Sipti Infra Oy:n hallitus on erottanut Roman Timaskinin toimitusjohtajan tehtävistä ja uudeksi toimitusjohtajaksi hallitus on valinnut Tuomas Kärjen.

Hallitus erotti Roman Timaskinin toimitusjohtajan tehtävistä välittömästi hänen ilmoitettuaan erostaan Sipti Infra Oy:n palveluksesta. Roman Timaskin hoitaa projektien sisäisiä siirtymätehtäviä muille suunnittelijoille Sipti Infrassa 20.2.2022 saakka.

Valitamme tästä aiheutuvaa mahdollista haittaa tai viivästymistä asiakkaille. Pyrimme toimimaan siten, että asiakastoimeksiannot tehdään mahdollisimman joustavasti.

Tuomas Kärki on ollut yrityksen palveluksessa jo kymmenisen vuotta ja hän on myös yhtiön osakas. Tuomas on geotekniikan erityisasiantuntija ja hän on toiminut pitkään uudisrakentamisen, korjausrakentamisen ja infrarakentamisen parissa.

Toivotamme Tuomakselle menestystä uudessa tehtävässään!

Teemu Rahikainen
Sipti Infra Oy:n hallituksen puheenjohtaja

Sipti Oy:n ja Sipti Environment Oy:n Kuopion toimipiste aloitti toimintansa kesäkuussa 2021, jolloin Marko Haatainen aloitti tiimin vetäjänä ja samalla Sipti Oy:n varatoimitusjohtajana. Marraskuuhun mennessä toimipisteen tiimi oli kasvanut jo viisihenkiseksi.

Kaiken asiantuntijatyön avaintekijä on luottamus asian hallintaan ja siihen, että saatu toimeksianto tulee toteutetuksi toimeksiantajan parhaaksi. Kun toiminta nojautuu tähän periaatteeseen, on odotettavissa, että yhteistyöstä tulee pitkäkestoista. Tänä vuonna toimintansa aloittaneen Sipti Oy:n Kuopion toimipisteen työntekijät ovat kaikki alansa asiantuntijoita, joilla on pitkä kokemus työskentelystä erityisesti Pohjois-Savon sekä muun Itä ja Keski-Suomen rakennusliikkeiden, teollisuusyritysten, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.

”Pyrimme aina muodostamaan kumppanuuksia, mikä onnistuu silloin, kun luottamus perustuu yhdessä saavutettuihin tuloksiin. Koemme onnistuneemme tässä, sillä olemme lyhyessä ajassa saaneet mukavasti toimeksiantoja seudun yrityksiltä ja muilta toimijoilta”, kertoo Sipti Oy:n Kuopion toimipisteen johtava ympäristöasiantuntija, filosofian tohtori Jari Koivunen.

Koivunen aloitti Siptillä - tarkkaan ottaen Sipti Environmentin palveluksessa - syyskuussa ja sai marraskuussa työparikseen ympäristösuunnittelija Heli Koivistoisen, joka on työskennellyt Koivusen kanssa työurallaan jo aiemminkin lähes viiden vuoden ajan. Molemmat ovat perehtyneitä ympäristöteknisiin maaperä- ja pohjavesitutkimuksiin sekä maaperän puhdistustöiden suunnitteluun ja laadunvalvontaan. Myös ympäristö-, vesi- ja maa-aineslupahakemukset, ympäristövaikutusten arvioinnit ja jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa sekä vesistö- ja sedimenttitutkimukset kuuluvat Koivusen ja Koivistoisen osaamisalueisiin.

”Ympäristöteknisten tutkimusten pohjalta voidaan asiantuntijatyönä arvioida tutkimuskohteen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta, arvioida kohteeseen soveltuvia puhdistusmenetelmiä sekä suunnitella puhdistustyön toteutus. Hyvin suunnitelluilla ja toteutetuilla tutkimuksilla, asiantuntevalla suunnittelulla sekä tarvittaessa tehtävien puhdistustöiden laadukkaalla ympäristöteknisellä valvonnalla voidaan varmistaa kuhunkin kohteeseen teknis-taloudellisesti ja ympäristön kannalta paras lopputulos”, Jari Koivunen toteaa.

Pilaantuneiksi todetuissa kohteissa puhdistustöiden valtamenetelmänä on ollut hänen mukaansa pitkään massanvaihto, jossa pilaantuneet massat poistetaan kohteesta ja toimitetaan muualle, yleensä kaatopaikalle jatkokäsiteltäväksi.

”Viime aikoina erilaiset in situ -puhdistusmenetelmät ovat lisääntyneet. Esimerkiksi polttoaineiden pilaamaa maaperää voi menestyksellisesti puhdistaa pumppaamalla maaperän huokosissa olevaa haihtuvia haitta- ainekomponentteja sisältävää kaasua pois, jolloin haitta-aineiden pitoisuudet maaperässä pienenevät”, hän lisää.

Koivusen kuvaamalla tavalla voidaan saavuttaa useissa tapauksissa myös huomattavia kustannussäästöjä, kun pilaantuneiden massojen kaivujen ja kuljetusten tarve vähenevät sekä kaatopaikkasijoitettavien massojen määrät ja niihin liittyvät maa-ainesjätteiden vastaanottomaksut pienenevät. Lisäksi in situ -menetelmiä käytettäessä maaperän kunnostaminen on usein ympäristöllisesti kestävämpää ja yleensä myös luonnonvaroja säästyy, kun massojen kaatopaikkasijoitus ja korvaavien neitseellisten maa-ainesten tarve vähenevät.

Geotekniikan ja ympäristön liitto

Siptin vahvuus on ollut yrityksen perustamisesta lähtien monialaisuus – avainhenkilöiden vankan kokemuksen ohella. Uudellamaalla toimivaksi osoittautunut strategia on sittemmin omaksuttu ohjenuoraksi Kymenlaaksossa ja nyt myös Pohjois-Savossa.

”Asiakkaista suurin osa on Kuopion seudulla, mutta olemme toteuttaneet projekteja myös muualla Suomessa Lounais-Suomesta Kaakkois-Suomeen ja myös pohjoisessa”, kertoo geotekniikkaan Sipti Oy:n Kuopion toimipisteessä erikoistunut projektipäällikkö Mika Rantala.

Hän aloitti toimistoa vetävän Marko Haataisen ja projekti- insinööri Jaakko Isokankaan tavoin Sipti Oy:n Kuopion toimipisteen palveluksessa kuluvan vuoden kesäkuussa. Tiimin jäsenet tuntevat toisensa pitkältä ajalta, joten yhteinen työnteko ja -jako on ollut helppo omaksua.

”Panostamme myös uusiin suunnittelun työkaluihin, kuten tietomallinnukseen. Sen hallinta on nykyään erittäin tärkeää myös geoteknisessä suunnittelussa”, Isokangas korostaa.

Useissa kohteissa, joita nuorella toimistolla on jo tähän mennessä kertyneenä sievoinen määrä, geotekniseen suunnittelutoimeksiantoon sisältyy myös ympäristötekniikkaa. Tällöin Siptin eri yksiköille on luontevaa tehdä tiivistä yhteistyötä keskenään, mikä hyödyttää myös asiakkaita, koska nämä näin saavat tarvitsemansa palvelut suurempina kokonaisuuksina.

Asiakaskunta koostuu muun muassa suurista ja keskisuurista rakennusliikkeistä ja teollisuusyrityksistä sekä alueen kunnista. Syksyyn 2021 mennessä Sipti Oy:n Kuopion toimipiste onnistui kasvattamaan projektiensa määrän moninkertaiseksi ensimmäisiin kuukausiin verrattuna. Niiden joukossa on myös Kuopion keskustan kohteita, joiden yhteydessä on tavallista, että uudet perustukset ulotetaan aivan viereisten talojen viereen tai jopa alapuolelle. Yksi esimerkki tällaisista kohteista on syksyllä käynnistynyt asuinkerrostaloprojekti kuopiolaisten hyvin tunteman Rupla-työväentalon tontilla.

”Tällaisessa kohteessa on tärkeää tuntea rakennusten historiaa. Myös se, että on hyvä käsitys Kuopion ja sen lähiympäristön geologiasta, on tärkeää suunnittelutyössä”, Marko Haatainen pohtii.

Yllä mainittu slogan on selviö jokaiselle rakentajalle – tai ainakin sen pitäisi olla, silloinkin kun suunnitelmien lähtötiedot tai itse suunnitelmat ovat puutteelliset. Meille siptiläisille on kunnia- asia laatia niin hyvät suunnitelmat, ettei mikään oleellinen yksityiskohta jää arvailujen tai improvisoinnin varaan. Suunnitelmien laadusta olemme saaneet myös asiakkailtamme kiitosta, mikä sekä motivoi että velvoittaa jatkamaan samalla tarkalla tiellä. Tästä hyötyvät lopulta kaikki projekteissa mukana olevat niin aikataulullisesti ja laadullisesti kuin myös kustannusten optimoinnin kautta.

Tämä rakennusprojektien kolmijako – aikataulu, laatu ja kustannukset – on ainakin näennäisesti suhteellisen helppo määritellä ja sen toteutumista voi seurata. Silti tarvitaan muutakin: oikeaa tekemisen tapaa, sellaista, joka saa ihmiset antamaan parastaan. Suunnittelu- kuten muussakin työssä on tärkeää, että saa työssään arvostusta ja että voi tehdä vaativaakin työtä rennolla otteella. Tämä toteutuu, kun ympärillä on yhteisö, jonka parissa viihtyy ja josta saa aina tarvittaessa tukea työhönsä.

Meillä Siptissä henkilökunta koostuu sekä kokeneista että vastikään alalle ryhtyneistä nuorista ammattilaisista. Tämä yhdistelmä tuottaa oppimiskokemuksia molempiin suuntiin: nuoret saavat vastaanottaa kokeneemmille kertynyttä hiljaista tietoa ja kokeneemmat pääsevät jyvälle digitalisaation mahdollisuuksista. Yhteys koulutusmaailmaan nuorten kautta puolestaan tuo suunnitteluyhteisöön päivitettyä tietoa uusimmista tutkimustuloksista ja uusista mitoituskäytännöistä.

Tämä oppi ja tieto siirtyy parhaiten silloin, kun yhteisön jäsenet luottavat toisiinsa. Se siirtyy myös asiakkaiden parhaaksi, kun projekteissa työskennellään luottamuksen hengessä. Tällaista luottamusta pyrimme vaalimaan kaikessa toiminnassamme. Sen paras osoitus on se, että kaikki se, mikä on sovittu hoidettavan, myös hoidetaan – ajoissa ja tavoitteiden mukaisesti. 

Joskus asiat ja tilanteet muuttuvat kesken projektin. Tähän on voitava reagoida luovalla tavalla. Parhaiten se mielestäni onnistuu sellaisessa organisaatiossa, joka on riittävän suuri selvitäkseen vaihtuvien tilanteiden tuottamista haasteista, mutta samalla riittävän pieni voidakseen reagoida näihin haasteisiin nopeasti. Hieman kuluneen sanonnan mukaan isot laivat kääntyvät hitaasti, mutta se pitää kyllä paikkansa myös projektielämässäkin. Kun voi käyttää kaiken osaamisensa ja energiansa itse asiaan – tarvitsematta raportoida joka hetki ”komentosillalle” – vaikeistakin tilanteista selviää kunnialla. Luottamuksen hengen vallitessa voi ja suorastaan pitää sanoa myös se, jos jokin haaste on mahdoton ja hakea sitten yhdessä parhaita tapoja mennä eteenpäin.

Olen edellä koettanut kuvata arvojamme, jotka ovat perustana kaikessa toiminnassamme: monialaisuutta ja vahvaa osaamista, korkealaatuista tekemistä, rentoa ja innostavaa tapaa tehdä työtä sekä luottamusta. Nämä arvot voi kiteyttää mukailemalla symbolisesti alussa mainitsemaani slogania: perusta paremmalle!

Teemu Rahikainen 
Sipti Oy, toimitusjohtaja

Keravan yrittäjät valitsi 10-vuotiaan Sipti Oy:n vuoden keravalaiseksi yritykseksi 2021

Perusteluina valinnalle oli mm. yrityksen kehittyminen positiivisesti erityisesti viimeisten vuosien aikana niin liikevaihdollisesti kuin taloudellisesti.

Sipti Oy on oman alansa huippuosaaja, yrityksellä on suora ja välillinen merkitys työllistäjänä, Siptissä on hyvä työilmapiiri, ja työntekijät viihtyvät hyvin. Yritys tuo myös positiivista näkyvyyttä paikkakunnalle, kertoo palkitsemislautakunnan puheenjohtaja Juha Wickman. Sipti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ossi Rintala kävi vastaanottamassa palkinnon Keravan Yrittäjäjuhlassa.

Sipti Oy on huhtikuussa 2011 perustettu insinööritoimisto, joka on yrityksessä työskentelevien asiantuntijoiden omistama. Toimistot sijaitsevat Keravalla ja Kuopiossa. Sipti Oy tarjoaa yhdyskuntarakentamisen suunnittelu- ja tutkimuspalveluita, sekä rakentamisen asiantuntijapalveluita. Sipti Oy:ssä työskentelee 15 suunnittelijaa rennossa, mutta tehokkaassa porukassa.

Sipticonsultingin muodostuu yhtiöistä Sipti Oy, Sipti Infra Oy, Kymen Sipti Oy ja Sipti Environment Oy. Yhtiöt tarjoavat palveluja yhdessä ja erikseen. Sipti Infra on perustettu 2012, sen toimistot sijaitsevat Helsingin Malmilla sekä Lahdessa. Kotkassa sijaitseva Kymen Siptin toimisto on perustettu v. 2013, Sipti Environment Oy on perustettu 2019, ja sijaitsee Helsingin Malmilla. Sipti-yhtiöiden liikevaihto on yhteensä n. 5 mlj.€. Kukin Sipti-yhtiöistä on vahva toimija omalla osaamisen alueellaan.

Kasvusta ja laajenemisesta huolimatta yrityksissä on rento tekemisen meininki, jossa tehdään yhdessä perustaa paremmalle.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Teemu Rahikainen, Sipti Oy, puh. 050 569 0991
hallituksen puheenjohtaja Ossi Rintala, Sipti Oy, puh.  040 755 8779
Juha Wickman, valitsemislautakunnan puheenjohtaja, Keravan yrittäjät, puh. 050 467 2250

Kun rakennuksen rungossa riittää vinoja mittoja ja materiaalikirjo kattaa kaikki tavalliset rakennemateriaalit, rakennesuunnittelija pääsee ottamaan käyttöön koko osaamisensa. Työmaavaiheessa olevan, Hyria koulutus Oy:n Hyvinkään ammattioppilaitoksen uudisosan lisäksi Siptillä on käynnissä vanhan osan korjaussuunnittelu.

Yhteensä kuudella paikkakunnalla Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä ammatillista koulutusta järjestävä Hyria koulutus Oy rakennuttaa parhaillaan uudisrakennusta Hyvinkäälle samalle tontille, missä sillä jo on toimintaa. Heinäkuussa rakenteille saatettu, ensi vuoden elokuuhun mennessä valmistuva uudisrakennus tulee tarjoamaan tilat muun muassa turva-alan, hotelli- ja ravintola-alan sekä taidealan opetukseen.

Kohde on sen rakennesuunnittelusta vastaavan Terhi Kuuselan mukaan varsin vaativa erityisesti siksi, että monipuolisen materiaalien käytön seurauksena rakenneosien väliset liitokset vaativat paljon yksityiskohtaista suunnittelua.

”Esimerkiksi lasijulkisivun liittäminen yläpohjaan on vaatinut paljon ideointia ja tarkkaa mitoitusta”, hän kertoo.

Siptin vastuulla on hankkeessa koko rakennesuunnittelu pohjarakenteista lähtien. Pohjarakenteita suunniteltaessa on Kuuselan mukaan pitänyt ottaa huomioon se erityispiirre, että rakennuksen toinen pääty perustetaan kallion ja toisessa päädyssä hiekkamoreenin varaan.

”Ensi vuonna työmaavaiheeseen etenevällä vanhan puolen työmaalla puolestaan tullaan parantamaan kuivatusta muun muassa lisäämällä salaojat vierustäyttöön”, Kuusela kertoo.

Sari Mäkeläinen on tyytyväinen Siptin tekemiin suunnitelmiin ja yhteistyöhön yhtiön kanssa.

Mallinnuksella havainnollisuutta

Uudispuolen työmaalla pääurakoitsijana toimii Peab. Yhteistyö suunnittelijoiden kanssa on ollut tiivistä koko ajan, vaikka työmaalla onkin luonnollisesti käytössään ajoissa valmistuneet laadukkaat piirustukset ja tietomallit.

”Monen yksityiskohdan toteutus onnistuu parhaiten niin, että yhdessä käymme suunnittelijoiden kanssa läpi kuvia ja tietomallia. Tässä kohteessa on valtava määrä liitoksia, jotka Siptissä on ensin mitoitettu ja suunniteltu huolella ja joista on hyvä vaihtaa ajatuksia vielä toteutusvaiheessa”, kertoo Peabin työmaainsinööri Sari Mäkeläinen.

Hän pitää erittäin hyödyllisenä sitä, että rakennesuunnittelija on mallintanut kaiken. Mallista saa suoraan kaikki mitat, mikä auttaa sekä havainnollistamaan toteutusratkaisuja että myös tekemään hankinnat oikein.

”Mallista näkee muun muassa sen heti, paljonko on missäkin kohdin tilaa talotekniikalle”, hän toteaa.

Terhi Kuusela pitää tietomallinnuksen käyttöä ehdottoman tärkeänä myös suunnitteluprosessin kannalta. Perinteistä osaamista se ei kuitenkaan korvaa.

”Mitoituslaskelmat on hallittava kuten aiemminkin, siihen ei mallin käyttö tuo muutosta. Tässä kohteessa mitoituksen tekee vaativaksi geometrian epäsäännöllisyys. Kun tähän vielä yhdistyy laaja materiaalikirjo puusta lasiin ja teräkseen sekä paikallavalettuun betoniin ja betonielementteihin, kohdetta voi pitää vaativana”, hän kertoo.

Vaativa tekniikka hoituu hyvällä työmaan ja suunnittelun välisellä yhteistyöllä. Sen voi aistia tunnelmasta, jolla Sari Mäkeläinen ja Terhi Kuusela keskustelevat kimuranteimmistakin yksityiskohdista.

Huhtikuussa 2011 kokeneet suunnittelijat Teemu Rahikainen ja Ossi Rintala perustivat Siptin. Takana heillä kummallakin oli siinä vaiheessa yli neljännesvuosisata kokemusta vaativien rakenteiden parissa. Suuri osa siihenastisesta urasta oli tehty samoissa työpaikoissa, joten kollegan työskentelytavat ja arvot olivat käyneet yrittäjäkaksikolle tutuiksi.

Kumpikin painottaa teknisen osaamisen ja yhteistyökyvyn tärkeyttä asiakasprojekteissa. Teemu painottaa osaamisen monipuolisuuden erityistä merkitystä. Suurissa toimistoissa henkilökohtainen osaaminen voi olla kapea-alaisempaa, mutta Siptin kaltaisessa kompaktissa insinööritoimistossa on hallittava mahdollisimman monta osa-aluetta. Teemulla itsellään on vankka kokemus erityisesti geo- ja rakennesuunnittelussa. Ossi on puolestaan vaativan rakennesuunnittelun spesialisti. Näyttöjä osaamisesta on kertynyt lukuisissa vaativissa kohteissa, joista monet on toteutettu Helsingin keskustassa.

Yksi komeimmista viime vuosien näytöistä on ollut Amos Andersonin taidemuseon uudisrakennus ja samassa projektissa toteutettu Lasipalatsin peruskorjaus. Työ palkittiin vuonna 2018 sekä Vuoden GeoTekona että Vuoden Rakennusinsinöörityönä.

Toinen vaativa hanke on Suomen Kansallisteatterin käynnissä oleva peruskorjaus. Siellä tarvitaan sitä osaamispääomaa, jota Siptissä on paitsi Ossilla ja Teemulla myös heidän kymmenen vuoden aikana toimistoon rekrytoimillaan nuoremmilla kollegoilla.

Henkilöstö kasvaa

Pätevää väkeä on toimiston luonnollisen ja hallitun kasvun ylläpitämiseksi onneksi löytynyt. Helppoa se ei kuitenkaan ole ollut, sillä hyvät suunnittelijat ovat työpaikkauskollista väkeä. Toisaalta kyvykkäät opiskelijat ovat monesti siirtyneet suurten konsulttitoimistojen palvelukseen suoraan koulun penkiltä. Siptin hyvä maine on kuitenkin viime aikoina kantautunut entistä useampiin korviin, minkä seurauksena toimistoon on hiljattaisen haun tuloksena saatu neljä uutta kovan luokan ammattilaista: Marko Haatainen, Mika Rantala, Jaakko Isokangas ja Juha Häkkänen.

Marko Haatainen aloittaa kesäkuun alussa Siptin varatoimitusjohtajana. Samaan aikaan Mika Rantala ja Juha Häkkänen aloittavat työnsä projektipäälliköinä, Jaakko Isokangas projekti-insinöörinä. He tuovat Siptiin näin lisää geoteknistä ja rakenneteknistä osaamista.

Myös kalliorakennustekniikka on jo vanhastaan Siptin vahvuusalueita. Viime vuosina, erityisesti Sipti Environment Oy:n perustamisen myötä, Sipti-yhtiöihin on kertynyt myös pilaantuneen maan käsittelyyn ja muuhun ympäristötekniikkaan liittyvää osaamista. Sipti Environment on reippaassa kasvuvauhdissa, ja uusia ympäristösuunnittelijoita on aloittanut työskentelyn Environmentillä.

Sipti Environmentin tapaan myös Kymen Sipti Oy ja Sipti Infra Oy ovat Siptin osakkuusyhtiöitä. Kukin Sipti- yhtiöistä on vahva toimija omalla osaamisen alueellaan - Sipti Oy Keravalta ja Kuopiosta, Kymen Sipti Kotkasta ja Sipti Infra Helsingistä ja Lahdesta käsin.

Teemun ja Ossin tavoitteena on, että hyvää keskinäistä yhteistyötä tähänkin asti tehneet Siptin eri yhtiöt jatkossa olisivat vielä enemmän yhteistyössä keskenään. Kaikilla Sipti-yhtiöillä on ollut koko ajan työkanta, jonka hoitaminen on luonnollisesti ykkösasioita. Uusien rekrytointien myötä tulee lisääntymään Siptin osaamisresurssien käyttö sekä paikallisesti että Siptin eri yhtiöiden yhteisprojekteissa. 

Muuttuvassa suunnittelussa mukana

Nykyinen Sipti on pitkäaikaisen kokemuksen ja tietotekniikan valtakaudella syntyneiden nuorten osaajien vahva yhdistelmä. Teemun ja Ossin uran alkuaikoina piirustuslauta ja taskulaskin olivat teknisen suunnittelijan tärkeimmät apuvälineet. 1990-luvulla piirustuslaudat korvautuivat piirustusohjelmilla ja laskimet laskentaohjelmistoilla.

Siptin kokeneimmat Teemu ja Ossi korostavat sitä, että digitalisoitumisen keskelläkin on olennaisen tärkeää säilyttää laskelmissa suuruusluokkakäsitys. Näin virheet tulevat heidän mielestään parhaiten vältetyiksi. Luonnollisesti myös tietomallinnuksen hallitseminen on oleellinen osa nykysuunnittelijan ammattitaitoa. Se on ollut alalle iso mullistus, lähes yhtä suuri kuin aikanaan laskenta- ja piirustusohjelmistojen tulo insinööritoimistoihin.

Jos suunnittelun apuvälineet ovatkin mullistuneet, yksi on ennallaan: luottamussuhde tilaaja-asiakkaan ja suunnittelun asiantuntijan kesken. Ossi muistuttaa, että luottamus syntyy paitsi osaamisesta ja sen osoittamisesta tekojen kautta myös aikataulunhallinnasta. Teemu ilmaisee saman asian toteamalla sen itsestään selvästi Siptissä omaksutun periaatteen, että se hoidetaan, mikä on sovittu hoidettavan.

Vaikka kyky kuunnella tilaajaa onkin yksi hyvän suunnittelijan tärkeistä ominaisuuksista, myös tietty oma-aloitteisuus on olennaista. Kun luottamus toimii, tilaaja luottaa siihen, ettei hänen käyttämänsä suunnittelija tee hänen lukuunsa mitään turhaa. Siptissä toimitaan tätä luottamusta vahvistavalla tavalla.

Joskus toimeksiannot laajenevat. Silloin on oleellista käydä tilaajan kanssa riittävästi dialogia toimeksiannon muutoksista. Jos taas hankkeen suunnitteluun varattu aika riittää, suunnitelmat laaditaan niihin varattua aikaa ylittämättä. Nämä tilanteet Siptissä hallitaan – ja myös toimitaan näin! Tilauskanta on koko ajan kasvanut vakaasti. Tästä päätellen Siptissä on tehty moni seikka asiakkaidenkin kannalta oikein.