iän saavuttava Kansallisteatteri- rakennus on parhaillaan mittavan peruskorjauksen kohteena. Projektin aikana uudistetaan rakennuksen 1930- ja 1950-luvuilla valmistuneita osia. Pohjarakennusteknisesti työmaa on erityisen vaativa, ja pohjarakennustyöt ovat jo edenneet varsin pitkälle.

Vuonna 1902 Rautatientorin varrelle valmistunut Kansallisteatteri kuuluu suomalaisen arkkitehtuurin ehdottomiin huippusaavutuksiin. Kansallisena teatteritaiteen päänäyttämönä rakennus on pidetty arvoisessaan kunnossa läpi historian, mikä on merkinnyt ajoittaisia, yleensä mittavia peruskorjauksia. Parikymmentä vuotta sitten kunnostettiin Suuri näyttämö perustuksineen ja nyt on vuorossa 1950-luvulla valmistunut Pieni näyttämö sekä Suuren ja Pienen näyttämön yhdistävä väliosa, joka valmistui 1930-luvulla.

Senaatti-kiinteistöjen kehittämällä kärkiallianssimallilla toteutettavan projektin työmaavaihe käynnistyi keväällä 2020. Tuolloin oli suunnitelmissa peruskorjata Pieni näyttämö sekä purkaa 1930-luvulla rakennettu väliosa ja rakentaa sen tilalle maanalaisella kerroksella varustettu uudisrakennus. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun väliosan purun poikkeamispäätöstä koskeva valitus pakotti keskeyttämään pääosan töistä. Pohjarakennustyöt Pienellä näyttämöllä kuitenkin pääsivät jatkumaan, koska niitä varten haettiin erillinen rakennuslupa.

Allianssin päätoteuttajana toimivan SRV:n työmaapäällikkö Erkki Tuikkanen pitää kohdetta erittäin haastavana muun muassa siksi, että työmaalla on käytössä useita huippuosaamista sekä suunnittelun että toteutuksen näkökulmasta vaativia tekniikoita. Esimerkiksi suihkupaalutus, jollaisten suunnittelusta Siptillä on pitkäaikainen kokemus, on perustusten vahvistusmenetelmänä 1930- ja 1950-luvun siipien rajapinnassa.

Pienen näyttämön ulkokehällä perustuksia puolestaan vahvistetaan teräsputkipaalujen avulla. Sekä niiden asennuksista että muistakin pohjavahvistustöistä Siptin suunnitelmin vastaa tällä työmaalla Jokioisten Maarakennus Oy.

Kuvassa Erkki Tuikkanen
Erkki Tuikkanen pitää työmaataan teknisesti erittäin vaativana.

Kekseliästä tekniikkaa

Pienen näyttämön pohjarakennustyöt päästiin tekemään ja saattamaan valmiiksi jo vuoden 2020 aikana. Vuoden 2021 loppuun mennessä ovat käynnissä myös 1930-luvulla toteutetun väliosan pohjavahvistustyöt. Ennen niiden käynnistämistä oli purettava vanha alapohja töiden ajaksi. Yksi vaativimmista työvaiheista on vanhojen ja niiden molemmin puolin valettavien uusien anturoiden liittäminen toisiinsa nerokkaalla suunnitteluratkaisulla. Ensin vanhan anturan läpi porataan reiät, joiden kautta antura ankkuroidaan uusiin valettaviin perustuksiin. Uudet anturat molemmin puolin vanhaa anturaa puolestaan puristetaan kiinni vanhaan anturaan sen läpi vaakasuunnassa porattavien jänneterästankojen avulla. Näin uudet ja vanhat perustukset saadaan toimimaan rakenteellisesti yhtenäisenä kokonaisuutena.

”Perustusrakenteet ovat järeitä, mutta samalla on otettava huomioon rakennuksen arvokkuus ja monumentaalisuus. Se merkitsee sitä, että työt on tehtävä varoen, suorastaan hellävaraisesti. Tämä pätee erityisesti paalutustöihin, joiden yhteydessä vanhat, osin lahonneet puupaalut korvataan teräspaaluilla”, toteaa kohteen pohjarakennussuunnittelusta vastaava Teemu Rahikainen Sipti Oy:stä.

Samaan aikaan työt Pienen näyttämön sisäpuolella, muun muassa työt talotekniikan uudistamiseksi, etenevät viivytyksettä. Ne valmistuvat keväällä 2022, ja sen jälkeen esimerkiksi 1950-luvulla ravintolaksi valmistuneet tilat on palautettu alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa teatterikahvilaksi. Koko hanke valmistuu vuonna 2023.

”Tilaajan tavoitteena on saada aikaan laadukkaasti peruskorjattu Kansallisteatteri, joka palvelee teatterin toiminnallisia tavoitteita turvallisesti pitkälle tulevaisuuteen”, kertoo rakennuttajakonsultti Juha Karttunen A-Insinööreistä.

Kuvassa kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho
Kansallisteatterin pääjohtajalla Mika Myllyaholla on selkeä näkemys tulevaisuuden teatterista.

Kansallisteatteri tähtää tulevaisuuteen vanhaa kunnioittaen

Kansallisteatteri on toiminut suomalaisen teatteritaiteen päänäyttämönä perustamisestaan, vuodesta 1872 lähtien. Nykyisessä rakennuksessaan teatteri on toiminut vuodesta 1902, ja tällä vuosituhannella tämä arkkitehti Onni Tarjanteen rakennustaiteellinen merkkiteos on ollut mittavien peruskorjausten ja modernisointien kohteena. Vuosituhannen alussa työt kohdistuivat Suureen näyttämöön, ja nyt ovat meneillään 1950-luvulla valmistuneen Pienen näyttämön sekä Suuren ja Pienen näyttämön väliosan peruskorjaukset.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan projektin yhteydessä tuli saada 3000 neliömetriä lisätilaa, mikä olisi ollut mahdollista purkamalla Museoviraston luvalla 1930-luvun väliosa ja rakentamalla siihen kohtaan kokonaan uusi osa. Tästä ratkaisusta jouduttiin kuitenkaan luopumaan lupamenettelyä koskevan valituksen takia. Samasta syystä projektin aikataulua oli pakko korjata, kun työmaa oli pysähdyksissä 13 kuukauden ajan.

”Kyllä se kieltämättä aiheutti mielipahaa, kun emme päässeet toteuttamaan unelmaamme aivan toivotulla tavalla. Ja maksoihan viivästyminen aika paljon euroja. Lopputulos tulee kyllä olemaan upea näinkin”, kertoo Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho.

Hän on erityisen tyytyväinen projektiorganisaation työhön ja siihen, että vaikeassa tilanteessa löytyi luovia ratkaisuja päästä eteenpäin. Teatterin tekemisen näkökulmasta hän pitää oleellisena, että tulevaan esitystoimintaan tarvittava uusin tekniikka saadaan joka tapauksessa käyttöön, vaikkakin hieman erilaisella tilaratkaisulla kuin oli alun perin suunniteltu.

”Tämä oli tärkeä lähtökohta koko hankkeelle ja juontaa juurensa siihen, kun opetusministeriö pyysi meiltä vuonna 2012 suunnitelmaa tulevaisuuden teatterista.”

Samalla kun teatteri uusine esitystekniikoineen tähtää tulevaisuuteen, se palauttaa osan tiloista alkuperäiseen käyttöön. Kun projekti on valmis, teatterin asiakkaat saavat nauttia taukokahvinsa ja -virvokkeensa 1950-luvun tyyliin palautetussa Pienen näyttämön kahvilassa – samassa, jossa aikanaan keskusteltiin tuolloin moderneista, myöhemmän nobelistin Samuel Beckettin uutuusnäytelmistä.

Finnoonpuistoon valmistui massiivinen golfhalli

03.02.2022

Finnoonpuistoon valmistui massiivinen golfhalli


Kuvassa Ossi Rintala ja Terho Kääriäinen

Sipti Oy suunnitteli ja Kiviconstruction Oy rakensi Oy Season Golf Ab:n golfin sisäharjoittelua varten rakennuttaman kuplahallin Espoon Finnooseen. Uusi halli valmistui syksyllä 2021 vanhan tilalle, ja sen seurauksena Espoon Finnoossa sijaitsee nyt Suomen parhaiten varustettuihin harjoitteluareenoihin lukeutuva golfhalli.

Urheilukuplahallien eli -ylipainehallien suunnittelu ja rakentaminen on taitolaji, jossa pärjätäkseen on hallittava niin geo- ja rakennetekniikka kuin myös erilaisten materiaalien pitkäaikaiset ominaisuudet. Parhaiten se onnistuu pitkäjänteisellä yhteistyöllä, mistä kuplahallien rakentamiseen erikoistuneen Kiviconstructionin ja Siptin välillä on hyvä esimerkki.

Kiviconstructionin toimitusjohtaja Terho Kääriäinen on kokenut urakoitsija, joka tunnetaan urheilurakennuttajien piirissä nimenomaan kuplahalliprojektien osaavana tekijänä. Tällaisia hankkeita hänellä on toteutettuna kymmenkunta. Monissa niistä suunnittelukumppaneina ovat olleet yhteisissä hankkeissa tutuiksi tulleet Siptin avainhenkilöt, joista erityisesti Ossi Rintala on keskittynyt näiden kohteiden pohjarakenne- ja rakennesuunnitteluun.

”On oleellista, että voimme puhua suunnittelijan kanssa avoimesti teknisistä ratkaisuista. Jos itsellä tulee jokin ratkaisuehdotus, se on luonnollista tarkistuttaa myös suunnittelun näkökulmasta – sama pätee myös toisin päin”, Kääriäinen kertoo.

Syksyllä valmistunut Season Golfin ylipainehalli on Espoon kaupungin rakennusvalvonnan määrityksen mukaan erittäin vaativa kohde sekä maaperäolosuhteiden että suurten mittojen takia. Hallin mahdollisen palotilanteen turvallisuudesta, poistumisreiteistä, poistumisajoista ja muista hätätilanteeseen liittyvistä seikoista on tehty matemaattinen simulointi.

Halli on perustettu osaksi louhitun kallion, osaksi perusmaan ja pääosin teräsbetonisten lyöntipaalujen varaan. Halli sijaitsee pohjaveden suojelualueella. Pohjaveden pinnan taso on noin metrin syvyydessä lattiapinnan alla, ja maaperässä on lisäksi havaittu sulfidia. Rakennusalueen huleveden hallinta, viivytys ja pysäköintialueiden hulevesien öljynerotus toi suunnitteluun omat erityispiirteensä alueen tasaisuuden, pohjaveden pinnan ja aluetta halkovan Espoon jäteveden runkoviemärin johdosta.

Kuvassa Finnoonpuiston uusi golfhalli

Poikkeuksellinen halli

Halli rakennettiin korvaamaan alueella sijainnut pienempi kuplahalli, joka purettiin ja koottiin uudelleen Lohjalla, jossa se jatkossa palvelee jalkapallohallina. Uusi Finnoon golfhalli on useimmista muista golfhalleista poiketen kaksikerroksinen ja mittasuhteiltaan muutenkin Suomen suurimpia.

Ylipainehallin rakenne toistuu kohde kohteelta pääperiaatteiltaan samankaltaisena, vaikkakin hallin kupolimaisen katon rakennetta voi muunnella. Katto koostuu kahdesta muovikalvosta, joiden välissä on paineistettu, noin 300 millimetrin korkuinen ilmatila.

Suomen olosuhteissa katto on nykyisin usein varustettu lämmöneristeellä, joka on koteloitu alumiini- ja muovikalvoon sisä- ja ulkokankaan välissä. Talviaikaan lumen kertyminen hallin kangasrakenteen päälle on estettävä, koska lumi painaa kankaan ja näin ollen koko hallin katon alas. Lumen kertyminen estyy hallitulla paineen säädöllä ja tarvittaessa puhaltamalla lämmintä ilmaa kankaiden väliin.

Normaali ylipaine on 250-300 pascalia. Sen perustuksiin aiheuttamat rasitukset ovat määräävänä mitoituskriteerinä perustusten kokoa määritettäessä.

”Esimerkiksi anturoiden koko on tässä kohteessa noin kolminkertainen verrattuna tilanteeseen, jossa perustukset mitoitettaisiin rakennuksiin normaalisti vaikuttaville kuormituksille”, Ossi Rintala kertoo.

Rungon kantavat pilarit ja seinät ovat pääosin betonielementtirakenteisia, toisen kerroksen taso on ontelolaattaa ja paikallavalettua ulokekuorilaattaa. Sen päälle on muotoiltu kivituhkan avulla poimuilevia chippi- ja puttiviheriöitä, joilla voi harjoitella lähipeliä.

”Meillä on myös mahdollisuus harjoitella pidempiä, 35- 42 metrin pituisia lyöntejä 48 lyöntipaikalta. Lyöntimatka on sisäharjoitteluhallille pitkä, mitä golfaajat arvostavat. Myös lähipelialueemme ovat suuret ja laadukkaat. Season Golf on rakennettu palvelemaan niin lajiin tutustuvia kuin kokeneempiakin golfareita”, Season Golfin markkinointi- ja myyntivastaava Lasse Kempe kertoo.

Halli on varustettu myös golfsimulaattoreilla, joiden avulla voi harjoitella erilaisia lyöntitekniikoita lyöntikulmaa, pallon vauhtia ja liikerataa simuloiden. Simulaattoreita on sisärangen yhteydessä, ja kaksi niistä on asennettu erilliseen tilaan, jossa voi harjoitella lyöntejä yksityisesti valmentajan ohjauksessa.

Hallissa on yhteensä 48 sisärangelle sijoitettua lyöntipaikkaa, ja alakerrassa sijaitsee puttialue. Chippiviheriö, puttiviheriö, SGA-golfakatemian oma harjoitusalue ja asiakkaita palveleva kuntosali ovat yläkerrassa. Yritykset puolestaan voivat pitää omia kursseja ja asiakastilaisuuksia hallissa. Kesäisin halli toimii ulkorangen lyöntialueena. Hallissa on myös generaattori varavoiman tuottamiseen mahdollisen sähkökatkon varalta.

”Muitakin tärkeitä näkökohtia ylläpitovaiheeseen liittyy. Urakkamme on valmis, mutta pidämme tärkeänä voida tarjota asiakkaalle apua ylläpidossa työmaan valmistumisen jälkeenkin. Hyvin ylläpidetty halli kestää käytössä vähintään 30 vuotta”, Terho Kääriäinen toteaa.

Vanhan huoltoaseman tontilta löytyi hankalaa puhdistettavaa

27.01.2022

Vanhan huoltoaseman tontilta löytyi hankalaa puhdistettavaa


Vanhan huoltoaseman tontilta löytyi hankalaa puhdistettavaa

Kotkan kaupungin keskustassa toimi lähes 50 vuoden ajan huoltoasema, jonka tontille on suunniteltu opiskeluasuntoja ja päivittäistavaramyymälä. Edellytyksenä rakentamiselle on maaperän puhdistaminen ELY-keskuksen päätöksen mukaisesti. Sipti Environment suunnitteli kunnostuksen ja valvoi toteutuksen kuluvan vuoden heinä-syyskuussa. Pilaantuneen maan lisätutkimuksista sekä kunnostuksen valmistelun projektijohdosta ja katurakenteiden ennallistamisen rakennussuunnittelusta vastasi Kymen Sipti Oy.

Suomessa on ollut vuodesta 2007 voimassa asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. Tämän PIMA-asetuksen perusteella on voitu määrittää puhdistustarve ja -taso sekä suunnitella kuhunkin tapaukseen soveltuvat menetelmät. Puhdistustarve vaihtelee sen mukaan, mitkä ovat haitta-aineista aiheutuvat ympäristö- ja terveysriskit. Tähän vaikuttaa muun muassa alueen tuleva maankäyttö, esimerkiksi se, tuleeko kohteeseen asuinrakentamista.

Kun Kotkan Koulukadun ja Korkeavuorenkadun risteyksen tuntumassa sijainnut huoltoasema kolme vuotta sitten purettiin, tulevat rakennushankkeet eivät olleet vielä tiedossa. Siksi tuolloinen puhdistustavoite määrittyi hieman kevyemmillä kriteereillä. Tuolloin maaperästä poistettiin ainoastaan ne maamassat, joissa ylittyi PIMA-asetuksen mukainen haitta-aineen ylempi ohjearvo.

Jotta asuinrakentaminen tontille tulisi kysymykseen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus antoi kohteelle uudet puhdistustavoitteet Siptin laatiman puhdistussuunnitelman perusteella. Puhdistustavoitteiden täyttämisen valvonnasta vastasi Sipti Environment Oy. Työn toteuttajana oli Kotkan kaupunki.

”Olennaista oli työn laadukas ohjaus, jotta kaikki haitta-aineet saatiin luotettavasti selvitettyä ja maaperä puhdistettua määritettyyn tavoitetasoon. Työssä haasteita aiheutti kaivannon syvyys, sillä kaivanto sijaitsi vilkkaasti liikennöityjen katujen reunalla”, kertoo ympäristösuunnittelija Aleksi Leppälä Sipti Environment Oy:stä.

 

Työturvallisuuskin tärkeää

Pilaantuneen maan hankkeissa on olennaista muistaa työturvallisuuteen liittyvät erityispiirteet. Yhteistä perinteisen rakentamisen kanssa ovat esimerkiksi kaivantojen sortumisriskit, mutta lisäksi on otettava huomioon korkeiden haitta-ainepitoisuuksien aiheuttamat terveysriskit.

”Hengityssuojain oli tässäkin kohteessa välttämätön, etenkin kuumimmilla säillä, jolloin kemikaaleja haihtuu erityisen voimakkaasti. Lisäksi oli huolehdittava, ettei työskentele ilman aurinkosuojaa ja runsasta nesteytystä”, Leppälä kertoo.

Leppälä työskenteli heinä-syyskuussa kohteessa näytteenottajana ja urakan valvojana yhteensä noin viiden viikon ajan. Välillä häntä tehtävässä tuurasi Sipti Environmentin toinen ympäristösuunnittelija Lauri Vallittu.

 

Jatkossa uudisrakentamista

Kymen Sipti on mukana myös nyt puhdistetun tontin tulevan rakentamisen valmistelussa. Korttelialueelle on kaavailtu rakennettavaksi kolme kerrostaloa opiskelija-asunnoiksi, S-Market ja koko rakennusmassan alle pysäköintihalli. Tontti on maaperän puhdistamisen jälkeenkin vaativa rakennettavuudeltaan.

”Kallion pinnan jyrkästi polveileva muoto on tämän tontin ominaispiirre. Suurimmillaankaan kallion pinnan etäisyys maanpinnasta ei ylitä kymmentä metriä. Koska maaperä kuitenkin on savipitoinen, tulevat kerrostalot on paalutettava”, kertoo Kymen Siptin toimitusjohtaja Verneri Vulkko.

Perusta paremmalle!

21.01.2022

Perusta paremmalle!


sipti asiakaslehti 2022

Yllä mainittu slogan on selviö jokaiselle rakentajalle – tai ainakin sen pitäisi olla, silloinkin kun suunnitelmien lähtötiedot tai itse suunnitelmat ovat puutteelliset. Meille siptiläisille on kunnia- asia laatia niin hyvät suunnitelmat, ettei mikään oleellinen yksityiskohta jää arvailujen tai improvisoinnin varaan. Suunnitelmien laadusta olemme saaneet myös asiakkailtamme kiitosta, mikä sekä motivoi että velvoittaa jatkamaan samalla tarkalla tiellä. Tästä hyötyvät lopulta kaikki projekteissa mukana olevat niin aikataulullisesti ja laadullisesti kuin myös kustannusten optimoinnin kautta.

Tämä rakennusprojektien kolmijako – aikataulu, laatu ja kustannukset – on ainakin näennäisesti suhteellisen helppo määritellä ja sen toteutumista voi seurata. Silti tarvitaan muutakin: oikeaa tekemisen tapaa, sellaista, joka saa ihmiset antamaan parastaan. Suunnittelu- kuten muussakin työssä on tärkeää, että saa työssään arvostusta ja että voi tehdä vaativaakin työtä rennolla otteella. Tämä toteutuu, kun ympärillä on yhteisö, jonka parissa viihtyy ja josta saa aina tarvittaessa tukea työhönsä.

Meillä Siptissä henkilökunta koostuu sekä kokeneista että vastikään alalle ryhtyneistä nuorista ammattilaisista. Tämä yhdistelmä tuottaa oppimiskokemuksia molempiin suuntiin: nuoret saavat vastaanottaa kokeneemmille kertynyttä hiljaista tietoa ja kokeneemmat pääsevät jyvälle digitalisaation mahdollisuuksista. Yhteys koulutusmaailmaan nuorten kautta puolestaan tuo suunnitteluyhteisöön päivitettyä tietoa uusimmista tutkimustuloksista ja uusista mitoituskäytännöistä.

Tämä oppi ja tieto siirtyy parhaiten silloin, kun yhteisön jäsenet luottavat toisiinsa. Se siirtyy myös asiakkaiden parhaaksi, kun projekteissa työskennellään luottamuksen hengessä. Tällaista luottamusta pyrimme vaalimaan kaikessa toiminnassamme. Sen paras osoitus on se, että kaikki se, mikä on sovittu hoidettavan, myös hoidetaan – ajoissa ja tavoitteiden mukaisesti. 

Joskus asiat ja tilanteet muuttuvat kesken projektin. Tähän on voitava reagoida luovalla tavalla. Parhaiten se mielestäni onnistuu sellaisessa organisaatiossa, joka on riittävän suuri selvitäkseen vaihtuvien tilanteiden tuottamista haasteista, mutta samalla riittävän pieni voidakseen reagoida näihin haasteisiin nopeasti. Hieman kuluneen sanonnan mukaan isot laivat kääntyvät hitaasti, mutta se pitää kyllä paikkansa myös projektielämässäkin. Kun voi käyttää kaiken osaamisensa ja energiansa itse asiaan – tarvitsematta raportoida joka hetki ”komentosillalle” – vaikeistakin tilanteista selviää kunnialla. Luottamuksen hengen vallitessa voi ja suorastaan pitää sanoa myös se, jos jokin haaste on mahdoton ja hakea sitten yhdessä parhaita tapoja mennä eteenpäin.

Olen edellä koettanut kuvata arvojamme, jotka ovat perustana kaikessa toiminnassamme: monialaisuutta ja vahvaa osaamista, korkealaatuista tekemistä, rentoa ja innostavaa tapaa tehdä työtä sekä luottamusta. Nämä arvot voi kiteyttää mukailemalla symbolisesti alussa mainitsemaani slogania: perusta paremmalle!

 

Teemu Rahikainen 
Sipti Oy, toimitusjohtaja

 

Voit lukea siptin asiakaslehden täältä

Sipti Infra Oy:n toimitusjohtaja vaihtui

20.01.2022

Sipti Infra Oy:n toimitusjohtaja vaihtui


Tuoma Kärki

Sipti Infra Oy:n hallitus on erottanut Roman Timaskinin toimitusjohtajan tehtävistä ja uudeksi toimitusjohtajaksi hallitus on valinnut Tuomas Kärjen.

Hallitus erotti Roman Timaskinin toimitusjohtajan tehtävistä välittömästi hänen ilmoitettuaan erostaan Sipti Infra Oy:n palveluksesta. Roman Timaskin hoitaa projektien sisäisiä siirtymätehtäviä muille suunnittelijoille Sipti Infrassa 20.2.2022 saakka.

Valitamme tästä aiheutuvaa mahdollista haittaa tai viivästymistä asiakkaille. Pyrimme toimimaan siten, että asiakastoimeksiannot tehdään mahdollisimman joustavasti.

Tuomas Kärki on ollut yrityksen palveluksessa jo kymmenisen vuotta ja hän on myös yhtiön osakas. Tuomas on geotekniikan erityisasiantuntija ja hän on toiminut pitkään uudisrakentamisen, korjausrakentamisen ja infrarakentamisen parissa.

Toivotamme Tuomakselle menestystä uudessa tehtävässään!

Teemu Rahikainen
Sipti Infra Oy:n hallituksen puheenjohtaja

Sipti laajeni Kuopioon kokenein voimin

19.01.2022

Sipti laajeni Kuopioon kokenein voimin


Kuvituskuva

Sipti Oy:n ja Sipti Environment Oy:n Kuopion toimipiste aloitti toimintansa kesäkuussa 2021, jolloin Marko Haatainen aloitti tiimin vetäjänä ja samalla Sipti Oy:n varatoimitusjohtajana. Marraskuuhun mennessä toimipisteen tiimi oli kasvanut jo viisihenkiseksi.

Kaiken asiantuntijatyön avaintekijä on luottamus asian hallintaan ja siihen, että saatu toimeksianto tulee toteutetuksi toimeksiantajan parhaaksi. Kun toiminta nojautuu tähän periaatteeseen, on odotettavissa, että yhteistyöstä tulee pitkäkestoista. Tänä vuonna toimintansa aloittaneen Sipti Oy:n Kuopion toimipisteen työntekijät ovat kaikki alansa asiantuntijoita, joilla on pitkä kokemus työskentelystä erityisesti Pohjois-Savon sekä muun Itä ja Keski-Suomen rakennusliikkeiden, teollisuusyritysten, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.

”Pyrimme aina muodostamaan kumppanuuksia, mikä onnistuu silloin, kun luottamus perustuu yhdessä saavutettuihin tuloksiin. Koemme onnistuneemme tässä, sillä olemme lyhyessä ajassa saaneet mukavasti toimeksiantoja seudun yrityksiltä ja muilta toimijoilta”, kertoo Sipti Oy:n Kuopion toimipisteen johtava ympäristöasiantuntija, filosofian tohtori Jari Koivunen.

Koivunen aloitti Siptillä - tarkkaan ottaen Sipti Environmentin palveluksessa - syyskuussa ja sai marraskuussa työparikseen ympäristösuunnittelija Heli Koivistoisen, joka on työskennellyt Koivusen kanssa työurallaan jo aiemminkin lähes viiden vuoden ajan. Molemmat ovat perehtyneitä ympäristöteknisiin maaperä- ja pohjavesitutkimuksiin sekä maaperän puhdistustöiden suunnitteluun ja laadunvalvontaan. Myös ympäristö-, vesi- ja maa-aineslupahakemukset, ympäristövaikutusten arvioinnit ja jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa sekä vesistö- ja sedimenttitutkimukset kuuluvat Koivusen ja Koivistoisen osaamisalueisiin.

”Ympäristöteknisten tutkimusten pohjalta voidaan asiantuntijatyönä arvioida tutkimuskohteen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta, arvioida kohteeseen soveltuvia puhdistusmenetelmiä sekä suunnitella puhdistustyön toteutus. Hyvin suunnitelluilla ja toteutetuilla tutkimuksilla, asiantuntevalla suunnittelulla sekä tarvittaessa tehtävien puhdistustöiden laadukkaalla ympäristöteknisellä valvonnalla voidaan varmistaa kuhunkin kohteeseen teknis-taloudellisesti ja ympäristön kannalta paras lopputulos”, Jari Koivunen toteaa.

Pilaantuneiksi todetuissa kohteissa puhdistustöiden valtamenetelmänä on ollut hänen mukaansa pitkään massanvaihto, jossa pilaantuneet massat poistetaan kohteesta ja toimitetaan muualle, yleensä kaatopaikalle jatkokäsiteltäväksi.

”Viime aikoina erilaiset in situ -puhdistusmenetelmät ovat lisääntyneet. Esimerkiksi polttoaineiden pilaamaa maaperää voi menestyksellisesti puhdistaa pumppaamalla maaperän huokosissa olevaa haihtuvia haitta- ainekomponentteja sisältävää kaasua pois, jolloin haitta-aineiden pitoisuudet maaperässä pienenevät”, hän lisää.

Koivusen kuvaamalla tavalla voidaan saavuttaa useissa tapauksissa myös huomattavia kustannussäästöjä, kun pilaantuneiden massojen kaivujen ja kuljetusten tarve vähenevät sekä kaatopaikkasijoitettavien massojen määrät ja niihin liittyvät maa-ainesjätteiden vastaanottomaksut pienenevät. Lisäksi in situ -menetelmiä käytettäessä maaperän kunnostaminen on usein ympäristöllisesti kestävämpää ja yleensä myös luonnonvaroja säästyy, kun massojen kaatopaikkasijoitus ja korvaavien neitseellisten maa-ainesten tarve vähenevät.

Geotekniikan ja ympäristön liitto

Siptin vahvuus on ollut yrityksen perustamisesta lähtien monialaisuus – avainhenkilöiden vankan kokemuksen ohella. Uudellamaalla toimivaksi osoittautunut strategia on sittemmin omaksuttu ohjenuoraksi Kymenlaaksossa ja nyt myös Pohjois-Savossa.

”Asiakkaista suurin osa on Kuopion seudulla, mutta olemme toteuttaneet projekteja myös muualla Suomessa Lounais-Suomesta Kaakkois-Suomeen ja myös pohjoisessa”, kertoo geotekniikkaan Sipti Oy:n Kuopion toimipisteessä erikoistunut projektipäällikkö Mika Rantala.

Sipti Oy:n Kuopion toimipisteen geo- ja ympäristöpalvelut

  • geosuunnittelu
  • maa- ja pohjarakennesuunnittelu
  • pohjatutkimukset
  • hulevesisuunnittelu
  • maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimukset, riskinarvioinnit, kunnostussuunnittelu ja kunnostustöiden laadunvalvonta
  • ympäristötutkimukset ja -tarkkailut (pinta- ja pohjavesi, jätevesi, huokoskaasu, sedimentti)
  • ympäristö-, vesi- ja maa-aineslupahakemukset
  • ympäristövaikutusten arviointimenettelyt (YVA)
  • Due Diligence -selvitykset (EDD, TDD)
  • rakennus- ja purkujätteiden hyötykäyttöselvitykset
  • jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa

 

Hän aloitti toimistoa vetävän Marko Haataisen ja projekti- insinööri Jaakko Isokankaan tavoin Sipti Oy:n Kuopion toimipisteen palveluksessa kuluvan vuoden kesäkuussa. Tiimin jäsenet tuntevat toisensa pitkältä ajalta, joten yhteinen työnteko ja -jako on ollut helppo omaksua.

”Panostamme myös uusiin suunnittelun työkaluihin, kuten tietomallinnukseen. Sen hallinta on nykyään erittäin tärkeää myös geoteknisessä suunnittelussa”, Isokangas korostaa.

Useissa kohteissa, joita nuorella toimistolla on jo tähän mennessä kertyneenä sievoinen määrä, geotekniseen suunnittelutoimeksiantoon sisältyy myös ympäristötekniikkaa. Tällöin Siptin eri yksiköille on luontevaa tehdä tiivistä yhteistyötä keskenään, mikä hyödyttää myös asiakkaita, koska nämä näin saavat tarvitsemansa palvelut suurempina kokonaisuuksina.

Asiakaskunta koostuu muun muassa suurista ja keskisuurista rakennusliikkeistä ja teollisuusyrityksistä sekä alueen kunnista. Syksyyn 2021 mennessä Sipti Oy:n Kuopion toimipiste onnistui kasvattamaan projektiensa määrän moninkertaiseksi ensimmäisiin kuukausiin verrattuna. Niiden joukossa on myös Kuopion keskustan kohteita, joiden yhteydessä on tavallista, että uudet perustukset ulotetaan aivan viereisten talojen viereen tai jopa alapuolelle. Yksi esimerkki tällaisista kohteista on syksyllä käynnistynyt asuinkerrostaloprojekti kuopiolaisten hyvin tunteman Rupla-työväentalon tontilla.

”Tällaisessa kohteessa on tärkeää tuntea rakennusten historiaa. Myös se, että on hyvä käsitys Kuopion ja sen lähiympäristön geologiasta, on tärkeää suunnittelutyössä”, Marko Haatainen pohtii.

kuvituskuva

Perusta paremmalle!

13.01.2022

Perusta paremmalle!


Teemu Rahikainen, Sipti Oy, toimitusjohtaja

Yllä mainittu slogan on selviö jokaiselle rakentajalle – tai ainakin sen pitäisi olla, silloinkin kun suunnitelmien lähtötiedot tai itse suunnitelmat ovat puutteelliset. Meille siptiläisille on kunnia- asia laatia niin hyvät suunnitelmat, ettei mikään oleellinen yksityiskohta jää arvailujen tai improvisoinnin varaan. Suunnitelmien laadusta olemme saaneet myös asiakkailtamme kiitosta, mikä sekä motivoi että velvoittaa jatkamaan samalla tarkalla tiellä. Tästä hyötyvät lopulta kaikki projekteissa mukana olevat niin aikataulullisesti ja laadullisesti kuin myös kustannusten optimoinnin kautta.

Tämä rakennusprojektien kolmijako – aikataulu, laatu ja kustannukset – on ainakin näennäisesti suhteellisen helppo määritellä ja sen toteutumista voi seurata. Silti tarvitaan muutakin: oikeaa tekemisen tapaa, sellaista, joka saa ihmiset antamaan parastaan. Suunnittelu- kuten muussakin työssä on tärkeää, että saa työssään arvostusta ja että voi tehdä vaativaakin työtä rennolla otteella. Tämä toteutuu, kun ympärillä on yhteisö, jonka parissa viihtyy ja josta saa aina tarvittaessa tukea työhönsä.

Meillä Siptissä henkilökunta koostuu sekä kokeneista että vastikään alalle ryhtyneistä nuorista ammattilaisista. Tämä yhdistelmä tuottaa oppimiskokemuksia molempiin suuntiin: nuoret saavat vastaanottaa kokeneemmille kertynyttä hiljaista tietoa ja kokeneemmat pääsevät jyvälle digitalisaation mahdollisuuksista. Yhteys koulutusmaailmaan nuorten kautta puolestaan tuo suunnitteluyhteisöön päivitettyä tietoa uusimmista tutkimustuloksista ja uusista mitoituskäytännöistä.

Tämä oppi ja tieto siirtyy parhaiten silloin, kun yhteisön jäsenet luottavat toisiinsa. Se siirtyy myös asiakkaiden parhaaksi, kun projekteissa työskennellään luottamuksen hengessä. Tällaista luottamusta pyrimme vaalimaan kaikessa toiminnassamme. Sen paras osoitus on se, että kaikki se, mikä on sovittu hoidettavan, myös hoidetaan – ajoissa ja tavoitteiden mukaisesti. 

Joskus asiat ja tilanteet muuttuvat kesken projektin. Tähän on voitava reagoida luovalla tavalla. Parhaiten se mielestäni onnistuu sellaisessa organisaatiossa, joka on riittävän suuri selvitäkseen vaihtuvien tilanteiden tuottamista haasteista, mutta samalla riittävän pieni voidakseen reagoida näihin haasteisiin nopeasti. Hieman kuluneen sanonnan mukaan isot laivat kääntyvät hitaasti, mutta se pitää kyllä paikkansa myös projektielämässäkin. Kun voi käyttää kaiken osaamisensa ja energiansa itse asiaan – tarvitsematta raportoida joka hetki ”komentosillalle” – vaikeistakin tilanteista selviää kunnialla. Luottamuksen hengen vallitessa voi ja suorastaan pitää sanoa myös se, jos jokin haaste on mahdoton ja hakea sitten yhdessä parhaita tapoja mennä eteenpäin.

Olen edellä koettanut kuvata arvojamme, jotka ovat perustana kaikessa toiminnassamme: monialaisuutta ja vahvaa osaamista, korkealaatuista tekemistä, rentoa ja innostavaa tapaa tehdä työtä sekä luottamusta. Nämä arvot voi kiteyttää mukailemalla symbolisesti alussa mainitsemaani slogania: perusta paremmalle!

Teemu Rahikainen 
Sipti Oy, toimitusjohtaja

Siptistä vuoden keravalainen yritys

21.12.2021

Siptistä vuoden keravalainen yritys


Vuoden yrittäjä Kerava 2021

Keravan yrittäjät valitsi 10-vuotiaan Sipti Oy:n vuoden keravalaiseksi yritykseksi 2021

Perusteluina valinnalle oli mm. yrityksen kehittyminen positiivisesti erityisesti viimeisten vuosien aikana niin liikevaihdollisesti kuin taloudellisesti.

Sipti Oy on oman alansa huippuosaaja, yrityksellä on suora ja välillinen merkitys työllistäjänä, Siptissä on hyvä työilmapiiri, ja työntekijät viihtyvät hyvin. Yritys tuo myös positiivista näkyvyyttä paikkakunnalle, kertoo palkitsemislautakunnan puheenjohtaja Juha Wickman. Sipti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ossi Rintala kävi vastaanottamassa palkinnon Keravan Yrittäjäjuhlassa.

Sipti Oy on huhtikuussa 2011 perustettu insinööritoimisto, joka on yrityksessä työskentelevien asiantuntijoiden omistama. Toimistot sijaitsevat Keravalla ja Kuopiossa. Sipti Oy tarjoaa yhdyskuntarakentamisen suunnittelu- ja tutkimuspalveluita, sekä rakentamisen asiantuntijapalveluita. Sipti Oy:ssä työskentelee 15 suunnittelijaa rennossa, mutta tehokkaassa porukassa.

Sipticonsultingin muodostuu yhtiöistä Sipti Oy, Sipti Infra Oy, Kymen Sipti Oy ja Sipti Environment Oy. Yhtiöt tarjoavat palveluja yhdessä ja erikseen. Sipti Infra on perustettu 2012, sen toimistot sijaitsevat Helsingin Malmilla sekä Lahdessa. Kotkassa sijaitseva Kymen Siptin toimisto on perustettu v. 2013, Sipti Environment Oy on perustettu 2019, ja sijaitsee Helsingin Malmilla. Sipti-yhtiöiden liikevaihto on yhteensä n. 5 mlj.€. Kukin Sipti-yhtiöistä on vahva toimija omalla osaamisen alueellaan.

Kasvusta ja laajenemisesta huolimatta yrityksissä on rento tekemisen meininki, jossa tehdään yhdessä perustaa paremmalle.

 

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Teemu Rahikainen, Sipti Oy, puh. 050 569 0991
hallituksen puheenjohtaja Ossi Rintala, Sipti Oy, puh.  040 755 8779
Juha Wickman, valitsemislautakunnan puheenjohtaja, Keravan yrittäjät, puh. 050 467 2250