Sweco on ostanut kaikki neljä Sipti-yhtiötä. Yrityskaupan myötä Sipti Oy, Sipti Infra Oy, Kymen Sipti Oy ja Sipti Environment Oy siirtyvät nykyisessä muodossaan Swecon omistukseen. 

Sweco oli tunnistanut Sipti-yhtiöiden vahvan ammattitaidon ja katsonut että Sipti-yhtiöiden palvelut täydentävät erinomaisesti Swecon tarjontaa erityisesti geoteknisen suunnittelun ja konsultoinnin osalta. Lisäksi Siptin voimakkaasti kasvanut ympäristökonsultoinnin liiketoiminta vahvistaa Swecon jo ennestään monipuolisia ympäristö- ja vastuullisuuskonsultoinnin palveluita. Sipteillä nähtiin yrityskaupan tuovan laajempia liiketoiminnan ja henkilöstön kehittämisen mahdollisuuksia osana monialaista ja vakaata yhtiötä. 

Yhdessä Swecon kanssa tarjoamme asiakkaillemme jatkossakin erittäin monipuolisen ja korkeatasoisen geo- ja ympäristötekniikan osaamisen erilaisiin kohteisiin ja myös vaativimpiin hankkeisiin. Kaupan myötä nykyiset Sipti-yhtiöiden asiakkaat saavat käyttöönsä myös Swecon monialaisen palvelutarjonnan, laajan suunnitteluosaamisen sekä suunnitteluresurssit.
Sopimukset ja projektit jatkuvat kuten ennenkin eikä yrityskauppa aiheuta toimenpiteitä Sipti-yhtiöiden asiakassuhteisiin. Myös yhteyshenkilöt ja heidän yhteystietonsa säilyvät ennallaan.

Jos sinulla herää kysymyksiä, otathan meihin yhteyttä. Vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiinne. 

Yhteystiedot Sipti-yhtiöt:
Teemu Rahikainen, Sipti-yhtiöt, johtoryhmän pj, +358 50 569 0991
Ossi Rintala, Sipti yhtiöt, johtoryhmän jäsen, +358 40 7558 779
Marko Haatainen, toimitusjohtaja Sipti Oy, +358 40 7371 793
Tuomas Kärki, toimitusjohtaja Sipti Infra Oy, +358 50 547 2707
Verneri Vulkko, toimitusjohtaja Kymen Sipti Oy, +358 44 704 6218
Petra Pihlainen, toimitusjohtaja Sipti Environment Oy, +358 40 757 9931

Yhteystiedot Sweco:
Juho Siipo, toimialajohtaja, Infra ja liikenne, +358 400 764 890

NCC Suomi Oy:n KVR-urakoima toimistorakennuskohde valmistui Helsingin Ruoholahteen kesällä 2024. Sipti Infra on toiminut vaativan hankkeen geoteknisenä asiantuntijana alusta lähtien.

Ruoholahdessa Porkkalankadun varrella sijaitseva We Land edustaa sekä arkkitehtuuriltaan että tekniikaltaan nykyaikaisen toimistorakentamisen huippulaatua. Sama korkea laatu on ollut periaatteena rakennuksen näkyvien osien lisäksi myös geotekniikassa.

Ruoholahden kaupunginosan pohjarakennustekninen vaativuus on seurausta sekä meren läheisyydestä että maaperän suurista vaihteluista. Merivesien hallinnan merkitys korostuu, kun rakennetaan kellarikerroksia merivedenpinnan alapuolelle. We Landissa on kellarikerroksia kolme, ja niistä alin ulottuu kymmenen metriä merivedenpinnan ja samalla pohjavedenpinnan alapuolelle. ”Tästä syystä oli selvää, että tarvitaan tiivis rakenne kaivannon ympärille. Järkevimmäksi ratkaisuksi kaivannon syvimmässä kohdassa osoittautui porapaaluseinä”, kertoo Sipti Infran toimitusjohtaja Tuomas Kärki. Osin pysyväksi jäävän porapaaluseinän rakenne on tiivis, mutta kalliosta suotautuvia vesiä varten piti rakennuksen alle kuitenkin suunnitella salaojitusjärjestelmä.

Porapaaluseinän rakentamista hidasti vanha, Alkon pääkonttorin rakentamisen aikaan maaperään jätetty ponttiseinä. Se aiheutti kalustorikkoja, eikä sitä saatu kaikilta osuuksiltaan poistettua. Sen sijaan olemassa olevien rakennusten tarvitsema kunnallis- ja teletekniikka oli siirrettävä tontilta suurta varovaisuutta noudattaen, jotta We Landin pohjarakennusteknisiä töitä voitiin jatkaa. Johtosiirtojen vuoksi porapaaluseinä oli asennettava kaivannon ympärille vaiheittain, jotta naapuritalojen tekniikkaan ei aiheutettaisi häiriöitä.

Porapaaluseinän valintaan vaikutti myös se, että tontin maaperässä on työläästi läpäistävää täyttömaata. Pohjarakennustöiden vaativuutta taas lisäsi se, että kallionpinnan taso vaihtelee voimakkaasti: paikoin kallio on lähellä maanpintaa, paikoin huomattavasti syvemmällä.

Siihen, kuinka ylös vesitiiviit rakenteet oli ulotettava, vaikutti keskeisellä tavalla suurimman merivesitulvan vedenpinnan taso, joka tällä alueella oli katujen korot huomioiden +3,0 metriä. Työnaikaisesti oli huomioitu myös mahdolliset hulevesitulvat. Kaivannosta oli yhteys muun muassa metrotunneleihin. ”Oli ehdottoman tärkeää, että kaivannon vesitiiveys toteutui kaikissa tilanteissa. Vesitiiveydelle asetettiin tiukat vuotorajat, joita seurattiin tarkasti koko työmaan ajan”, Kärki toteaa.

Kuva: NCC

Eteläisessä Kouvolassa rakenteilla olevan Inkeroisten Monitoimitalo on edennyt pohjarakennusvaiheen loppumetreille.

Kesällä 2025 valmistuvan kohteen toteutusmuoto on yhteistoiminnallinen KVR-urakka. KVR-urakoitsija SRV on tehnyt yhteistyötä Kymen Siptin kanssa jo tarjousvaiheessa, ja yhteistä tekemistä riittää runsaasti vielä toteutusvaiheessakin.

Inkeroisten Monitoimitalo tuo eteläisen Kouvolan peruskoulu- ja esiopetuksen, varhaiskasvatuksen sekä muut kunnalliset sivistyspalvelut saman katon alle. Noin 30 miljoonan euron rakennuskokonaisuuteen sisältyvät tilat myös kirjastolle, kansalaisopistolle ja eri liikuntamuodoille.

Ennen kuin kuokka lyötiin maahan, tontilta purettiin vanha huonokuntoinen koulurakennus. Sen laajennusosa oli kuitenkin järkevää säilyttää. Tästä päätöksestä seurasi mahdollisuus luovalle geotekniselle suunnittelulle, sillä vanhan laajennusosan ja uuden monitoimitalon perustamistason korkeusero on noin kaksi metriä.

”Oli otettava huomioon mahdolliset sivusiirtymät ja vahvistettava laajennusosan ja uuden rakennuksen välisen saumakohdan maaperää. Harkinnassa oli vesilasi-injektointi, mutta sen rajoituksena on, että se sopii vain tietyntyyppiselle hiekalle. Päädyimme geopolymeeri-injektointiin, jossa tällaista rajoitusta ei ole”, Kymen Siptin toimitusjohtaja Verneri Vulkko kertoo.

Taloudellisesta näkökulmasta merkittävin osaavan geosuunnittelun anti kohteessa on kuitenkin ollut se, että eri perustamistasoja vertailemalla on saatu massatalous optimoiduksi.

”Tässä asiassa Kymen Siptin panos oli todella merkittävä jo tarjousvaiheessa”, toteaa työmaapäällikkö Juho Riisiö SRV:stä.
Pohjatutkimuksista työnaikaisiin katselmuksiin

Kymen Sipti on ollut koko hankkeen ajan SRV:n kumppanina sekä tarjousvaiheen asiantuntijana että työmaavaiheessa hiottavien suunnitelmien ja pidettävien katselmusten tekijänä. Esimerkiksi pilarianturoiden lopulliset mitat tarkistettiin työmaalla tehtävien levykuormituskokeiden tulosten perusteella ja kallioalueen todellisen rajauksen mukaan.

”Katselmukset taas ovat paikallaan muun muassa siksi, että saadaan varmuus yhteisestä ymmärryksestä, mitä esimerkiksi jokin täyttöihin määrätty maa-aines tarkoittaa. Kun mennään geotekniikan hienouksiin, termejä ei aina ymmärretä samalla tavalla”, Vulkko toteaa.
 

Allianssimallilla toteutettavan Koskelan uuden raitiovaunuvarikon toteutusvaihe käynnistyy syksyllä 2024. Sipti Infra on geotekniikan asiantuntijana mukana allianssissa, jonka osapuolten välistä yhteistyötä on hiottu jo Ruskeasuon raitiovaunu- ja bussivarikkohankkeen aikana.

Molempia varikoita rakennuttaa Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy.

Keväällä 2024 valmistunut Ruskeasuon raitiovaunu- ja bussivarikkohanke on saanut julkista kiitosta. Hanke sai kunniamaininnan Tekla BIM Awards 2023 -kilpailussa sekä finaalipaikan Rakennuslehden Vuoden Työmaa 2023 -kisassa. Ruskeasuon varikkotyömaalla on ollut samanaikaisesti meneillään sekä infra- että talonrakennustöitä, mikä Siptin kaltaiselle monialaiselle suunnitteluyritykselle on ollut myönteinen näytön paikka. Koskelan varikkohankkeessa tarvetta on Sipti Infran geoteknisen ja pohjarakennusteknisen osaamisen lisäksi myös Sipti Environmentin tarjoamalle pilaantuneiden maiden tietotaidolle.

Kunniamaininta Teklan tietomallikisassa ei ollut sattumaa, sillä Sipti Infran yksi tärkeimmistä kehityskohteista on ollut geoteknisen suunnittelun vienti seuraavalle aikakaudelle.

Tietomallinnusta yhtiössä on omalla työpanoksellaan kehittänyt ennen kaikkea projektipäällikkö ja tietomalliasiantuntija, maanmittausalan insinööri Jimi Koivuoja.

”Kieltämättä koulutus, osaaminen ja yhtiön kehityshalukkuus ovat antaneet hyvät valmiudet lähestyä tietomallintamista kokonaisvaltaisemmin kuin mihin tällä alalla on ehkä totuttu. Olemme voineet integroida nykyisiin toimintatapoihimme uusia työkaluja, joiden avulla voimme tehdä tietomallintamista oikein ja joustavasti. Meille valmiita ja yleisesti geosuunnitteluun soveltuvia ratkaisuja on niukasti saatavilla”, Koivuoja kertoo.

Rakennusalalla tietomallinnus kehittyy jatkuvasti ja Koivuojan mukaan on tärkeää, että jokainen osallistuu sen eteenpäin viemiseen. Sipti Infra tarjoaa kattavaa ja laadukasta tietomallinnusta jokaiselle hankkeelle.

”Koskelan varikon allianssihankkeessa keskustellaan avoimesti geotietomallin vaatimuksista ja mahdollisuuksista. Ruskeasuon raitiovaunuvarikolla sovelletun tietomallin saavutukset, kuten tarkkuus ja tietosisältö, toimivat Koskelan varikolla lähtötasona”, Koivuoja toteaa.

Koskelan työmaan tavoitteena on alkaa 2024

Koskelan varikkohankkeen kehitysvaihe on ollut käynnissä elokuusta 2023 alkaen, mutta tontilla on tapahtunut jo paljon ennen sitä. 1950-luvulla valmistuneen raitiovaunuvarikon maaperästä on odotetusti todettu öljy-yhdisteitä, jotka on käsiteltävä asianmukaisesti ennen varikon rakentamista.

Sipti Environmentin toimitusjohtaja Petra Pihlainen tuntee kohteen jo yli 20 vuoden takaa, jolloin nykyisin tilaajana ja rakennuttajana toimivan Kaupunkiliikenne Oy:n edeltäjä HKL tutkitutti Koskelan varikon maaperää tulevia rakennushankkeita ajatellen.

”Vielä ei ole lyöty lukkoon menetelmää, jolla maaperä kunnostetaan. Allianssitarjouskilpailussa yhden osa-alueen muodostivat innovatiiviset ympäristöratkaisut, joita on myös pilaantuneen maan osalta hankkeessa pohdittu”, Pihlainen kertoo.

Hanke on haastava myös perinteisen geotekniikan näkökulmasta, sillä laajan tontin pohjasuhteet vaihtelevat voimakkaasti vanhoista täyttömaista pehmeään saveen, kallioon ja hiekkakerroksiin saven päällä. Hankkeen onnistunut toteutus tulee siis vaatimaan saumatonta yhteistyötä Sipti Infran ja muiden allianssin jäsenten Kaupunkiliikenne Oy:n, Skanskan, Sweco Finlandin, Rejlers Rakentaminen Oy:n ja Arkkitehtihuone APRT:n välillä, jotta varikko valmistuu tavoitteen mukaisesti vuonna 2028.

Kuva: Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy

Kuopioon valmistuu ensi kesään mennessä Juustoportti-yhtiöihin kuuluvan Kasvisgallerian valmisruokatehdas. Tontin sopivuuden yksi edellytys oli mahdollisuus laajentaa tuotantotiloja tulevaisuudessa. Kun sopiva tontti löytyi, Kuopion kaupunki huolehti esirakentamisesta, joka tässä tapauksessa käsitti tontin tasauksen ja kaivutyöt. Sipti on ollut hankkeessa pohjatutkimuksista ja geoteknisestä suunnittelusta vastaavana asiantuntijana mukana hankkeen viitesuunnitteluvaiheesta asti. Tuossa vaiheessa Siptin tehtävänä oli tehdä perustamistapaselvitys ja alustava piha-alueen pinnantasaussuunnitelma. Toimeksianto on sittemmin jatkunut toteutusvaiheen pohjarakennussuunnitelmien teolla.

Rakennustyöt käynnistyivät elokuussa 2023 ja valmista on määrä tulla kesällä 2024. Urakkamuoto on projektinjohtourakka, jonka toteuttaa kuopiolainen Rakennustyö Salminen Oy. Työmaa on edennyt ensimmäisten kuukausiensa aikana ripeästi, sillä betonielementtirunkoista rakennusta ei tarvitse paaluttaa.

”Luonnollisesti tarvittiin tarkat pohjatutkimukset sen toteamiseksi, että maanvarainen perustaminen tässä tapauksessa toimii. Pohjamaa tontilla on pääasiassa moreenia, mikä paikalliset geologiset olot tuntien ei ollut yllätys. Moreeneja tosin on täälläkin erilaisia, ja ne käyttäytyvät eri lailla kuivana ja sateella kastuessaan”, Marko Haatainen selvittää.

Osalla tonttia kallio on hyvin lähellä maanpintaa, minkä vuoksi tontilla on tehty louhintaa. Pohjanvahvistuksia ei ole työmaalla tarvinnut tehdä, koska moreenin kantavuus on riittävä. Poikkeuksena on elementtirungon pystytystä varten hankitun nosturin perustaminen. Riittävän kantavuuden saavuttamiseksi tehtiin murskeesta nosturipeti, jonka kantavuuden riittävyys varmistettiin Siptin Mika Rantalan tekemin laskelmin.

Kun Kampin keskus keväällä 2006 valmistui, Helsingin vanha linja-autoasema kävi tarpeettomaksi. Uutta kestävää käyttöä piti odottaa 17 vuotta,
kunnes ravintolatoimintaa sekä elokuva- ja musiikkiesityksiä yhdistävä Kulttuurikasarmi avasi ovensa yleisölle.

Sipti oli keskeisellä tavalla mukana Kulttuurikasarmi-hankkeessa alusta alkaen. Rakennukseen suunniteltiin uusia maanalaisia tiloja, mikä loi tarvetta vaativille pohjavahvistusratkaisuille. Esimerkiksi vanhojen perustusten vakaus oli varmistettava suihkuinjektoinnin avulla. Lisäksi oli estettävä koko suojellun vanhan rakennuksen painuminen, mihin tarvittiin porapaalutusta. Julkisivun sivusiirtymien torjumiseen puolestaan ideoitiin ulokkeina toimivien teräskehien, vetopaalujen ja rakennuksen sisälle valettujen holvien muodostama kuormansiirtorakenne. Kun vielä louhintojakin
tarvittiin, kokonaisuudessa oli käyttöä lähes kaikille Siptin suunnittelu- ja valvontapalvelujen osa-alueille.

Joulukuun alussa siptiläiset kokoontuivat viettämään pikkujoulujuhlaansa tähän hienoon, pieteetillä uutta elämäänsä varten muunneltuun rakennukseen.

Lehdet ja lehtien pääkirjoitukset pursuavat nykyisin huonoja uutisia, joita niiden masentavuudesta huolimatta

on kansalaisille kerrottava. Rakennusala ei ole irrallaan muusta yhteiskunnasta; yhtä lailla ja jopa vielä enemmän rakennusalaa haittaavat Ukrainan sota, korkeat korot, Venäjän rajahäirintä ja kasvava työttömyys. Tällaisten uutisten keskellä korostuu selviytyminen ajan haasteista: miten sopeuttaa oma toiminta tapahtuneisiin muutoksiin ja miten varautua jossain vaiheessa taas koittaviin parempiin aikoihin?

Edellä kuvaamastani huolimatta me Siptillä olemme onnistuneet kasvattamaan toimintaamme sekä kokonaisuutena että kaikilla paikallisilla yhtiöillämme erikseen. Viime mainitusta kiitos kuuluu kunkin Sipti-yhtiön osaavalle johdolle ja osaaville työntekijöille. Osaamisella tarkoitan sekä oman ammatin hallintaa että taitoa hoitaa asiakassuhteita ja kykyä tehdä yhteistyötä niin siptiläisten kuin myös muiden kollegojen kanssa. Tällaiset yhteistyösuhteet ovat hyvin tärkeitä eritoten suurissa rakennushankkeissa ja myös tarjottaessa esimerkiksi kunnille pitkiä puitesopimuksia.

Kun on kyseessä laaja tarjouksen kohde, muodostamme usein Siptin sisällä projektiorganisaation, jossa voi olla edustettuina asiantuntijoita eri Sipti-yhtiöistä. Juuri tämä monipuolisuus on mielestäni etu, josta meidän tulee pitää kiinni jatkossakin. Heinäkuun lopussa päättyneen tilikauden hyvä liiketulos on edustava esimerkki tästä. Kannattavan toiminnan ansiosta meidän ei myöskään ole tarvinnut lomauttaa yhtäkään noin 45 työntekijästämme. Toisaalta uusia rekrytointeja emme ole hetkeen tehneet. Nykyresursseilla olemme pärjänneet vaativissakin kohteissa, kuten Rakennuslehden Vuoden Työmaa -kilpailun voittaneen Nordean

Pohjoismaiden pääkonttorin työmaalla.

Nordean kohteen lisäksi olemme saaneet olla mukana Helsingin entisen linja-autoaseman muuntamisessa kulttuurikäyttöön. Kulttuurikasarmi valmistui lokakuussa 2023, ja se ei olisi toteutunut ilman elokuvamaahantuojanakin ja CapManin perustajana tunnetun Ari Tolppasen henkilökohtaista rahallista panostusta.

Meidän on syytä olla tyytyväinen siitä, että ajan ikävyyksistä huolimatta olemme pärjänneet hyvin. Kiitos siitä kuuluu luonnollisesti teille kaikille, hyvät yhteistyökumppanit!

Teemu Rahikainen
 

Lasipalatsin aukio Helsingissä on tullut siptiläisille tutuksi viime vuosien aikana pintaa syvemmältä. Sipti vastasi vuonna 2018 avatun Amos Rex taidemuseon maanalaisien tilojen rakenne-, pohjarakenne- ja kalliorakennesuunnittelusta. Nyt marraskuussa 2023 ihan Amos Rex taidemuseon viereen avattu Kulttuurikasarmi oli puolestaan Siptin pohjarakenne- ja kalliorakennesuunnittelukohde, jossa lisämausteena oli suuri osa työnaikaisten tuentarakenteiden suunnittelusta.

Laajuudeltaan Kulttuurikasarmi kattaa suojellun Helsingin vanhan linja-autoaseman maanpäällisten tilojen lisäksi rakennuksen alapuoliset sekä Lasipalatsin aukion puoleiset maanalaiset tilat. Uudet maanalaiset tilat olemassa olevan rakennuksen alapuolelle ja viereen – suunnittelukohde selkeästi Siptin ydinosaamisalueella.

Siptiläisen silmin kohde oli varsin mielenkiintoinen. Syvä kaivanto, jolle reunaehdot asettivat mm. alapuoliset metrotunnelit, viereiset maanalaiset rakennukset – Amos Rex ja Kampin pysäköintilaitos – sekä vanhan linja-autoaseman suojellut massiivitiilirakenteiset ulkoseinät. Lasipalatsin aukion puoleinen vanha ulkoseinä luonnonkivisokkeli mukaan lukien tuettiin ilmaan porapaaluristikkotornien avulla. Kaivannon tukiseinäratkaisuiksi muotoutuivat kallioon ankkuroidut porapaaluteräslevysettiseinä ja suihkupaaluseinät.

Vaativuutta itse tuentarakenteiden suunnitteluun toi monikin asia. Maankaivun lisäksi kohteessa oli varsin mittavat ja tarkkarajaiset louhinnat. Suojeltu ulkoseinä rakenteena vaati tuentarakenteen alleen koko kaivannon pituudelle ja sallitut siirtymät täytyi tiukkaan rajata. Uusille betonirakenteille piti olla riittävä työtila toteuttaa. Tilaa kaivannossa oli verrattain vähän.

Kiitos hyvästä yhteistyöstä mm. kohteen projektinjohtourakoitsija SRV:lle sekä Kreatelle, joka vastasi pääosin suunnitelmiemme toteutuksesta. Suunnitteluratkaisumme toimivat kohteessa mallikkaasti, joten voidaan ilolla todeta, että homma hoitui #siptisti!

Kansainvälinen kiinteistökehitysyhtiö Pembroke rakennuttaa uutta toimistorakennusta Nordealle Helsingin Vallilaan, kortteliin, jossa Nordealla on ollut tiloja 1960-luvulta lähtien. Pohjarakennusteknisestikin vaativan hankkeen päätoteuttajana toimii NCC. Pohjarakennussuunnittelu on Siptin ja ympäristötekniset selvitykset Sipti Environmentin vastuulla.

Nordealla on ollut toimitiloja Helsingin Vallilassa yli 50 vuoden ajan esimerkiksi kahvipaahtimostaan tunnetun vanhan teollisuusalueen tuntumassa. Jotta tilaa uudelle rakennukselle saatiin järjestymään, alueelta oli mielekästä purkaa käyttöikänsä päähän edennyt vanha toimistorakennus. Samassa yhteydessä Sipti Environment sai tehtäväkseen tarkastaa maaperän ympäristöteknisen kunnon. 

”Kohdekiinteistön maaperässä ei juurikaan todettu haitta-aineita. Tutkiminen oli silti perusteltua, sillä läheisillä kiinteistöillä on todettu historiallista pilaantuneisuutta”, kertoo maaperän ympäristöteknisiin tutkimuksiin osallistunut Lauri Vallittu Sipti Environmentistä. 

Samassa yhteydessä Sipti Environment asensi maaperään pohjaveden havaintoputken, jonka avulla pohjaveden laatua ja pinnantasoa seurattiin ennen varsinaisten purku- ja rakennustöiden aloitusta. 

Kun varsinaiseen pohjarakennussuunnitteluun päästiin, voitiin hyödyntää olemassaolevia pohjatutkimustuloksia. Niiden perusteella oli todettavissa, että perustamis tavaksi on järkevää valita paalutus. Porapaalutus valikoitui ratkaisuksi, koska sen avulla mahdolliset paaluttamisen esteet maaperässä ovat helpommin läpäistävissä kuin lyöntipaalutuksella.

”Osa vanhan rakennuksen perustuksista piti kuitenkin purkaa ennen paalutusten ja muiden pohjarakennustöiden aloittamista”, kertoo suunnittelupäällikkö Emil Ranta NCC:stä. Siptin pohjarakennussuunnittelusta vastaava projektipäällikkö Juha Häkkänen pitää hankkeen keskeisenä geoteknisenä haasteena kaivannon tekoa useita metrejä pysyvän pohjavedenpinnan alapuolelle. 

”Kaivanto saatiin tiiviiksi tavanomaisella teräspontituksella, jonka juuri tiivistettiin suihkupaalutuksella”, Häkkänen kertoo.

Myös paalutuskoneen ja muiden työkoneiden alustat oli tehtävä huolellisella geosuunnittelulla. Suunnitelmat kehittyivät yhteistyössä työmaaorganisaation kanssa koko työmaan pohjarakennusvaiheen ajan. Tällä hetkellä kohteessa ovat jo meneillään talotekniset työt. Koko kohde valmistuu alkuvuodesta 2024.