Tervasaaren vanhalle saha-alueelle on tulossa uusi asuin- ja liikerakennusten alue, jota varten kaupunki on rakennuttanut kunnallistekniikkaa ja uusia katuja. Merenrantaan sijoittuvan alueen suunnittelussa tarvittiin geoteknistä ja ympäristöteknistä asiantuntemusta, joihin rakennuttaja totesi saavansa ammattitaitoista apua Kymen Siptiltä ja Sipti Environmentilta. 

Haminan Tervasaari oli aikanaan kaupungin keskeistä satama-aluetta, jossa sittemmin harjoitettiin pitkään sahatoimintaa. Noilta ajoilta alueen maaperään oli jäänyt puunkyllästysaineita, joiden jäljiltä kaupunki on jo aiemmin puhdistuttanut maaperän. Tämä toimenpide mahdollistaa alueella kaavaillun asuin-, liike- ja palvelurakentamisen. ”Teetimme alueelle katusuunnitelmia jo vuonna 2014. Hanke on pitkäkestoinen kokonaisuus, ja oli oikea aika edetä toteutukseen Tullimakasiininrannan ja Tervasaarenkadun rakentamisessa”, kertoo Haminan kaupungininsinööri Ari Lonka. Hän korostaa suunnittelun lähtökohdista muun muassa sitä, että katuja perustettaessa tuli ottaa huomioon merivedenpinnan voimakas vaihtelu ja ennusteet ilmastonmuutoksen vaikutuksista merenpinnan korkeuteen. Tästä syystä – Haminan kaupungin rakennusjärjestyksen mukaisesti – katujen yläpinta sijaitsee yli kahden metrin korkeudella nykyisestä keskivedenpinnasta ja tulevien rakennusten lattiapinta +3,5 metrissä. Korkea perustamistaso luonnollisesti johti siihen, että maamassojen paino kasvoi. Tämän seurauksena Tullimakasiininrannan katupenkereen merenpuoleista reunaa oli vahvistettava kahdeksan metrin syvyyteen lyödyllä ponttiseinällä. Kymen Sipti Oy laati hankkeen toteutusta varten katu-, vesihuolto- ja pohjarakennesuunnitelmat.

Molemmat kadut ja niiden rakenteisiin sijoitetun kunnallistekniikan sisältäneen urakan toteutti haminalainen Sakki Oy. Keväällä käynnistettiin hankkeen toinen vaihe, jossa tehdään Tullimakasiininrannan ja Tervasaarenkadun pintarakenteet, sekä pysäköintitilaa.

Rakennusjätteestä hyvää pengermateriaalia

Tervasaarenkadun ja Tullimakasiininrannan geoteknisessä suunnittelussa tarvittiin myös pilaantuneen maan käsittelyyn sekä maarakennuksen uusiomateriaalien käyttöön liittyvää osaamista. Tässä vaiheessa hankkeeseen tuli mukaan myös Sipti Environment.

”Katujen kohdalta eli vanhan saha-alueen reuna-alueelta löytyi vielä pitoisuuksiltaan pilaantuneiksi katsottavia maamassoja. Teimme tätä varten suunnitelmat ja valvoimme niiden toteuttamista”, kertoo Sipti Environmentin projektipäällikkö Roni Järvensivu.

Sipti Environmentin osuus hankkeessa sisälsi maaperän haitta-ainetutkimukset, pilaantuneiden ja jätepitoisten maiden kunnostussuunnittelun sekä kunnostuksen valvonnan. Pääurakoitsija Sakki Oy hoiti tarvittavat luvitukset betoni- ja tiilipitoisen jätteen hyötykäytöstä katujen rakenteissa ja Sipti Environment valvoi työn toteutuksen. Kaikki vanha rakennusjäte saatiin näin hyötykäyttöön.

Vuonna 2013 perustettu Kymen Sipti Oy on kasvanut vakaasti, ja on nykyisin talousalueensa johtava geotekniseen suunnitteluun erikoistunut yritys. Yli kolme vuotta sitten yhtiö osti toimistotiloikseen aiemmin Eagle Group -yhtiön edustuskäytössä olleen huoneiston Kotkan Karhulasta, niin sanotun Älytalon ylimmästä kerroksesta. 

Yhtiössä työskentelee nykyisin yhdeksän henkilöä, minkä lisäksi yhteistyö on tiivistä muiden Sipti-yhtiöiden, kuten Sipti Infran ja erityisesti Sipti Environmentin kanssa. Tämä toteutuu käytännössä toimitusjohtaja Verneri Vulkon mukaan esimerkiksi niin, että hankkeiden alkuvaiheessa tulee selvitettäväksi myös se, onko rakennuspaikassa ollut maaperää likaavaa toimintaa. Jos on, niin asiakkaan tietoon tuodaan, että Siptillä on osaamista ja resursseja huolehtia myös ympäristögeoteknisestä puolesta.

Talonrakennuksen geoteknistä osaamista Kymen Siptissä edustaa Verneri Vulkon ja yhtiön kokeneen pohjarakennusasiantuntijan Risto Noreman lisäksi yhtiössä alkuvuodesta 2022 suunnitteluinsinöörinä aloittanut Hanna Lapinkangas.

”Aloitin insinööriopintojen jälkeen urani talonrakennesuunnittelijana, mikä tuo näkökulmaa myös pohjarakenteiden suunnitteluun”, hän kertoo.

Muita tuoreita rekrytointeja yhtiössä ovat suunnitteluinsinöörit Joni Yrjölä ja Anna Hellberg sekä maastomittauksista vastaava Jukka Buddas. Hallintopäällikkönä yhtiössä on sen alusta lähtien toiminut Silja Norema, ja vuodesta 2018 suunnitteluinsinööri Annika Lundberg.

Vesihuoltohankkeiden suunnitteluun erikoistunut Aleksei Kyllenen on niin ikään Kymen Siptin perustajajäseniä. Hän toimii myös yhtiön varatoimitusjohtajana.

Kotkan Karhulan uusi alakoulu rakentuu geoteknisiltä olosuhteiltaan vaativalle tontille jäähallin ja Katajaisten kenttänä tunnetun yleisurheilukentän tuntumaan.

Kotkan seudulla on meneillään tiivis buumi uusien koulujen rakentamiseksi. Osa vanhoista kouluista on todettu liian kalliiksi peruskorjata, ja toisaalta koulujen tilat eivät enää vastaa uusia opetuskäytäntöjä. Karhulan uuden alakoulun mittava rakennushanke ilmentää tätä kehitystä.

”Hanke on todella tarpeellinen, sillä läheinen Rauhalan koulu on ollut käyttökiellossa vuodesta 2017”, kertoo rakennuttajainsinööri Vesa Laurikainen Kotkan kaupungilta.

Hän pitää oleellisena, että uusi koulu sijaitsee samalla alueella. Uutta rakennuspaikkaa etsittäessä oli tärkeää, että sopiva tontti löytyy läheltä ja samalla mahdollisimman lyhyen matkan päässä julkisen liikenteen reitistä. Myös liikuntapaikkojen läheisyys oli plussaa. Laurikaisen mukaan rakennuspaikan perustamisolosuhteet todettiin pohjatutkimuksilla siinä määrin haastaviksi, että oli oleellista saada hankkeeseen mukaan osaavia geosuunnittelijoita.

Anna Hellberg, Verneri Vulkko ja Mikko Karjalainen keskustelevat työmaan etenemisestä. Aikataulu on tiukka mutta realistinen.

”Kohde on suunnittelun näkökulmasta siinä mielessä vaativa, että pohjasuhteet vaihtelevat kalliosta ja isoista irtokivistä savikkoon. Tämä vaikutti pohjavahvistustavan valintaan niin, että osassa rakennuspohjaa käytetään pora- ja osassa lyöntipaaluja. Teimme riittävän tarkat pohjatutkimukset, jotta pystyimme määrittämään mahdollisimman tarkasti louhintatarpeet sekä paalujen ja paalutyyppien paikat”, Kymen Siptin toimitusjohtaja Verneri Vulkko kertoo.

Myös pääurakoitsija Rakennuspartio Oy:n vastaava mestari Mikko Karjalainen pitää tonttia vaativana.

”Onneksi oli käytettävissä hyvät suunnitelmat, joista olennaiset tiedot ilmenevät selkeästi ja joissa on mietitty myös massataloutta. Jonkin verran joudumme silti tuomaan täyttömaita työmaan ulkopuolelta”, hän toteaa.

Louhinnat alkavat joulukuussa, ja niissä on otettava huomioon hyväksyttävät tärinärajat, sillä lähellä työmaata on kerrostaloasutusta. Vuoden 2023 aikana päästään etenemään talonrakennusvaiheeseen, ja valmista tulee sitä seuraavana vuonna. Rakennuspartion osuus kattaa kaiken talonrakennuksen, kun taas talotekniikka LVI-, sähkö- ja automaatiotöineen sisältyy jaetun urakan periaatteen mukaisesti nämä työt sisältävään urakkaan.

Energiatehokkuuden maksimointi näkyy ajan hengen mukaisesti tässäkin hankkeessa, sillä uusi koulurakennus tulee saamaan osan tarvitsemastaan energiasta viereisen jäähallin lauhdelämmöstä.   

Kymen Siptillä on riittänyt viime aikoina kiirettä myös energiahankkeissa. Kotkan Energialla on parhaillaan meneillään iso investointibuumi kaukolämpöön. Sen kysyntä on viime aikoina kasvanut, ja toisaalta merkittävä osa olemassa olevasta kaukolämpöverkosta on peruskorjausiässä.

Suomen kaukolämpöverkosto on aikanaan suunniteltu ja rakennettu mitoitusiältään keskimäärin 50-vuotiaaksi. Kotkan kaukolämpöverkkoa on alettu rakentaa 1960-1970-luvun taitteessa, minkä jälkeen verkkoa on tasaisesti kasvatettu.

”Tänä vuonna sekä rakensimme uutta että peruskorjasimme vanhaa, yhteensä yli kaksinkertaisen määrän vuoteen 2021 verrattuna. Vuonna 2023 kaukolämpötyöt painottuvat uusiin linjoihin. Vuonna 2023 kaukolämpötyöt painottuvat uusiin linjoihin”, toteaa Kotkan Energian suunnitteluinsinööri Tero Glan.

Uusia kaukolämpölinjoja rakennettaessa on Glanin mukaan oleellista selvittää tarkasti vaihtoehtoiset linjaukset ja niiden kustannukset Tässä asiantuntevan geoteknisen suunnittelijan apu on korvaamaton.

”Optimaaliset reitit tulevat valituksi siten, että selvitetään esimerkiksi louhinnan ja pohjavahvistusten tarve Siksi on oleellista, että osaavaa geoteknistä suunnittelua on meille tarjolla mahdollisimman aikaisessa vaiheessa”, Glan sanoo.

Kun yhteistyö Kotkan Energian ja Kymen Siptin kanssa käynnistyi, hankkeisiin saatiin lisää näkemystä maaperäolosuhteiden vaikutuksesta suunnitteluratkaisuihin Toisaalta oli oleellista, että Siptissä perehdyttiin Kotkan Energian totuttuihin käytäntöihin kaukolämpöhankkeissa.

”Meille on ollut tärkeää tutustua asiakkaan niin sanottuihin talon tapoihin Osa huomioon otettavista asioista on toki yleisistä suunnitteluohjeista peräisin, mutta on sellaisiakin seikkoja, jotka ovat asiakaskohtaisia hyviä käytäntöjä”, kertoo suunnitteluinsinööri Anna Hellberg Kymen Siptistä.

Puolen kilometrin remppa

Kotkan Energian ja Kymen Siptin tähänastisia yhteisiä hankkeita ovat muun muassa Karhulan uuden alakoulun kaukolämpölinja sekä koulun viereisen Ratakadun kaukolämpölinjan perusparannus Kymen Sipti on suunnitellut kaukolämpölinjan myös Kotkan Hovinsaaren ja Jylpyn teollisuusalueen välille.

”Yhteistyö oli hyvää, ja sitä seurasi Laturintiellä, jossa kaivettaessa tuli vastaan haisevaa maata. Muistimme, että Sipti tekee PIMA-tutkimuksia. Saimme nopealla aikataululla palvelua, eivätkä työt kaukolämpölinjalla keskeytyneet”, Tero Glan kertoo.

Kotkan energia investoi parhaimmillaan kaukolämpöön

Sipti Environmentin laatiman suunnitelman mukaisesti öljypitoiset maat kaivettiin pois tarvittavalta syvyydeltä, jonka jälkeen kaivutasoon asennettiin HDPE-kalvo.

”Pidämme tärkeänä, että suunnitelmamme ovat selkeitä ja yksikäsitteisiä, sanalla sanoen mahdollisimman laadukkaita. Yksi laadun mitta on se, että piirustusten avulla on vaivatonta laskea tarjouksia ja helppo lukea työmaalla. Tämä pätee luonnollisesti myös kaukolämpökohteisiin”, Kymen Siptin toimitusjohtaja Verneri Vulkko toteaa.

Pieksämäen kaupunki päätti satsata vähäpäästöisiin matkaketjuihin. Uuden asematunnelin rakentaminen on osa tätä kokonaisuutta. Sipti teki pohjatutkimukset ja suunnitteli asematunnelin työnaikaisen kaivannon, joka ulottuu useita metrejä pohjavedenpinnan alapuolelle. Kohteessa tarvittiin rakennuspaikasta löytyneiden kohonneiden haitta-ainepitoisuuksien takia myös Siptin ympäristöteknistä osaamista.

Ennen kuin Pieksämäen asematunnelityömaa kesäkuussa 2022 käynnistyi, Sipti Kuopio sai Pieksämäen kaupungilta toimeksiannon maaperän tutkimiseksi. Tutkimuksia tarvittiin sekä pohjasuhteiden että maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantuneisuuden selvittämiseksi. Asematunnelialueen läheisyydessä sijaitsevalla vanhalla veturitalli- ja varikkoalueella oli aiemmin havaittu ja puhdistettu öljypitoisia maita ja öljypitoista pohjavettä, joten myös asematunneliin suunnitellulla rakennuspaikalla maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuutta tuli selvittää.

”Öljypitoisia maita tai pilaantunutta pohjavettä ei rakennettavilta alueilta löytynyt, mutta sen sijaan mittasimme toimenpiteisiin johtavia maaperän antimonipitoisuuksia. Valvoimme kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäneiden maiden kaivutyöt ja ohjasimme kaivumassat asian mukaiseen jatkokäsittelyyn”, kertoo johtava asiantuntija Jari Koivunen Sipti Environment Oy:stä.

Tutkimus- ja valvontatöiden yhteydessä näytteitä haitta-ainepitoisuuksien toteamiseksi otettiin koko kaivualueelta niin, että voitiin määrittää haitta-aineiden alueellista ja syvyyssuuntaista esiintymistä alueen maaperässä. Haitta-aineiden esiintyminen osoittautui suhteellisen pienialaiseksi ja pintamaakerroksiin rajoittuvaksi – syvemmällä maaperä osoittautui puhtaaksi. Geotekniset haasteet kuitenkin kasvoivat syvemmälle kaivettaessa, koska lopullinen kaivutaso sijaitsi useita metrejä pohjavedenpinnan alapuolella. Kaivannosta tuli luonnollisesti tehdä vesitiivis ennen kuin kaivu ulotetaan lopulliseen syvyyteen. Pohjatutkimusten perusteella oli pääteltävissä, ettei pontitus lopulliseen syvyyteen todennäköisesti onnistu, koska koko työmaa-alueen laajuisen turvekerroksen alla maaperässä on lohkareista moreenia.

”Päädyimme käyttämään teräsponttien lisäksi suihkuinjektointia, jonka avulla kaivanto saatiin täysin vesitiiviiksi. Tästä menetelmästähän Siptillä on paljon kokemusta”,kertoo Sipti Kuopiota johtava Marko Haatainen, joka toimi myös Pieksämäen asematunnelin geoteknisenä suunnittelijana.

Tämä suunnittelutehtävä oli siinä määrin vaativa, että kohteeseen oli säädösten mukaisesti hankittava myös ulkopuolinen suunnitelmien tarkastaja. Tarkastaja on luonnollisesti oltava eri organisaatiosta kuin suunnittelija. Muissa kohteissa myös Sipti on harjoittanut suunnitelmien tarkastustoimintaa.

Kaivanto pysyi vesitiiviinä

Työmaapäällikkö Tomi Pyökeri kertoo Siptin suunnitelmien toimineen käytännössä erinomaisesti. Kaivanto on pysynyt koko ajan vesitiiviinä. Oleellista oli se, että suihkuinjektointi ulotettiin kallioon asti ja että myös ponttien alaosat suihkuinjektoitiin. Myös projektipäällikkö Jani Känsäkoski rakennuttaja konsulttina toimivasta Fimpec Oy:stä pitää pohjaveden hallintaa kohteen keskeisenä haasteena. Hän muistuttaa siitä, että myös pysyviä rakenteita jää pohjavedenpinnan alapuolelle. 

”Siptin kynästä on peräisin koko ratkaisu. Suunnitelmissa kiinnitettiin aiheellisesti huomiota myös rataliikenteen häiriöttömän toiminnan takaamiseen. Siksi oli järkevää poistaa lähin raide käytöstä työmaan teknisesti kriittisimpien vaiheiden ajaksi”, Känsäkoski toteaa. 

Maaperään ja pohjaveteen liittyvien haasteiden lisäksi työmaalla on ollut myös louhintaa ja vaativia paikallavalurakenteita. Louhinnat on jo tehty, ja työmaan itäpuoli sen osan viimeiset pohjalaattavalut valmistuvat vuoden 2022 loppuun mennessä. 

”Pohjalaatta ja seinien alaosa on valettava useita metrejä pohjavedenpinnan alapuolella”, Tomi Pyökeri toteaa.

Turun kasarminakin tunnettu Helsingin vanha linja-autoasema avautuu vuoden 2023 loppuun mennessä uudessa käyttötarkoituksessa. Laatuelokuvia ja monipuolista ravintolamaailmaa tarjoavan Kulttuurikasarmi-hankkeen taustahenkilöinä on kaksi suomalaisen elokuvan pitkäaikaista vaikuttajaa, Ari Tolppanen ja Jukka Vilhunen.

Kun Kampin keskus vuonna 2005 valmistui, Helsingin linja-autoasema siirtyi uuden kauppakeskuksen alle. Samalla alkoi vanhan linja-autoaseman pitkä hiljaiselo, kunnes mm. Nordfilmiä ja CapMan-pääomasijoitusyhtiötä aikanaan johtanut Ari Tolppanen tuli ajatelleeksi millaiseen käyttöön tuttu rakennus voisi soveltua. Mukaan ideariiheen hän pyysi Jukka Vilhusen, vanhan kollegansa elokuva-alalta, ja suunnitelma Kulttuurikasarmin nimen sittemmin saaneen rakennuksen uuden käytön kehittämiseksi alkoi kypsyä. 

Jo alkuvaiheessa mukaan tulivat arkkitehti Sarlot ta Narjus Arkkitehtitoimisto SARCista sekä Siptin Teemu Rahikainen. 

”Kuuntelin alkukokouksessa Teemun kuvausta tontin pohjaolosuhteista ja siitä, miten Kulttuurikasarmin pohjarakenteet ja maanalaiset tilat kannattaa toteuttaa. Syntyi luottamus siihen, että kaikki on mahdollista, vaikka kohde on teknisesti vaikea”, Ari Tolppanen kertoo.

Elokuvaelämää nuoruudesta alkaen

Ari Tolppanen toimi pitkään vuonna 1989 perustamansa CapManin johtotehtävissä. Sinä aikana ja sen jälkeenkin hän on ollut aktiivisesti mukana useissa hotellihankkeissa. Työura kuitenkin alkoi 1970-luvulla elokuvan parissa, kun hän nuorena tuotantotalouden diplomi-insinöörinä tuli valituksi Nordfilmin toimitusjohtajaksi. Toimenkuvaan kuului myös Walhalla-nimisen elokuvakerhon vetäminen Maxim-elokuvateatterissa, jossa katsojille tarjoiltiin senaikaisia pohjoismaisia elokuvia. 

”Suomenlinnan Rantakasarmissa näytimme 16-millisellä projektorilla vanhoja Bergmaneja ja Mauritz Stillereitä sekä tanskalaisen Carl Theodor Dreyerin klassikoita. Tieni elokuvan pariin liittyi haluuni tehdä pohjoismaista yhteistyötä maanläheisellä tavalla. Elokuvan parissa toimiminen oli tällainen maanläheinen tapa”, Tolppanen kertoo. 

Vuosien ajan Kulttuurikasarmin toimitusjohtajana toimineella Jukka Vilhusella on niin ikään vahva elokuvatausta, joka johti elämäntyöhön elokuvan parissa. Vaihtoehtoinen elämänura sellotaiteilijana väistyi, kun nuori musiikinopiskelija tuli nähneeksi myös muusikkoelämän nurjan puolen. Elokuva tuli hänen elämäänsä klassisen musiikin tilalle. 

Opiskeluaikanaan Jukka Vilhunen veti Tampereella Suomen suurinta, 1800-jäsenistä Monroyta. Tämä tehtävä oli vahva näyttö valitsijoille, kun Vilhunen 1970-luvun puolivälissä haki Elokuvakerhojen Liiton toiminnanjohtajan paikkaa ja sai sen. Ensimmäisen elokuvateatterinsa, Bio Illusionin, hän perusti saman vuosikymmenen lopulla. Kiinteistön omisti Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. 

Myös Elokuvasäätiötä Vilhunen on uransa aikana johtanut. 1980-luvun puoliväliin ajoittuu hänen kertomuksensa kohtaamisestaan nuoren Aki Kaurismäen kanssa. 

”Maanantaiaamuna soi puhelin. Vastasin ja langan päässä oleva henkilö esittäytyi Akiksi, joka kertoi tarvitsevansa rahaa. Vastasin, että tarvitaan käsikirjoitus. Annoin aikaa perjantaihin, jotta raha-anomus voidaan käsitellä seuraavan maanantain kokouksessa. Käsikirjoitus saapuikin, joskin keskeneräisenä. Sivuja oli muistaakseni 76 ja lopussa ruutupaperi, johon hakija oli tekstannut sanat: KOIRA SÖI LOPUT. Ariel-elokuvan rahoitus järjestyi, mutta supistuneena”, Jukka Vilhunen kertoo. 

1990-luvulla Vilhunen perusti Kinopalatsi-elokuva-teatteriketjun, joka omisti elokuvasaleja sekä Helsingin Kaisaniemessä että Turun keskustassa. Kaisaniemessä sijaitseva Fennia-kortteli oli jäänyt pankkikriisin ja sitä seuranneen SYP:n ja KOP:n yhdistymisen jälkeen lähes tyhjilleen, ja kortteliin oli siksi luontevaa ideoida uutta käyttöä. Pohjarakennusteknisesti vaativan tontin perustusratkaisujen ideoinnissa oli mukana myös Teemu Rahikainen.

”Kun Kulttuurikasarmin suunnitteluryhmä ensi kertaa kokoontui, asiantuntijoita oli paikalla suuri määrä. Yksi tuttu kasvo siellä oli minullekin”, Vilhunen toteaa.

Laatuelokuvaa helsinkiläisille 

Kun Kulttuurikasarmi-hanke vuonna 2015 käynnistyi, valmiina oli pelkkä visio, jota idean isät lähtivät pätevien asiantuntijoiden avulla kehittämään. Edessä oli valtava määrä työtä, jotta rakentaminen suojellussa kiinteistössä mahdollistuu.

”Hanke on kuitenkin edennyt alusta lähtien onnellisissa merkeissä. Aiomme avata ovet yleisölle loppuvuoteen 2023 mennessä”, Ari Tolppanen lupaa. 

Alun perin 1830-luvulla Turun kasarmin keittiöksi ja huoltorakennukseksi valmistunut Kulttuurikasarmi tulee tarjoamaan helsinkiläisille ja Helsingissä vieraileville laatuelokuvia sekä monipuolisia ravintolapalveluita, joista vastaa NoHo-ravintolayhtiö. Konsertteja ja muuta tapahtumatuotantoa varten Kulttuurikasarmin osaksi tulee Laululava. Elokuvanäytännöt muodostavat kuitenkin toiminnan ytimen. Elokuvia esitetään kolmessa maanalaisessa teatterissa, ja esittämisestä vastaa Suomen toiseksi suurin elokuvateatteriketju Bio Rex Cinemas.

Ensi huhtikuussa on tullut kuluneeksi 12 vuotta Siptin perustamisesta. Alusta asti keskityimme sekä geotekniseen että rakennesuunnitteluun, joiden molempien hallinta on usein välttämätön ehto vaativimpien toimeksiantojen menestykselliseen hoitamiseen. 

Yrityksemme kasvaessa on tullut luonnollisesti tarpeelliseksi rekrytoida lisää suunnittelijoita. Onneksi olemme alusta asti päässeet mukaan hienoihin projekteihin, joiden kautta olemme onnistuneet verkostoitumaan ja näin täydentämään omia resurssejamme. 

Omatkin resurssimme ovat tasaisesti kasvaneet vuosien mittaan. Pian Siptin perustamisen jälkeen aloittivat Sipti Infra ja Kymen Sipti. Viimeisimpiä tytäryhtiöstartteja ovat olleet Sipti Environment sekä Sipti Kuopion toiminta osana Sipti Oy:tä. Tällä hetkellä palvelemme asiakkaitamme yli 40 suunnittelijan voimin. 

Siptiä perustettaessa oli jo kirkkaasti mielessä, että meitä kokeneita täydentämään riveihimme oli rekrytoitava kehityskelpoisia nuoria ammattilaisia. Olemme mielestäni onnistuneet tässä hyvin, ja saaneet samalla Siptin kasvamaan kannattavasti. Nykyisin meillä on vastuullisissa tehtävissä entistä enemmän myös uransa alkuvaiheessa olevia suunnittelijoita. 

Olemme pyrkineet vahvistamaan meille töihin tulleiden motivaatiota kannustamalla lisäkoulutukseen ja antamalla koulutusta myös itse. Työntekijämme ovatkin osallistuneet aktiivisesti Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston järjestämiin geo- ja rakennetekniikan sekä kalliotekniikan jatkokoulutusohjelmiin ja ohjelmistokoulutukseen. 

Olemme ottaneet aikaa uusien suunnittelijoiden henkilökohtaiseen kouluttamiseen. Yhteistyö on monissa tapauksissa alkanut insinööri- tai diplomityön tilaamisella ja jatkunut sitten työsuhteena, jonka alkajaisiksi olemme auttaneet vastatulijaa projektityön alkuun tekemällä suunnittelutehtäviä konkreettisesti yhdessä: vierellä katsoen ja neuvoen. 

Kun nyt vuodenvaihteessa 2022-2023 luovutan paikkani toimitusjohtajana seuraajalleni Marko Haataiselle, tiedän Siptin operatiivisen johtamisen siirtyvän hyviin ja vastuuntuntoisiin käsiin. Toivotan Markon sydämellisesti tervetulleeksi ”istuimelleni”! 

Itse jatkan Sipti-yhtiöiden johtoryhmän vetäjänä, mutta aion säilyttää tiiviin tuntuman myös konkreettiseen tekemiseen Siptin projekteissa. Samalla voin nyt huojentuneena todeta, että Sipti-yhtiöiden kehitys on hyvällä mallilla. Tästä voi olla terveesti ylpeä viime vuosina epävakautta luoneiden tapahtumien keskellä. 

Kiitän kaikkia tilaajia, kumppaneitamme ja siptiläisiä tähänastisesta hienosta yhteistyöstä ja toivotan kullekin Teistä Hyvää Vuotta 2023! 

Teemu Rahikainen

Sipti Oy:n perustajajäsen ja toimitusjohtaja Teemu Rahikainen on siirtänyt toimitusjohtajan tehtävät nuoremmalle sukupolvelle 1.1.2023 alkaen. Uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Marko Haatainen, joka on toiminut yhtiön varatoimitusjohtajana.

Marko Haatainen on kokenut ja luotettu geotekniikan asiantuntija ja hänen johdollaan yhtiön toimintaa jatketaan hyväksi todetulla konseptilla kehittäen ja tiivistäen yhteistoimintaa muiden sipticonsulting-yhtiöiden kanssa.

Teemu Rahikainen jatkaa aktiivisesti sipticonsulting-yhtiöiden hallitusten jäsenenä, johtavana asiantuntijana sekä yhtiöiden yhteisen johtoryhmän puheenjohtajana edistäen yhtiöiden yhteistyötä ja markkinointiponnisteluita.

Sipti Oy:n hallitus

Espoon Suomenojalla toimivalle Season Golfille on lokakuussa 2021 valmistunut uusi, huippumoderni harjoittelukeskus, Season Golf Areena, joka tarjoaa laadultaan ja laajuudeltaan kilpapelaajien vaatimusten mukaiset harjoitteluolosuhteet. Season Golf Areenalta löytyy saman katon alta kaikki, mitä golfari talviharjoitteluunsa tarvitsee.

Season Golf Areenalla on kahdessa kerroksessa 48 sisälyöntipaikkaa, joista 24 on ilmaisia walk-in paikkoja. Palvelutarjontaan kuuluu lisäksi kolme suurta, korkeatasoista lähipelialuetta, TrackMan- ja SAM PuttLab-analytiikkalaitteet, kaksi simulaattori-loungea, erityisesti golfarin tarpeisiin suunniteltu kuntosali sekä suihku- ja pukuhuonetilat. Viihtyisät oleskelutilat kahvilapalveluilla ja anniskeluoikeuksilla täydentävät kokonaisuuden.

Sipti Oy:n toimesta Season Golf harjoitushalliin tehtiin koko hankkeen kattava pohjatutkimus-, maa- ja pohjarakennus- sekä rakennesuunnittelu alkaen hankesuunnittelusta ja päättyen hallin käyttöönottoon.
Harjoitushalli on osaksi 2.kerroksinen rakennus, jossa 2.kerroksessa sijaitsee golfin opetus- ja harjoittelutiloja sekä lyöntiharjoituksiin tarkoitettu parveketaso.

Harjoitteluhalli sijaitsee Espoon Finnoon pohjavesialueella, joka tuli ottaa huomioon pohjarakennus- ja hulevesihallinnan suunnittelussa. Rakennusalueen maaperä on vaihtelevaa, osaksi kalliota, hiekka-sora-moreenimaata sekä savea.

Halli on perustettu osaksi lyöntipaalujen, massanvaihdon ja kallion päälle tehtyjen kiviainestäyttöjen varaan. Halli on kantavan seinä- ja pilarirungon osalta teräsbetonirakenteinen, 2.kerroksen palkkirakenteet ovat Delta-teräsbetoniliittorakenteita, joiden varaan on tehty betonirakenteiset ontelolaatta-, kuorilaatta- ja paikallavalulaattavälipohja. Hallin vesikatto on muovirakenteinen ylipainekalvo, joka pidetään paikallaan sisäpuolisen ylipaineen avulla.

Pohjatutkimuksiin sisältyi mm. täydentävät pohjatutkimukset, pohjaveden pinnan korkeusasemien selvitys työnaikaisten pohjavesiputkien avulla ja maaperän sulfiittipitoisuuden tutkimukset. Lisäksi hankkeeseen tehtiin hulevesimäärien laskelmat, huleveden hallinnan suunnitelmat, huleveden öljynerotuksen ja huleveden viivytyksen toteutussuunnitelmat.

Maa- ja pohjarakennussuunnitteluun sisältyi perustusten ja kuivatusrakenteiden louhintasuunnitelmat, kaivu- ja massanvaihtosuunnitelmat sekä rakennusalueella pohjaveden pinnan säilymisen suojaavat patorakennelmien suunnitelmat. Maarakennussuunnitelmiin sisältyi hallin sisääntulotien, huoltotien ja pysäköintialueen suunnittelu. Pysäköintialueen suunnitelmien ja kuivatusjärjestelmän laadintaan antoi haastetta alueen läpi kulkeva 1,4m Espoon kaupungin jäteveden runkoviemäri.

Rakennesuunnitelmiin sisältyi paalutussuunnitelmien, perustusten, kantavien ja jäykistävien rakenteiden sekä tasorakenteiden rakenne- ja elementtisuunnitelmien laadinta. Hallin lattia suunniteltiin osaksi maanvaraisena ja savialueella paalujen varaan tukeutuvana kantavana laattana. Rakennesuunnitteluun sisältyi myös ylipainekalvon kiinnitysalustan rakennustehtäväpiirustuksen laadinta.